Tässä aikasemmin joku kyseli "vanhoja" neitsyitä ja siellä oli kirjoitus, jossa tyttö sanoi miehensä odottavan avioliittoa. Se herätti monia mietteitä..
Eli ensiksi, mielestäni on hienoa, ettei hätiköi seksin suhteen ja kunnioitettavaa, että haluaa odottaa avioliittoa. Siinä ei ole mitään pahaa tai väärää.
Mutta.. Seksi ON aika suuri osa suhdetta (väittäkää mitä tahansa), joissain suhteissä enemmän ja joissain vähemmän merkittävää, mutta kuitenkin on. Mitäs jos seksi ei suju? Pari menee naimisiin ja alkaa harrastaa seksiä ja se ei suju. Se syö suhdetta. En sano, että toinen pitää jättää, jos seksi ei suju. En todellakaan. Seksiä voi ja pitääkin harjoitella. Ei se kenelläkään suju täydellisesti ekoilla kerroilla. Pitää oppia tuntemaan toisen seksuaaliset tavat ja tottumukset ja niin edelleen.
Mutta entä jos seksi ei vain suju. On harrastettu ja harjoiteltu ja kokeiltu kaikkea, mutta silti toinen tai kumpikaan ei nauti siitä. Se varjostaa suhdetta painostavana varjona. En sano, edelleenkään, että toinen pitäisi silloin jättää. Mutta eikö olisi hieman helpompaa tehdä valintaa jos ei olisi vielä naimisissa?
Jos rakastaisin miestä ja haluaisin viettää hänen kanssaan loppu elämäni, en usko että hylkäisin hänen jos seksi ei sujuisi. En tiiä...voisi kyllä olla että jättäisin. Kamalaa sanoa näin, mutta en haluaisi olla loppuelämääni onnettomassa avioliitossa. Eihän seksi tuo onnea, mutta minulle se on suuri ja tärkeä osa suhdetta. Ei senkään takia että se on juuri SEKSIÄ, vaan siksi että se on muutakin, se on läheisyyttä, hellyyttä jne.
Tämä nyt oli hiukan sekavaa ja en oikein saanut pointtiani esille, paitsi siis että seksi on suuri osa suhdetta ja pitäisi "koeajaa" ennen avioliittoa. Tämä oli sitten minun mielipiteeni, ei faktaa, joten älkää sanoko tulko väittämään että tämä oli paskaa. Sanokaa vain mielipiteenne.
Eli ensiksi, mielestäni on hienoa, ettei hätiköi seksin suhteen ja kunnioitettavaa, että haluaa odottaa avioliittoa. Siinä ei ole mitään pahaa tai väärää.
Mutta.. Seksi ON aika suuri osa suhdetta (väittäkää mitä tahansa), joissain suhteissä enemmän ja joissain vähemmän merkittävää, mutta kuitenkin on. Mitäs jos seksi ei suju? Pari menee naimisiin ja alkaa harrastaa seksiä ja se ei suju. Se syö suhdetta. En sano, että toinen pitää jättää, jos seksi ei suju. En todellakaan. Seksiä voi ja pitääkin harjoitella. Ei se kenelläkään suju täydellisesti ekoilla kerroilla. Pitää oppia tuntemaan toisen seksuaaliset tavat ja tottumukset ja niin edelleen.
Mutta entä jos seksi ei vain suju. On harrastettu ja harjoiteltu ja kokeiltu kaikkea, mutta silti toinen tai kumpikaan ei nauti siitä. Se varjostaa suhdetta painostavana varjona. En sano, edelleenkään, että toinen pitäisi silloin jättää. Mutta eikö olisi hieman helpompaa tehdä valintaa jos ei olisi vielä naimisissa?
Jos rakastaisin miestä ja haluaisin viettää hänen kanssaan loppu elämäni, en usko että hylkäisin hänen jos seksi ei sujuisi. En tiiä...voisi kyllä olla että jättäisin. Kamalaa sanoa näin, mutta en haluaisi olla loppuelämääni onnettomassa avioliitossa. Eihän seksi tuo onnea, mutta minulle se on suuri ja tärkeä osa suhdetta. Ei senkään takia että se on juuri SEKSIÄ, vaan siksi että se on muutakin, se on läheisyyttä, hellyyttä jne.
Tämä nyt oli hiukan sekavaa ja en oikein saanut pointtiani esille, paitsi siis että seksi on suuri osa suhdetta ja pitäisi "koeajaa" ennen avioliittoa. Tämä oli sitten minun mielipiteeni, ei faktaa, joten älkää sanoko tulko väittämään että tämä oli paskaa. Sanokaa vain mielipiteenne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse elän suhteessa joka on jo kestänyt 5 vuotta. Seksiä ollaan harrastettu heti alku ajoista lähtien mutta se ei suju vieläkään. Joskus jopa monen kuukkauden välejä ettemme rakastele sitten kun rakastelemme niin se on sit mitä on. Itselleni seksi on myös erittäin tärkeeää.Tyttö ystävä onkin minulle monesti sanonut että se on aivan väärä henkilö minulle kerta häntä ei seksi juuri kiinnosta. Mutta olen sanonut hänelle että mieluummin olen sitten ilman seksiä koko loppuelämin kuin luovun hänestä...
En nyt tiedä oliko tämä ollenkaan tähän sun asiaan liittyvää mutta tuli ensimmäisenä mieleen.
Eli jos oikeasi jotain rakastaa niin kyllä hänen vierellään koko elämän pysyy. Ainakin minä jolle seksi on erittäin tärkeää.
Ps.en ole koskaan häntä pettänyt enkä tule, mieluummin vaikka ilman...
Minun mielestäni myös kannattaisi kokeilla vähän muita ennen avioliittoa. Ei sitä nyt tarvitse levitellä jalkojaan tai pökkiä ympäri ämpäri kaupunkia, mutta edes oma seksuaalisuus tulisi tuntea. Omat mieltymykset, halut jne. Kun lueskelee näitäkin palstoja, niin kovasti petetään ja valitellaan kun kumppanin seksitoiveet eivät kohtaa omien kanssa joko määrällisesti tai mieltymyksien osalta jne. Ehkä olisi todellakin hyvä kokeilla ennen avioliittoa, että synkkaako sängyssä vai ei. Seksi on kuitenkin todella iso osa parisuhdetta. Se tuo läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta.
Toisaalta voidaan ajatella myös niinkinpäin, että kun ei ole ennen seksiä kokeillut, saati muiden kanssa, niin eihän silloin tiedä mistä jää paitsi! Jääkö mistään?!
Melkeinpä kopioit mun tekstin.. Mutta siis, kuten jo aikasemmin tuli selväksi, olen samaa mieltä.
Noh en jaksanu lukea kokonaa tota tekstiä anteeks nyt vaan..mut luin sun kommentis tos "vanhoja" neitsyitä kohdassa.. Ja tosiasiahan on että suhteet menevät poikki toisinaan jos seksi ei toimi..ja että kumppani säästäis itteensä avioliittoon onhan se kunnioitettavaa mutta kun ajattelet että jotku menee avioon 30:nä niin kyllä kauhistuttaa ja ihmettelevät vielä jos jätkä pettää.
Mutta sitä mieltä olen että kyllä se seksi on (varmaankin) ihanaa sen kullan kanssa ennen sitä avioliittoa koska avioliitto ON PAPERI..ja se ei vaikuta tunteisiin muuta kun hetkellisesti.. joten..onhan ne tavallaan aika "säälittäviä" jotka itteensä säästää, tosin voi johtua tietty siitä että ei oo valmis mutta ei pitäisi käyttää "mä säästän itteeni avioliittoon" - sanontaa tekosyynä.
Seksi on tärkeä osa jos eläää suhteessa. Onko edes mahdollista löytää ketään joka odottaisi naimisiin menoa. Jos on tarpeeksi kypsä ihminen niin eiku sänkyyn vaan.