Kaikille isille, ukeille, papoille, vaareille tai miten teitä kutsutaankin!
Viihtykää kiireettömästi läheistenne kanssa toistenne seurasta.
Viihtykää kiireettömästi läheistenne kanssa toistenne seurasta.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tänä yönä(kin) poikani kanssa kotona kun äiti on taas maailmalla ;DD
unohtakaa kiire,aikaa on kun lapset on aikuisia.Mikään muu ei ole tärkeämpää kun aika oman perheen kanssa.Jos jää aikaa sitten omat harrastukset.Hyvää isän päivää!
kaikille isille. Lähdenkin tästä omaani moikkaamaan ihan kohta. Olen onnellisessa asemassa että minulla vielä isä elää.
Ps. Lasteni isälle annoin aamulla lahjan. Kesti minuutin vain :=(((((
Onnellinen,että mun isä elää vielä hän on jo 86 ikäinen.Ajaa autoa,käy lenkillä.Oikein teräsvaari.
Mutta onnea kaikille isäille.Lähdemme kohta käymään isän tykönä.
Tääte kakku juur valamistu.Täätyy alottaa hirvi käristyksen valamistelut ja nakeroille maessi keettoo ties monennenko kerran.Se siitä kiireestä.
Lämpöiset onnittelut kaikille iseille. Valitettavasti omani on siirtynyt jo paremmille metsästysmaille, mutta vienpä hänelle kynttilän.
isille, joka polvessa..
Nykykielellä ilmaistuna olette (ja olleet) avainasemassa..:)
Mukavaa kun isiäkin on ruvettu juhlimaan, niin se tasa-arvo vihdoin vain toteutuu..:)
On todella mukava saada onnitteluja isänpäivänä kun minä en kerjinnyt omalle isälle mitään kiitoksia ja onnitteluja antaa niin annan muille isille onnentoivotukset. PALJON ONNEA KAIKILLE ISILLE!!!
Kohta pitäisi porukkaa tulla jos vanhat merkit pitää paikkansa tytön perhe tulee isänpäivä lounaalle ja kahville. Niin on ollut tapana.
Tässä täydellä vatsalla odotellaan kahvin ja täytekakun ihanuuksia.Ruoka oli pari tuntia aiemmin.
Lapset kaikki kotona,tressitöntä ja viihtyisää päivää vietetty kaikin.
Oman isän muisto elää vielä monessa yhteydessä mukana.
Onneksi omistin sen maailman 'kaikkien aikojen parhaan' isän.
Itse en ole vielä siihen arvoon kohonnut(ja tuskin nousenkaan),mutta sentään 'maailman parhaaksi' isäksi lapset sentään kutsuvat.
Sekin tuntuu hyvältä kuulla ja tuntea.
toivotuksista, vaikka kauppiaillehan se hyvyys tulee. Niiltä, jotka isää muistavat.
Minun lapseni ei muista.
Vuosi sitten lapsen mieli sumeni.
Äiti kidutti 7 vuotta ja näin siinä kävi.
Sosiaalihuolto ei puuttunut asiaan vaikka kaikkeni tein. Lasten avustusjärjestöt (Mannerheimin lastensuojeluliitto ym) eivät olleet kiinnostuneita, ainut kiinnostuksen kohde oli heidän saamansa lahjoitussumma. Lapsen isällä ei ole Suomessa mitään mahdollisuuksia puolustaa jälkeläistään. Hirviöäiti saa Suomessa tehdä ihan mitä haluaa.
Itse asiassa en tiedä, elääkökään lapseni enää. Minä vain maksan ruokot lapsen äidille, muusta en saa keneltäkään mitään tietoja. Eropaperiin kirjattu yhteishuoltajuus on yhtä tyhjän kanssa, ei sitä käytännössä tarvitse noudattaa. Eikä lapsella ole mitään oikeuksia, ei tosin isälläkään. Äiti on aina oikeassa. Varsinkin psykopaattiäiti. Pahuus on oikeasti vahvin voima täällä maan päällä, muu on satua.
Voikaa hyvin te, jotka olette elämässänne onnistuneet.
Tämän putken päässä ei valoa näy.
osaisi sanoa?
Elämä ei kohtele meitä ihmisiä tasapuolisesti.Se on niitä ymmärryksen yli meneviä faktoja joille itsen emme pysty sinällään mitään.
Kukaan ei varmasti tee tahallaan pahaa lapselleen, ei edes kuvaamasi äiti,jonka sanoit kiduttaneen teidän lastanne.
Äiti on varmasti todella sairas ja olisi itse ollut jo kauan sitten avun tarpeessa.
Lapsen, jokaisen,'viimeinen' suojautumiskeino mielen kääntyminen kaikkea ulkopuolista manipulointia vastaan on sulkeutua omaan itseensä ja sukea sisimpänsä.
Se miksi ympäristö ei ajoissa tee korjaavia toimia asioiden saattamiseksi inhimilliselle tolalle ja estä asioiden luisuminen äärirajoille,josta on vaikea,pitkä ja kallis tie enää saada tuloksia aikaan.
Se on varmasti aina tapauskohtainen ja yksittäinen syy ei varmaankaan ole ainoa asia,joka menee pieleen, vaan erilaiset sattumat ja niiden kertymiset samaan ongelmaan saavat lopputuloksen siksi, kuin se kulloinkin muodostuu.
Jos lapsenne on päässyt hoitoon johonkin laitokseen on se varmaan hänelle oikea ja paras ratkaisu.
Ihmettelen silti,ettet isänä saisi viranomaisilta tietoja lapsestasi,vaan luulisi,että olisi hoidon kannaltakin hyvä saada myös sinun näkemys lapsesi olosuhteista lääkärin tietoon,koska aina hoidon kannalta on hyvä tietää mahdollisimman paljon syistä sairauden puhkeamiseen.
Käytännön asioista en tietenkän voi sanoa enempää,kuin sen,että jos sinulla vielä on energiaa selvittää lapsesi tilannetta,niin kannattaisi ottaa kunnalliseen oikeusapuun yhteyttä ja ryhtyä sitä kautta selvittämään mahdollisuutta osallistua lapsesi elämään isänä ja mahdollisena edunvalvojana hänelle.
Tämä ei varmaan sinua sen kummemmin lohduta tai muuten auta,mutta myötäeläjiä on varmaan muitakin,mutta niinkuin jo aluksi sanoin,on hyvin vaikeaa keksiä mitään "viisasta"sanottavaa asian suhteen,koska ei ole itse joutunut sellaisen tragedian osapuoleksi.
jk.Varmaan en minä,kuten moni muukaan voi sanoa,että olemme elämässämme onnistuneet toisiamme paremmin,olemme saaneet vain hyvät lähtökohdat ja elämä ja(yhteiskunta)on sattunut olemaan meille 'suosiolliset'ja elämä on löytänyt sen uoman,joka ei ole niin kova ja traaginen,kuin esim sinulla.
Oma käsitys mahdollisuudesta vaikuttaa koko elämän säätelyyn,on enemmän hyvien ja usein onnekkaiden valintojen ,mutta ennenkaikkea sattumien tuomia olosuhteita.Me vain kykyjemme mukaan mukaudumme uusiin käänteisiin ja yritämme etsiä parhaat valinnat seuraavaan vaiheeseen asti.
Maltilla ja määrätietoisella etenemisellä löydät varmasti yhteyden lapseesi ja toivon,että jonain päivänä saat myös tunnepuolella nauttia ja antaa lapsellesi hyvää oloa ja voimaa kohdata elämän parempia puolia ja ennenkaikkea rakkaus ja välittäminen on kaikkein tärkein ja vahvin voimavara maailman epäkohtia vastaan.