Millainen olotila yleensä on teillä MS-tautia sairastavilla? Itselläni MS-tautia ei ole todettu eikä kokeita otettu mutta shuubiksi sopiva sairastelu oli vuosi sitten, ei siitä nyt tässä enempää sillä pikkuhiljaa olo parani ja pahimmat oireet katosivat mutta vieläkään olo ei ole terve, eli kuulostaisiko mitkään seuraavista oireista MS-potilaan yleisolotilaan sopivaksi sillä tällainen olo minulla on nykyään: pahoinvointia hyvin usein, outoja kipuja suolistossa, vatsan alueella, selässä, ajoittain päänsärkyä, keskittymiskyvyn puute, tunne etteivät ajatukset ole kulkeneet kirkkaasti aikoihin, mitään ei saa tehtyä niin hyvin kuin aiemmin eikä jaksakaan, eli vetämättömyys, vaikeus saada unta, ajoittain yletön väsymys vaikka saisikin nukuttua ja yleensäkin koko ajan väsynyt olo. Yhtäkkinen heikko olo ja pahoinvointia seurauksena siitä jos yrittää jaksaa niin kuin muut ja yhtäkkistä pientä lämpöilyä ilman selvää syytä. Niin ja väsyneenä näön tarkkuuden heikkenemistä ja tunne että kaikki valot ottavat silmiin.
Yleinen olotila?
epäilevä nuori
51398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hyvä nuori! Älä ihmeessä pohdiskele asioita itseksesi/täällä, vaan mene lääkäriin ja kerro tarkasti kaikki oireistosi. Paljon tuntui tutulta, mutta osa oireistasi kuulosti ms-sopimattomiltakin.
Jokaisen ms-potilaan olotila on hyvin yksilöllinen, joskus ollankin todettu: niin monta ms:ää kuin potilastakin.
Mellevää marraskuuta sinulle ja jaksamista =)
Viime syksynä tuli ravattua lääkärissä niin paljon etten enää jaksaisi, kun ei siitä kuitenkaan ole mitään apua ja se tuntuu rasittavan vain enemmän kuin silloin ei voi edes yrittää unohtaa ja sitä kuitenkin eniten toivoisin että voisi unohtaa, oireet katoaisivat ja kaikki olisi niin kuin ennen. Niin enkä luulosairaan papereita kyllä halua saada tällä valittamisella, sitten jos tilanne muuttuisikin pahemmaksi kukaan ei koskaan haluaisi auttaa eikä edes yrittää ymmärtää. Kaikkeen kai pitää tottua, näihin jääneisiin oireisiinkin
niin ja en tiedä kuulostaako tämä hassulta mutta itse pelkään tuota MS- tauti diagnoosia ja jotenkin tuntuu paremmalta elää tietämättömänä ja kuvitella olevansa täysin terve vaikka outoja oireita olisikin, silloin voi aina toivoa että yhtään mitään ei olisikaan ja kaikki oireet katoaisivat joskus, jos diagnoosi tulisi se kaataisi kaiken. Vaikka toisaalta taudin mahdollisuuskin kyllä kaivelee mieltä välillä
...samaa mieltä tietämättömyydestä. Omalla kohdallani elin vuosia "kummallisten" oireiden kanssa ja mieltä kaiveli jatkuvasti mahdollisuus taudista. Kun loppujen lopuksi virallinen ms-diagnoosi sitten tuli yhden kunnon pahenemisvaiheen jälkeen, myönnän että olihan se shokki, mutta eipähän tarvinnut enää pohtia luulosairautta tai muutakaan. Nyt olen elänyt reilu 7 vuotta tautini kanssa, välillä vähän paremmin ja välillä vähän huonommin - mutta ELÄN !! Ms on moninainen tauti ja kovin yksilöllinen. Itselläni lienee "hyvälaatuinen" tähän asti. Vuoden alusta pitäisi aloittaa interferonipiikitys ja se hieman pelottaa kun olen piikkikammoinen, mutta jos sillä saa elämänlaatua parannettua, eipä tässä ole vaihtoehtoja.
Usko pois, ei ms-diagnoosi kaikkea kaada, kuten asian ilmaisit. Rohkaisen sinua ottamaan itseäsi niskasta kiinni ja vaatimaan magneettikuvauksen - jonot ovat kyllä pitkiä ympäri Suomea, mutta se on taattu konsti saada varmuus asiaan. Pidän sinulle peukkuja ja toivotan mukavaa marraskuuta !!
tiedän vain etten pääse magneettikuvaukseen koska ct-kuva oli normaali