Maalämmön hyötysuhde

150 neliön talon lämmitysenergian (lämpö vesi) kulus on enintään noin 15.000kWh.

tuolta löytyy hyvä laskuri (150 neliötä ja neljä henkeä)

http://www.kuopionenergia.fi/

Käyttökohteet suuruusjärjestyksessä
Lämmitys 12800 kWh/v 58 %
Veden lämmitys 3700 kWh/v 17 %
Valaistus ja pienlaitteet 1450 kWh/v 7 %
Kylmälaitteet 950 kWh/v 4 %
Sähkökiuas 700 kWh/v 3 %
Pyykinkuivaus 650 kWh/v 3 %
Viihdelaitteet 650 kWh/v 3 %
Ruoanvalmistus 550 kWh/v 3 %
Astianpesu 300 kWh/v 1 %
Pyykinpesu 250 kWh/v 1 %

Sanoit, että suorasähkömiehet unohtavat takan niin helposti. Mielestäni myös maalämmitäjät unohtavat takan, joten sen mahdollinen hyöty kumoutuu.

Hyvin vähän on näkynyt laskelmia, joissa kulutuslukemana käytetään esimerkiksi 10000 kWh vuodessa. Ivestointikustannus on maalämpöjärjestelmissä niin kova, että investointia ei saada edes näyttämään kannattavilta, mikäli laskelmissa ei käytetä liian suurta energiatarvetta.

Onko niin pieni pumppu markkinoilla niin halpaan hintaan, että se kannattaa hankkia 10000 kWh lämmitysenergiaa vuodessa käyttävään taloon?

mutta kirjoitti:

Hyvin vähän on näkynyt laskelmia, joissa kulutuslukemana käytetään esimerkiksi 10000 kWh vuodessa. Ivestointikustannus on maalämpöjärjestelmissä niin kova, että investointia ei saada edes näyttämään kannattavilta, mikäli laskelmissa ei käytetä liian suurta energiatarvetta.

Onko niin pieni pumppu markkinoilla niin halpaan hintaan, että se kannattaa hankkia 10000 kWh lämmitysenergiaa vuodessa käyttävään taloon?

Lue lisää

Kun 200 neliöinen talo kuluttaa LÄMMITYSenergiaa (ei käyttövettä)n.6000 kWh vuodessa maalämpöpumpulla. Niin olisi kiva kuulla investointikustannukset vastaavan kokoiseen taloon eristeitä ym. tekniikkaa lisäämällä.

Jos maalämpöjärjestelmä maksaa noin 10000 euroa maakeruuputkistolla ja sähkölämmitysjärjestelmä n. 3000 euroa.

Eroa jää 7000 €. Kuka oikeesti tiputtaa tuolla rahalla 20000kWh kulutuksen 6000kWh:iin...Ei kukaan.

mutta kirjoitti:

Hyvin vähän on näkynyt laskelmia, joissa kulutuslukemana käytetään esimerkiksi 10000 kWh vuodessa. Ivestointikustannus on maalämpöjärjestelmissä niin kova, että investointia ei saada edes näyttämään kannattavilta, mikäli laskelmissa ei käytetä liian suurta energiatarvetta.

Onko niin pieni pumppu markkinoilla niin halpaan hintaan, että se kannattaa hankkia 10000 kWh lämmitysenergiaa vuodessa käyttävään taloon?

Lue lisää

4500€:lla saa jo maalämpöpumpun käyttöveden varaajan kera. (ehkäö ylitehoinen muttakun pienempää ei ehkä löydy)
Lämmönjakoon riittää IVK:ssa oleva vesipatteri.
Lämmönkeruuseen riittää 80m lämpökaivo tai about 250m metriä pitkä putki pintamaassa (abouttia 1000€).
LVI asennustyöt 1500€

Tiiä sitten kannattaisko tuo, ehkä. ?

raksaaja--sh kirjoitti:

4500€:lla saa jo maalämpöpumpun käyttöveden varaajan kera. (ehkäö ylitehoinen muttakun pienempää ei ehkä löydy)
Lämmönjakoon riittää IVK:ssa oleva vesipatteri.
Lämmönkeruuseen riittää 80m lämpökaivo tai about 250m metriä pitkä putki pintamaassa (abouttia 1000€).
LVI asennustyöt 1500€

Tiiä sitten kannattaisko tuo, ehkä. ?

Lue lisää

noin 1000€

Petsku kirjoitti:

Kun 200 neliöinen talo kuluttaa LÄMMITYSenergiaa (ei käyttövettä)n.6000 kWh vuodessa maalämpöpumpulla. Niin olisi kiva kuulla investointikustannukset vastaavan kokoiseen taloon eristeitä ym. tekniikkaa lisäämällä.

Jos maalämpöjärjestelmä maksaa noin 10000 euroa maakeruuputkistolla ja sähkölämmitysjärjestelmä n. 3000 euroa.

Eroa jää 7000 €. Kuka oikeesti tiputtaa tuolla rahalla 20000kWh kulutuksen 6000kWh:iin...Ei kukaan.

Lue lisää

Mikäli 200 m2 talo kuluttaa lämmitysenergiaa maalämpöpumpulla 6000 kWh (6000 x 3 = 18000 kWh) vuodessa, pitää sen olla todella hatarasti eristetty. Todellinen kulutus normaalieristeisessä talossa jää varmasti alle 10000 kWh vuodessa.

Miksi maalämpöjärjestelmien hinnoissa on niin suuria vaihteluita. Joku väittää tekevänsä 6000 eurolla, kun taas toisilta kuluu yli 20000 euroa. Järjestelmän mitoituskaan ei voi näin suuria hintaeroja selittää.

raksaaja--sh kirjoitti:

4500€:lla saa jo maalämpöpumpun käyttöveden varaajan kera. (ehkäö ylitehoinen muttakun pienempää ei ehkä löydy)
Lämmönjakoon riittää IVK:ssa oleva vesipatteri.
Lämmönkeruuseen riittää 80m lämpökaivo tai about 250m metriä pitkä putki pintamaassa (abouttia 1000€).
LVI asennustyöt 1500€

Tiiä sitten kannattaisko tuo, ehkä. ?

Lue lisää

Riittääkö lämmönjaoksi ilmanvaihtokoneen kautta syötettävä ilma myös huipputehontarpeeseen (-35 °C)?

IVKn kenno? kirjoitti:

Riittääkö lämmönjaoksi ilmanvaihtokoneen kautta syötettävä ilma myös huipputehontarpeeseen (-35 °C)?

Tuttavapiirissä on rakennettu matalaenergiataloja joissa lämmönlähteenä on pelkkä IVK:n jälkilämmityskenno. (esim. 5000W)

Odottelemme pakkastalvea jolloin net koeponnistetaan.

35 asteista vettä kierrätettäessä kenno pitää olla iso tai niitä pitää olla pari peräkkäin. Ammattilaiset hallinnee sen mitoituksen.

raksaaja--sh kirjoitti:

noin 1000€

Kuinka paljon maalämmölle pitää varata talon sisältä tilaa? Vertailukohtana voisi olla suorassa sähkölämmiyksessä tarvittava 60*60 cm (0,36 m2) tila lämminvesivaraajaa varten.

Entä mikä on pumppujen melutaso?

en ymmärtänyt kirjoitti:

Mikäli 200 m2 talo kuluttaa lämmitysenergiaa maalämpöpumpulla 6000 kWh (6000 x 3 = 18000 kWh) vuodessa, pitää sen olla todella hatarasti eristetty. Todellinen kulutus normaalieristeisessä talossa jää varmasti alle 10000 kWh vuodessa.

Miksi maalämpöjärjestelmien hinnoissa on niin suuria vaihteluita. Joku väittää tekevänsä 6000 eurolla, kun taas toisilta kuluu yli 20000 euroa. Järjestelmän mitoituskaan ei voi näin suuria hintaeroja selittää.

Lue lisää

Ei tosiaankaan lämpene 10000kWh:lla.
Muistakaa ei takkaa tms.

tilantarve? kirjoitti:

Kuinka paljon maalämmölle pitää varata talon sisältä tilaa? Vertailukohtana voisi olla suorassa sähkölämmiyksessä tarvittava 60*60 cm (0,36 m2) tila lämminvesivaraajaa varten.

Entä mikä on pumppujen melutaso?

Lue lisää

ei kamalan suuri tila
http://www.greeneko.fi/kuvat_8.php
olohuoneen nurkasta

Copy&Paste kirjoitti:

ei kamalan suuri tila
http://www.greeneko.fi/kuvat_8.php
olohuoneen nurkasta

Ron Dennis onkin sitten jo valinnut hieman pelottavamman näköisen systeemin...
http://www.greeneko.fi/img/kuva11.jpg

Kuinka tuollaiseen korkeaan lukemaan pääsee? Käsittämättömiä lukemia, ellei sitten tuolla ilman vaihtamisella tarkoiteta ikkunoitten avaamista...

Mulla on 200 neliöö ja koko sähkön kulutus on noin 14000kw. Valaistus on noilla 50 watin halogeneilla hoidettu oh, k, khh, aula, ja eteiset. Kompura on käynyt 2200 h 15kk:ssa. Kompuran teho on 1,9kw. Vastukset on olleet päällä 14h. Sanoisin lämmitystä jo ilmaiseksi tuolla kulutuksella. Takkaa polttelen aika usein. Tosin se on noin 1500 kg pikkutakka, joka ei riitä lämmittämään yksin tätä taloa. Ilmanvaihto on päällä koko ajan. Perheessä neljä ihmistä.

joku vaan kirjoitti:

Mulla on 200 neliöö ja koko sähkön kulutus on noin 14000kw. Valaistus on noilla 50 watin halogeneilla hoidettu oh, k, khh, aula, ja eteiset. Kompura on käynyt 2200 h 15kk:ssa. Kompuran teho on 1,9kw. Vastukset on olleet päällä 14h. Sanoisin lämmitystä jo ilmaiseksi tuolla kulutuksella. Takkaa polttelen aika usein. Tosin se on noin 1500 kg pikkutakka, joka ei riitä lämmittämään yksin tätä taloa. Ilmanvaihto on päällä koko ajan. Perheessä neljä ihmistä.

Lue lisää

puuta polttamalla saa toki lukuja alaspäin..

ILP on myös tavallaan lisämmmitin, tosin mainio sellainen.

joku vaan kirjoitti:

Mulla on 200 neliöö ja koko sähkön kulutus on noin 14000kw. Valaistus on noilla 50 watin halogeneilla hoidettu oh, k, khh, aula, ja eteiset. Kompura on käynyt 2200 h 15kk:ssa. Kompuran teho on 1,9kw. Vastukset on olleet päällä 14h. Sanoisin lämmitystä jo ilmaiseksi tuolla kulutuksella. Takkaa polttelen aika usein. Tosin se on noin 1500 kg pikkutakka, joka ei riitä lämmittämään yksin tätä taloa. Ilmanvaihto on päällä koko ajan. Perheessä neljä ihmistä.

Lue lisää

Maalämmön energia on halvempaa kuin osto klapit, joten sun kannattaisi myydä ne puut.

Itsellä on joksenkin samanlainen talo sähkölämmityksella ja kokonaiskulutus noin 27000kWh/vuodessa. Puita en ole pahemmin poltellu, tänä vuonna ajattelin polttaa enemmän.

Varoivaisesti voisin arvioida että säästät siis noin 13.000kWh ja se on tuota halvempaa yösähköä, eli jotain 700-800€ ja siinä on polttopuusi myös mukana.

Sami_ kirjoitti:

Maalämmön energia on halvempaa kuin osto klapit, joten sun kannattaisi myydä ne puut.

Itsellä on joksenkin samanlainen talo sähkölämmityksella ja kokonaiskulutus noin 27000kWh/vuodessa. Puita en ole pahemmin poltellu, tänä vuonna ajattelin polttaa enemmän.

Varoivaisesti voisin arvioida että säästät siis noin 13.000kWh ja se on tuota halvempaa yösähköä, eli jotain 700-800€ ja siinä on polttopuusi myös mukana.

Lue lisää

Ei ole kuin "digit se" sähkövastuksella tuossa ilmanvaihdossa.
Puut saan vielä pari vuotta tontilta kaadetuista puista ja jatkossa työpaikalta, josta tulee ihan kivasti esim. saunapaneelin pätkiä.
Eihän se ero euroissa iso ole esim. sähköön vuositasolla mutta ihan tyytyväinen olen ollut tähän ratkaisuun.
Kaikki rahathan rakentaminen kumminkin vie.
Nyt vaan täytyi säästää jossain muussa kuin tuossa lämmitysmuodossa.

Sivu 9: sisäiset lämmönlähteet/auringon säteilyenergia: 9741/12301 kWh pienemmässä talossa
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/0b3df1ae2cbfe4a050c7575c1e1576e0/Tiedosto 5 RET WG5 EsimRETPientaloNettoLammontarve.pdf

aurinko kirjoitti:

Sivu 9: sisäiset lämmönlähteet/auringon säteilyenergia: 9741/12301 kWh pienemmässä talossa
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/0b3df1ae2cbfe4a050c7575c1e1576e0/Tiedosto 5 RET WG5 EsimRETPientaloNettoLammontarve.pdf

Lue lisää

Tuossa on yritystä.

On myös huomioitava.
Talo mitoitetaan ilman lamppujen ym. päälläoloa ja tuottamaa energiaa, vai onko ne päällä öisin? (ne muuten käyttää energiaa ja sitä ei voi ottaa pois lämmöntarpeesta, tosin vaikuttaa LP:n mitoitustehoon paitsi yöllä).

Lisäksi suurin vitsi..Aurinko ei tosiaan lämmitä talvella puhumattakaan helmikuun 30 asteen pakkasyöstä ;-)

Itse olisin skeptinen tuohon LTO:n hyötysuhteeseen, itsellä on Enervent.

aurinko kirjoitti:

Sivu 9: sisäiset lämmönlähteet/auringon säteilyenergia: 9741/12301 kWh pienemmässä talossa
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/0b3df1ae2cbfe4a050c7575c1e1576e0/Tiedosto 5 RET WG5 EsimRETPientaloNettoLammontarve.pdf

Lue lisää

"Hukkalämmöstä"
Ihminen tuottaa n. 80...150 W lämpöä (5 henk. yht. 3200kWh)
Sisällä tuotettavasta taloussähköstä muuttuu n. 90%.8000kwh taloussähköstä ( 6500kWh, taloussähköstä ulkona käytettäisiin n. 10%)
Auringosta voisi tulla omassa rakennuksessa n. 6000kWh.ta lämpöä.

Karkeasti lämmityskaudella hyöty voisi olla luokkaa 7000 kwh ja lämmityskauden ulkopuoleltakin voisi tulla n. 4000 kWh
Eli yhteensä voisi olla luokkaa 11000 kWh yhteensä.

Raksu kirjoitti:

"Hukkalämmöstä"
Ihminen tuottaa n. 80...150 W lämpöä (5 henk. yht. 3200kWh)
Sisällä tuotettavasta taloussähköstä muuttuu n. 90%.8000kwh taloussähköstä ( 6500kWh, taloussähköstä ulkona käytettäisiin n. 10%)
Auringosta voisi tulla omassa rakennuksessa n. 6000kWh.ta lämpöä.

Karkeasti lämmityskaudella hyöty voisi olla luokkaa 7000 kwh ja lämmityskauden ulkopuoleltakin voisi tulla n. 4000 kWh
Eli yhteensä voisi olla luokkaa 11000 kWh yhteensä.

Lue lisää

"Sisällä tuotettavasta taloussähköstä muuttuu n. 90%"

Ja mihin se 10% sitten menee?

Petsku kirjoitti:

Tuossa on yritystä.

On myös huomioitava.
Talo mitoitetaan ilman lamppujen ym. päälläoloa ja tuottamaa energiaa, vai onko ne päällä öisin? (ne muuten käyttää energiaa ja sitä ei voi ottaa pois lämmöntarpeesta, tosin vaikuttaa LP:n mitoitustehoon paitsi yöllä).

Lisäksi suurin vitsi..Aurinko ei tosiaan lämmitä talvella puhumattakaan helmikuun 30 asteen pakkasyöstä ;-)

Itse olisin skeptinen tuohon LTO:n hyötysuhteeseen, itsellä on Enervent.

Lue lisää

Esim. valojen osalta olen arvioinut että vuorokautinen käyttöaika on noin 6h. Telkkarin about sama jne...

Laskin systeemit omaan talooni jonka lämmöneristeen sisäpuolinen massa on yli 150 tuhatta kiloa. Olen aivan varma siis myös siitä että on aivan sama mihin vuorokauden aikaan esim valot on päällä, lämpö tulee käytetyksi hyödyksi tasaisesti anyway ja huipputehontarve muotoutuu näin ollen vuorokautisen keskitarpeen mukaan (todellisuudessa keskiarvoistusaika varmaan useamman vuorokauden)

dhgdfgjh kirjoitti:

"Sisällä tuotettavasta taloussähköstä muuttuu n. 90%"

Ja mihin se 10% sitten menee?

Esimerkki hehkulampusta: 10% muuttuu valoksi ja loput 90% lämmöksi. Mutta mihin se 10% sitten joutuu?
Fysiikka palstalle kysymys.
Voi olla, että tuo 90% on liian vähän?

Raksu kirjoitti:

Esimerkki hehkulampusta: 10% muuttuu valoksi ja loput 90% lämmöksi. Mutta mihin se 10% sitten joutuu?
Fysiikka palstalle kysymys.
Voi olla, että tuo 90% on liian vähän?

Lue lisää

Niillä materiaalipinnoilla joihin valonsäde absorboituu (mustat pinnat) ja valon säteen energia muuttunee täysin lämmöksi. Muun väriset pinnat ei kokonaan imaise valon energiaa itseensä vaan liikkeelle kimmahtanee pienemmän liike-energian aaltoja (tjsp). Mutta osa energiasta menee siinäkin "kimmahduksessa" lämmöksi.

Valon energiasta menee hukkaan vain se osuus joka sattuu menemään läpi ikkunasta. (laihialla on talvella aina pimennysverhot alhaalla)

Petsku kirjoitti:

Tuossa on yritystä.

On myös huomioitava.
Talo mitoitetaan ilman lamppujen ym. päälläoloa ja tuottamaa energiaa, vai onko ne päällä öisin? (ne muuten käyttää energiaa ja sitä ei voi ottaa pois lämmöntarpeesta, tosin vaikuttaa LP:n mitoitustehoon paitsi yöllä).

Lisäksi suurin vitsi..Aurinko ei tosiaan lämmitä talvella puhumattakaan helmikuun 30 asteen pakkasyöstä ;-)

Itse olisin skeptinen tuohon LTO:n hyötysuhteeseen, itsellä on Enervent.

Lue lisää

Tammikuu 55 kWh
Helmikuu 243 kWh
Maaliskuu 533 kWh
Huhtikuu 618 kWh
Toukokuu 799 kWh
jne...
Yht. 5437 kWh, lämmityskaudella 3132 kWh.

raksaaja--sh kirjoitti:

Niillä materiaalipinnoilla joihin valonsäde absorboituu (mustat pinnat) ja valon säteen energia muuttunee täysin lämmöksi. Muun väriset pinnat ei kokonaan imaise valon energiaa itseensä vaan liikkeelle kimmahtanee pienemmän liike-energian aaltoja (tjsp). Mutta osa energiasta menee siinäkin "kimmahduksessa" lämmöksi.

Valon energiasta menee hukkaan vain se osuus joka sattuu menemään läpi ikkunasta. (laihialla on talvella aina pimennysverhot alhaalla)

Lue lisää

Tuosta kotitalousähkön lämmityshyödystä oli juttua aiemmin tällä palstalla. Silloin joku esitti että vain 20% tulisi hyödyksi.

Lämmityskaudella lämpö tulee varmaankin hyödyksi mutta lämmityskauden ulkopuolella ei. Lämmityskausi on riippuvainen talon eristyksestä ym. Voisi varmaankin sanoa että 1/2 - 2/3 vuodesta lämmitystä tarvitaan.

Osa kotitaloussähköstä menee sen vuoksi hukkaan että tulee ylilämpöä. Jos huonelämpötila nousee kasvavat myös häviöt. Ylilämmön syntymiseen vaikuttaa lämmitystapa ja lämmityksen reagoivuus. Esim. lattialämmitys on sen verran hidas että se ei mukaudu nopeisiin lämmön nousuihin joita voi syntyä esim. saunomisen tai ruuanlaiton yhteydessä.

Osa valaisimista ym. voi sijaita lämmityksen kannalta epäedullisessa paikassa ja tämän vuoksi niiden lämmöstä osa menee pihalle. Lisäksi helpoimmin lämpenevissä tiloissa(sauna,keittiö...) on yleensä ilmanvaihdon poisto. Eli niistä lämpö ei siirry helposti tiloihin joissa ei ole näitä ylimääräisiä lämmönlähteitä. Hyöty siis riippuu myös lton hyötysuhteesta.

Summasummarum Itse veikkaisin että hyöty lienee 60-80% lämmityskaudella. Lämmityskauden pituus huomioiden hyöty olisi ehkäpä 40-50%

kieroliero kirjoitti:

Tuosta kotitalousähkön lämmityshyödystä oli juttua aiemmin tällä palstalla. Silloin joku esitti että vain 20% tulisi hyödyksi.

Lämmityskaudella lämpö tulee varmaankin hyödyksi mutta lämmityskauden ulkopuolella ei. Lämmityskausi on riippuvainen talon eristyksestä ym. Voisi varmaankin sanoa että 1/2 - 2/3 vuodesta lämmitystä tarvitaan.

Osa kotitaloussähköstä menee sen vuoksi hukkaan että tulee ylilämpöä. Jos huonelämpötila nousee kasvavat myös häviöt. Ylilämmön syntymiseen vaikuttaa lämmitystapa ja lämmityksen reagoivuus. Esim. lattialämmitys on sen verran hidas että se ei mukaudu nopeisiin lämmön nousuihin joita voi syntyä esim. saunomisen tai ruuanlaiton yhteydessä.

Osa valaisimista ym. voi sijaita lämmityksen kannalta epäedullisessa paikassa ja tämän vuoksi niiden lämmöstä osa menee pihalle. Lisäksi helpoimmin lämpenevissä tiloissa(sauna,keittiö...) on yleensä ilmanvaihdon poisto. Eli niistä lämpö ei siirry helposti tiloihin joissa ei ole näitä ylimääräisiä lämmönlähteitä. Hyöty siis riippuu myös lton hyötysuhteesta.

Summasummarum Itse veikkaisin että hyöty lienee 60-80% lämmityskaudella. Lämmityskauden pituus huomioiden hyöty olisi ehkäpä 40-50%

Lue lisää

>Lämmityskaudella lämpö tulee varmaankin hyödyksi mutta lämmityskauden ulkopuolella ei.

Sehän on pässin selvää asiaa. Ja se pitikin huomioida laskuissa.

>Lämmityskausi on riippuvainen talon eristyksestä ym.

Eipäs olekaan tässä tapauksessa. Se on riippuvainen vain ja ainoastaan halutusta sisälämpötilasta ja ulkolämpötilasta.
Kun ulkolämpötila on asteen murto-osan alle sisälämpötilan, aletaan hukkalämpöä hyödyntää talon lämmitykseen.
Kun talon lämpöhukat ylittävät hukkalämmön tuottaman lämmitystehon tarvitaan talon päälämmönlähdettä (tätä sinä varmaan tuolla tarkoitit), se kausi vaihtelee talon eristävyyden mukaan.

> Voisi varmaankin sanoa että 1/2 - 2/3 vuodesta lämmitystä tarvitaan.

No ei ainakaan Oulun korkeudella. Lämmityskausi alkoi viimeistään elokuun lopulla.
Päälämmönlähdettä ei matalaenergiatalossa ole ehkä tarvittu vielä tähän mennessä käyttöveden lisäksi mihinkään muuhun.

>Osa kotitaloussähköstä menee sen vuoksi hukkaan että tulee ylilämpöä.

Kesällä, totta.

> Jos huonelämpötila nousee kasvavat myös häviöt.

Tietenkin.

>Ylilämmön syntymiseen vaikuttaa lämmitystapa ja lämmityksen reagoivuus. Esim. lattialämmitys on sen verran hidas että se ei mukaudu nopeisiin lämmön nousuihin joita voi syntyä esim. saunomisen tai ruuanlaiton yhteydessä.

Niistä ei niin merkittävää lämönnousua seuraa että siihen hyödyttää regoida.
Suuri osa molempien energiantutosta tuuletetaan pois. (olen huomionut ne omassa laskelmassa)

Mitä raskaampi talo on niin sen neutraalimpi se on hetkellisille lisälämmöille eli ylilämpöä ei tule.

>Osa valaisimista ym. voi sijaita lämmityksen kannalta epäedullisessa paikassa ja tämän vuoksi niiden lämmöstä osa menee pihalle.

Ulkovalaistusta ei tietenkään kannata laskea. Mutta jos valaisin on sisällä poistoilmaventtiilin vieressä, sen lämmöstä tulee hyödyksi yli 80% hyvällä LTO:lla. Muista valaisimsta huomattavasti enemmän tulee hyödyksi, aivan varmasti.

> Lisäksi helpoimmin lämpenevissä tiloissa(sauna,keittiö...) on yleensä ilmanvaihdon poisto. Eli niistä lämpö ei siirry helposti tiloihin joissa ei ole näitä ylimääräisiä lämmönlähteitä.

Öööh... koeta päättää tuleeko sitä ylilämpöä vaiko ei. Mielestäni ei.

> Hyöty siis riippuu myös lton hyötysuhteesta.

Kyllä. Esim. talvipakkasessa pyöriväkennoinen palauttaa 80 prosenttia saunan ilmanvaihdon lämmöstä ja jakaa sen ympäri taloa. Saunan ja huoneiston väliseinän läpi tuleva lämpö hyödynnetään sitäkin paremmin. Vain suoraan ulkoseinän läpi pääsevä lämpö menee täysin harakoille.

Esimerkiksi television lämmitysteho tulee hyödyksi kertaalleen (~99% hyöty) jo ennen LTO:ta koska se on jo osallistunut huoneen lämmitykseen ennen kuin sen lämmittämä ilma päätyy poistoon.

kieroliero kirjoitti:

Tuosta kotitalousähkön lämmityshyödystä oli juttua aiemmin tällä palstalla. Silloin joku esitti että vain 20% tulisi hyödyksi.

Lämmityskaudella lämpö tulee varmaankin hyödyksi mutta lämmityskauden ulkopuolella ei. Lämmityskausi on riippuvainen talon eristyksestä ym. Voisi varmaankin sanoa että 1/2 - 2/3 vuodesta lämmitystä tarvitaan.

Osa kotitaloussähköstä menee sen vuoksi hukkaan että tulee ylilämpöä. Jos huonelämpötila nousee kasvavat myös häviöt. Ylilämmön syntymiseen vaikuttaa lämmitystapa ja lämmityksen reagoivuus. Esim. lattialämmitys on sen verran hidas että se ei mukaudu nopeisiin lämmön nousuihin joita voi syntyä esim. saunomisen tai ruuanlaiton yhteydessä.

Osa valaisimista ym. voi sijaita lämmityksen kannalta epäedullisessa paikassa ja tämän vuoksi niiden lämmöstä osa menee pihalle. Lisäksi helpoimmin lämpenevissä tiloissa(sauna,keittiö...) on yleensä ilmanvaihdon poisto. Eli niistä lämpö ei siirry helposti tiloihin joissa ei ole näitä ylimääräisiä lämmönlähteitä. Hyöty siis riippuu myös lton hyötysuhteesta.

Summasummarum Itse veikkaisin että hyöty lienee 60-80% lämmityskaudella. Lämmityskauden pituus huomioiden hyöty olisi ehkäpä 40-50%

Lue lisää

Oletetaan, että lämmityskausi alkaa, kun ulkolämpötila laskee vaikka alle 10 C, silloin siis aloitetaan lämmitys lämmityslaitteilla.
Mutta mistä se lämpö syntyy, kun ulkolämpötila on 15,5. Eikö tällöin käytetä hyväksi n. 50% syntyneestä hukkalämmöstä?
Jos ei käytettäisi lämmityskauden ulkopuolella hukkalämpöä hyväksi alkaisi silloin periaatteessa lämmityskausi, kun ulkolämpötila olisi 21 C.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Lämmityskaudella lämpö tulee varmaankin hyödyksi mutta lämmityskauden ulkopuolella ei.

Sehän on pässin selvää asiaa. Ja se pitikin huomioida laskuissa.

>Lämmityskausi on riippuvainen talon eristyksestä ym.

Eipäs olekaan tässä tapauksessa. Se on riippuvainen vain ja ainoastaan halutusta sisälämpötilasta ja ulkolämpötilasta.
Kun ulkolämpötila on asteen murto-osan alle sisälämpötilan, aletaan hukkalämpöä hyödyntää talon lämmitykseen.
Kun talon lämpöhukat ylittävät hukkalämmön tuottaman lämmitystehon tarvitaan talon päälämmönlähdettä (tätä sinä varmaan tuolla tarkoitit), se kausi vaihtelee talon eristävyyden mukaan.

> Voisi varmaankin sanoa että 1/2 - 2/3 vuodesta lämmitystä tarvitaan.

No ei ainakaan Oulun korkeudella. Lämmityskausi alkoi viimeistään elokuun lopulla.
Päälämmönlähdettä ei matalaenergiatalossa ole ehkä tarvittu vielä tähän mennessä käyttöveden lisäksi mihinkään muuhun.

>Osa kotitaloussähköstä menee sen vuoksi hukkaan että tulee ylilämpöä.

Kesällä, totta.

> Jos huonelämpötila nousee kasvavat myös häviöt.

Tietenkin.

>Ylilämmön syntymiseen vaikuttaa lämmitystapa ja lämmityksen reagoivuus. Esim. lattialämmitys on sen verran hidas että se ei mukaudu nopeisiin lämmön nousuihin joita voi syntyä esim. saunomisen tai ruuanlaiton yhteydessä.

Niistä ei niin merkittävää lämönnousua seuraa että siihen hyödyttää regoida.
Suuri osa molempien energiantutosta tuuletetaan pois. (olen huomionut ne omassa laskelmassa)

Mitä raskaampi talo on niin sen neutraalimpi se on hetkellisille lisälämmöille eli ylilämpöä ei tule.

>Osa valaisimista ym. voi sijaita lämmityksen kannalta epäedullisessa paikassa ja tämän vuoksi niiden lämmöstä osa menee pihalle.

Ulkovalaistusta ei tietenkään kannata laskea. Mutta jos valaisin on sisällä poistoilmaventtiilin vieressä, sen lämmöstä tulee hyödyksi yli 80% hyvällä LTO:lla. Muista valaisimsta huomattavasti enemmän tulee hyödyksi, aivan varmasti.

> Lisäksi helpoimmin lämpenevissä tiloissa(sauna,keittiö...) on yleensä ilmanvaihdon poisto. Eli niistä lämpö ei siirry helposti tiloihin joissa ei ole näitä ylimääräisiä lämmönlähteitä.

Öööh... koeta päättää tuleeko sitä ylilämpöä vaiko ei. Mielestäni ei.

> Hyöty siis riippuu myös lton hyötysuhteesta.

Kyllä. Esim. talvipakkasessa pyöriväkennoinen palauttaa 80 prosenttia saunan ilmanvaihdon lämmöstä ja jakaa sen ympäri taloa. Saunan ja huoneiston väliseinän läpi tuleva lämpö hyödynnetään sitäkin paremmin. Vain suoraan ulkoseinän läpi pääsevä lämpö menee täysin harakoille.

Esimerkiksi television lämmitysteho tulee hyödyksi kertaalleen (~99% hyöty) jo ennen LTO:ta koska se on jo osallistunut huoneen lämmitykseen ennen kuin sen lämmittämä ilma päätyy poistoon.

Lue lisää

Taisimme päästä lempiaiheeseen kun noin innostuitte. Vastaan nyt vain tähän haaraan

Jep olette oikeassa tosiaan kotitaloussähkölämpö vaikuttaa lämmityskauden pituuteen. Hyvin eristetyssä talossa on lämmityskauden ulkopuolella, lämmön ylituottoa joka tuuletetaan pihalle. Tuollaisena vuodenaikana hyötyosuuden tarkka laskeminen on aika vaikeaa. Esim. ulkona 15 ja talon lämmityskauden rajana on 10. Vain se osuus joka tuuletetaan pihalle on hukkaa.

"Ulkovalaistusta ei tietenkään kannata laskea. Mutta jos valaisin on sisällä poistoilmaventtiilin vieressä, sen lämmöstä tulee hyödyksi yli 80% hyvällä LTO:lla. Muista valaisimsta huomattavasti enemmän tulee hyödyksi, aivan varmasti."

Tuo valaisin voi lämmittää esim. kattoa josta lämpö siirtyy suoraan pihalle. Valaisimen lämmittämästä ilmasta 80% voi tulla lton kautta hyödyksi. Esim tv nurkassa voi nostaa nurkan lämpötilaa asteella jolloin lämpövirta seinän läpi kasvaa keskimäärin n.5%(vanhan nyrkkisäännön mukaan). Massiivisessa rakenteessa seinä/katto ei ehkä ehdi _lyhyen_ käytön aikana edes lämmetä paljon.

"Lisäksi helpoimmin lämpenevissä tiloissa(sauna,keittiö...) on yleensä ilmanva"

Tuolla tarkoitin sitä että niissä tiloissa joissa Kotitaloussähköä eniten kuluu, sijaitsee yleensä myös ilmanvaihdon poisto. Ja niissä tiloissa joissa ei juurikaan kuluteta sähköä(makuuhuoneet), sijaitsee tuloilmaventtiilit. Tämä aiheuttaa sen että suuri osa kotitaloussähköhyötylämmöstä menee ilmanvaihtoon ja palautus riippuu siitä mikä on lto:n hyötysuhde.(tavallisesti 50%) Keittiössä jonka lämmöntarve on esim. 500W voi olla ruuanlaiton aikana helposti yli 2kW lämmitystehoa joka menee lähes kokonaan ilmanvaihtoon.

Massiivisuus varmasti vaikuttaa asiaan. Nuo minun jutut pätee paremminkin puutaloon jossa voi syntyä ylilämmitystä melko helposti. Toisaalta massiivinen rakennekkaan ei pysty kaikkea kompensoimaan.

Voisi ehkä sanoa että silloin mitään ei mene hukkaan kun poistoilman/ulkovaipan lämpötila ei nouse hetkellisestä lisälämmöstä johtuen. Mitä olette mieltä? Tällöin lämmitysjärjestelmä on reagoinut lisälämpöön tai massiivinen rakenne "imenyt" sen.

löytyy kirjoitti:

Tammikuu 55 kWh
Helmikuu 243 kWh
Maaliskuu 533 kWh
Huhtikuu 618 kWh
Toukokuu 799 kWh
jne...
Yht. 5437 kWh, lämmityskaudella 3132 kWh.

Tammikuussa kulutus 55kWh!!! Ja koko ajan kesää kohti lisääntyvä kulutus???

Jukka kirjoitti:

Tammikuussa kulutus 55kWh!!! Ja koko ajan kesää kohti lisääntyvä kulutus???

kyseessä lienee (ikkunasta) sisälle saatu auringon lämpösäteily.

kieroliero kirjoitti:

Taisimme päästä lempiaiheeseen kun noin innostuitte. Vastaan nyt vain tähän haaraan

Jep olette oikeassa tosiaan kotitaloussähkölämpö vaikuttaa lämmityskauden pituuteen. Hyvin eristetyssä talossa on lämmityskauden ulkopuolella, lämmön ylituottoa joka tuuletetaan pihalle. Tuollaisena vuodenaikana hyötyosuuden tarkka laskeminen on aika vaikeaa. Esim. ulkona 15 ja talon lämmityskauden rajana on 10. Vain se osuus joka tuuletetaan pihalle on hukkaa.

"Ulkovalaistusta ei tietenkään kannata laskea. Mutta jos valaisin on sisällä poistoilmaventtiilin vieressä, sen lämmöstä tulee hyödyksi yli 80% hyvällä LTO:lla. Muista valaisimsta huomattavasti enemmän tulee hyödyksi, aivan varmasti."

Tuo valaisin voi lämmittää esim. kattoa josta lämpö siirtyy suoraan pihalle. Valaisimen lämmittämästä ilmasta 80% voi tulla lton kautta hyödyksi. Esim tv nurkassa voi nostaa nurkan lämpötilaa asteella jolloin lämpövirta seinän läpi kasvaa keskimäärin n.5%(vanhan nyrkkisäännön mukaan). Massiivisessa rakenteessa seinä/katto ei ehkä ehdi _lyhyen_ käytön aikana edes lämmetä paljon.

"Lisäksi helpoimmin lämpenevissä tiloissa(sauna,keittiö...) on yleensä ilmanva"

Tuolla tarkoitin sitä että niissä tiloissa joissa Kotitaloussähköä eniten kuluu, sijaitsee yleensä myös ilmanvaihdon poisto. Ja niissä tiloissa joissa ei juurikaan kuluteta sähköä(makuuhuoneet), sijaitsee tuloilmaventtiilit. Tämä aiheuttaa sen että suuri osa kotitaloussähköhyötylämmöstä menee ilmanvaihtoon ja palautus riippuu siitä mikä on lto:n hyötysuhde.(tavallisesti 50%) Keittiössä jonka lämmöntarve on esim. 500W voi olla ruuanlaiton aikana helposti yli 2kW lämmitystehoa joka menee lähes kokonaan ilmanvaihtoon.

Massiivisuus varmasti vaikuttaa asiaan. Nuo minun jutut pätee paremminkin puutaloon jossa voi syntyä ylilämmitystä melko helposti. Toisaalta massiivinen rakennekkaan ei pysty kaikkea kompensoimaan.

Voisi ehkä sanoa että silloin mitään ei mene hukkaan kun poistoilman/ulkovaipan lämpötila ei nouse hetkellisestä lisälämmöstä johtuen. Mitä olette mieltä? Tällöin lämmitysjärjestelmä on reagoinut lisälämpöön tai massiivinen rakenne "imenyt" sen.

Lue lisää

Yläpohjassa olevat valaisimet kyllä lisäävät 5% hukkaa per lämpöaste sillä kohtaa missä ne ovat. Mutta yläpohja on vahvimmin eristetty rakenne talossa joten ei sinne kamalasti lampun tehoa huku.

Ja tosiaan esim. khh:ssa ja keittiössä on IV poistot. Sielläkin se hukkalämpö on aika pitkälti pois sen tilan lämmöntarpeesta.

Nykyisin on kuitenkin tullut myös entistä enemmän elektroniikkaa joissa on aika kuumakalleja prosessoreja (uusin esim tuo XBOX 360 pelikonsoli jossa on KOLME 3.2Ghz CPU(corea) ja 500Mhz GPU) ja ne on tyypillisesti makuuhuoneissa ja olohuoneissa joissa on taas tuloilmaventtiilit. (esim PC:n lämmöntuotto on enimmillään satoja watteja)

raksaaja--sh kirjoitti:

Yläpohjassa olevat valaisimet kyllä lisäävät 5% hukkaa per lämpöaste sillä kohtaa missä ne ovat. Mutta yläpohja on vahvimmin eristetty rakenne talossa joten ei sinne kamalasti lampun tehoa huku.

Ja tosiaan esim. khh:ssa ja keittiössä on IV poistot. Sielläkin se hukkalämpö on aika pitkälti pois sen tilan lämmöntarpeesta.

Nykyisin on kuitenkin tullut myös entistä enemmän elektroniikkaa joissa on aika kuumakalleja prosessoreja (uusin esim tuo XBOX 360 pelikonsoli jossa on KOLME 3.2Ghz CPU(corea) ja 500Mhz GPU) ja ne on tyypillisesti makuuhuoneissa ja olohuoneissa joissa on taas tuloilmaventtiilit. (esim PC:n lämmöntuotto on enimmillään satoja watteja)

Lue lisää

Suomessa on myös yleistä rakentaa kahteen tai jopa kolmeen tasoon. Välipohjien alapinnoilla olevat valaisimien lämpö ei pääse suoraan ulos.

kieroliero kirjoitti:

Tuosta kotitalousähkön lämmityshyödystä oli juttua aiemmin tällä palstalla. Silloin joku esitti että vain 20% tulisi hyödyksi.

Lämmityskaudella lämpö tulee varmaankin hyödyksi mutta lämmityskauden ulkopuolella ei. Lämmityskausi on riippuvainen talon eristyksestä ym. Voisi varmaankin sanoa että 1/2 - 2/3 vuodesta lämmitystä tarvitaan.

Osa kotitaloussähköstä menee sen vuoksi hukkaan että tulee ylilämpöä. Jos huonelämpötila nousee kasvavat myös häviöt. Ylilämmön syntymiseen vaikuttaa lämmitystapa ja lämmityksen reagoivuus. Esim. lattialämmitys on sen verran hidas että se ei mukaudu nopeisiin lämmön nousuihin joita voi syntyä esim. saunomisen tai ruuanlaiton yhteydessä.

Osa valaisimista ym. voi sijaita lämmityksen kannalta epäedullisessa paikassa ja tämän vuoksi niiden lämmöstä osa menee pihalle. Lisäksi helpoimmin lämpenevissä tiloissa(sauna,keittiö...) on yleensä ilmanvaihdon poisto. Eli niistä lämpö ei siirry helposti tiloihin joissa ei ole näitä ylimääräisiä lämmönlähteitä. Hyöty siis riippuu myös lton hyötysuhteesta.

Summasummarum Itse veikkaisin että hyöty lienee 60-80% lämmityskaudella. Lämmityskauden pituus huomioiden hyöty olisi ehkäpä 40-50%

Lue lisää

Asumme Suomessa ja meillä valojen käyttö menee käsikädessä lämmityksen kanssa. Kesällä on lämmintä ja valoisaa, kun taas talvella on pimeää ja kylmää. Lämmityskauden aikana voi laskea että taloussähkö on täysin mukana lämmityksessä.

Lämpöhukkaa tulee vain silloin kun huonelämpö nousee yli halutun, esimerkiksi takkaa lämmittäessä.

>Halvat lämpöpumput kestää ehkä n. 10vuotta?

Porakaivo on "ikuinen" tai ainakin 100 vuotta kestää. (40% MLP kustannuksesta)
Lattialämmitysputkistolle luvataan samaa luokkaa olevat kestot. (30% MLP kustannuksesta, sama myös hakkeelle)
Lämpöpumput kestänee 50 vuotta kun niissä ei ole esim. ruostuvia osia eikä tulelle alttiita osia. (40% MLP kustannuksista)
Ainoastaan lämpöpumpun kompressoria tarvitsee vaihtaa 15-25 vuoden välein, ellei sitten markkinoille ole tullut huomattavasti energiatehokkaampaa mallia. (huoltokulu ehkä 10% investoinnin kustannuksesta)

..oli suorasähköllä pelkästään? Siis ei puuta eikä ilp:tä.
Ne on syytä mainita niin luvuista voi jotakin päätelläkin.

Jos lämmitykseen riittää pelkkä kiertovesipumppu niin hyötysuhde on 1.

Vai mitä tarkoitit?

raksaaja--sh kirjoitti:

Jos lämmitykseen riittää pelkkä kiertovesipumppu niin hyötysuhde on 1.

Vai mitä tarkoitit?

Näyttääpi olevan D5 (Ret) ehdotuksen taulukko.

Esimerkkinä taulukon soveltamisesta:
200 m2 rakennus maalämpö lattialämmityksellä, energian tarve verrattuna 8000 kWh/20000 kWh vuodessa:
-mlp 8000kWh/2,3 13,5kWh/m2*200m2= 6180 kWh, hyötysuhde: 1,29 !?! ( suoraan sähköön lattialämmityksellä verrattuna 1,61)
-mlp 18000kWh/2,3 13,5kWh/m2*200m2= 11400 kWh, hyötysuhde: 1,76 (suoraan sähköön verrattuna 2,17)

(Huomaa, että esim. sähkölattialämmitteissä talossa tarvitaan n. 9920 kwh:ta vastaavasti ostoenergiaa, vaikka todellinen lämmön tarve on vain 8000kWh.)

Raksu kirjoitti:

Näyttääpi olevan D5 (Ret) ehdotuksen taulukko.

Esimerkkinä taulukon soveltamisesta:
200 m2 rakennus maalämpö lattialämmityksellä, energian tarve verrattuna 8000 kWh/20000 kWh vuodessa:
-mlp 8000kWh/2,3 13,5kWh/m2*200m2= 6180 kWh, hyötysuhde: 1,29 !?! ( suoraan sähköön lattialämmityksellä verrattuna 1,61)
-mlp 18000kWh/2,3 13,5kWh/m2*200m2= 11400 kWh, hyötysuhde: 1,76 (suoraan sähköön verrattuna 2,17)

(Huomaa, että esim. sähkölattialämmitteissä talossa tarvitaan n. 9920 kwh:ta vastaavasti ostoenergiaa, vaikka todellinen lämmön tarve on vain 8000kWh.)

Lue lisää

Siis miten niin suorasähkötalossa 8000kWh lämmön tarpeeseen tarvitaan 9920kWh?

Raksu kirjoitti:

Näyttääpi olevan D5 (Ret) ehdotuksen taulukko.

Esimerkkinä taulukon soveltamisesta:
200 m2 rakennus maalämpö lattialämmityksellä, energian tarve verrattuna 8000 kWh/20000 kWh vuodessa:
-mlp 8000kWh/2,3 13,5kWh/m2*200m2= 6180 kWh, hyötysuhde: 1,29 !?! ( suoraan sähköön lattialämmityksellä verrattuna 1,61)
-mlp 18000kWh/2,3 13,5kWh/m2*200m2= 11400 kWh, hyötysuhde: 1,76 (suoraan sähköön verrattuna 2,17)

(Huomaa, että esim. sähkölattialämmitteissä talossa tarvitaan n. 9920 kwh:ta vastaavasti ostoenergiaa, vaikka todellinen lämmön tarve on vain 8000kWh.)

Lue lisää

Aika hämyä hommaa...

Mitenöhän net on saaneet MLP:n hyötysuhteen noin alas... 2.3 vois päteä patterilämmitykseen mutta ei lattialämmitykseen...

elämä on? kirjoitti:

Aika hämyä hommaa...

Mitenöhän net on saaneet MLP:n hyötysuhteen noin alas... 2.3 vois päteä patterilämmitykseen mutta ei lattialämmitykseen...

Miksiköhän sähkölämmityksen hyötysuhde on alle 100%. Avainsana on häviöt. Maalämpöpumppujen toimittajat ilmoittavat cop arvot pelkälle compressorille ilman apulaitteita. Kun otetaan mukaan apulaitteiden sähkönkulutus niin cop laskee hieman. Kun otetaan huomioon lattialämmitystalon alapohjahäviöt niin hyötysuhde laskee lisää. Kun otetaan vielä huomioon, lattialämmityksen hitaudesta johtuva, lämmönsäädön epätäydellisyys niin vieläkin mennään alaspäin... Osa häviöistä tapahtuu tietysti myös sähkölämmityksellä.

hmm kirjoitti:

Miksiköhän sähkölämmityksen hyötysuhde on alle 100%. Avainsana on häviöt. Maalämpöpumppujen toimittajat ilmoittavat cop arvot pelkälle compressorille ilman apulaitteita. Kun otetaan mukaan apulaitteiden sähkönkulutus niin cop laskee hieman. Kun otetaan huomioon lattialämmitystalon alapohjahäviöt niin hyötysuhde laskee lisää. Kun otetaan vielä huomioon, lattialämmityksen hitaudesta johtuva, lämmönsäädön epätäydellisyys niin vieläkin mennään alaspäin... Osa häviöistä tapahtuu tietysti myös sähkölämmityksellä.

Lue lisää

>Miksiköhän sähkölämmityksen hyötysuhde on alle 100%. Avainsana on häviöt. Maalämpöpumppujen toimittajat ilmoittavat cop arvot pelkälle compressorille ilman apulaitteita.

Jep. COP arvot on luokkaa 4-5 lattialämmitysvedelle.

> Kun otetaan mukaan apulaitteiden sähkönkulutus niin cop laskee hieman.

Jep. Laskin jotta max16%, ruottalaisissa vähemmän.
-> COP 3.3-4.3

>Kun otetaan huomioon lattialämmitystalon alapohjahäviöt niin hyötysuhde laskee lisää.

Net on kuin pieru saharassa JOS on eristetty oikein.

>Kun otetaan vielä huomioon, lattialämmityksen hitaudesta johtuva, lämmönsäädön epätäydellisyys niin vieläkin mennään alaspäin...

Mutta otetaanko huomioon lattialämmityksestä johtuva lämmön jakautumisen täydellisyys?
Eli katossa saa olla viileämpää ilman että varpaat paleltuu.

Entä jos onkin kivitalo? Silloin laatan massa ei merkkaa mitään suhteessa muuhun (aina oikeanlämpöiseen) lämpimään massaan...

> Osa häviöistä tapahtuu tietysti myös sähkölämmityksellä.   

Kaikki mikä tulee sähkömittarista läpi muuttuu lämmöksi ennemmin tai myöhemmin. Riippuu tapauksesta montako prosenttia (tai promillea) siitä ei kerkiä tulla hyödyksi. Hukkaa ei tule kuitenkaan niin rajusti kuin mitä taulukko vihjaa... (ilmeisesti vahvat varmuuskertoimet)

siksi jotta kirjoitti:

>Miksiköhän sähkölämmityksen hyötysuhde on alle 100%. Avainsana on häviöt. Maalämpöpumppujen toimittajat ilmoittavat cop arvot pelkälle compressorille ilman apulaitteita.

Jep. COP arvot on luokkaa 4-5 lattialämmitysvedelle.

> Kun otetaan mukaan apulaitteiden sähkönkulutus niin cop laskee hieman.

Jep. Laskin jotta max16%, ruottalaisissa vähemmän.
-> COP 3.3-4.3

>Kun otetaan huomioon lattialämmitystalon alapohjahäviöt niin hyötysuhde laskee lisää.

Net on kuin pieru saharassa JOS on eristetty oikein.

>Kun otetaan vielä huomioon, lattialämmityksen hitaudesta johtuva, lämmönsäädön epätäydellisyys niin vieläkin mennään alaspäin...

Mutta otetaanko huomioon lattialämmityksestä johtuva lämmön jakautumisen täydellisyys?
Eli katossa saa olla viileämpää ilman että varpaat paleltuu.

Entä jos onkin kivitalo? Silloin laatan massa ei merkkaa mitään suhteessa muuhun (aina oikeanlämpöiseen) lämpimään massaan...

> Osa häviöistä tapahtuu tietysti myös sähkölämmityksellä.   

Kaikki mikä tulee sähkömittarista läpi muuttuu lämmöksi ennemmin tai myöhemmin. Riippuu tapauksesta montako prosenttia (tai promillea) siitä ei kerkiä tulla hyödyksi. Hukkaa ei tule kuitenkaan niin rajusti kuin mitä taulukko vihjaa... (ilmeisesti vahvat varmuuskertoimet)

Lue lisää

Välipohjassa hyötysuhde on 100%.

Meillä on esim. about 200 neliötä mutta maanvastaista lattiaa vain 100m2.
Niistä 100m2 on 25m2 sauna pesutiloja jotka on lattialämmitteiset myös suorasähkötalossa.
Lisäksi 40m2 on teknistä tilaa, varastoa ja autotallia (maanvastaisin seinin ja madalletuin lämpötiloin) joissa lämmitystarve on melko mitätön.

jne...

Talon muoto vaikuttaa siis todella paljon lattialämmön hyötysuhteeseen, lattiaeristeen (minimi 200mm) lisäksi.

raksaaja--sh kirjoitti:

Välipohjassa hyötysuhde on 100%.

Meillä on esim. about 200 neliötä mutta maanvastaista lattiaa vain 100m2.
Niistä 100m2 on 25m2 sauna pesutiloja jotka on lattialämmitteiset myös suorasähkötalossa.
Lisäksi 40m2 on teknistä tilaa, varastoa ja autotallia (maanvastaisin seinin ja madalletuin lämpötiloin) joissa lämmitystarve on melko mitätön.

jne...

Talon muoto vaikuttaa siis todella paljon lattialämmön hyötysuhteeseen, lattiaeristeen (minimi 200mm) lisäksi.

Lue lisää

Ei alapohjan lisäeristäminen vaikuta alapohjahäviöiden hyötysuhtedevaikutukseen. Vastaavasti voidaan patterilämmitystalossakin eristää alapohjaparemmin jolloin hyöty on menetetty. Eli eristäminen ei muuta sitä tosiasiaa miksikään, että lattialämmitystalossa alapohjahäviöt ovat suuremmat.

Patterilämmitystalossa alapohjan lisäeristäminen on sen vuoksi järkevää ettei lattia tunnu kylmältä, kun siinä ei ole tuota lattialämmitystä.

Rakenteen massiivisuus on huomioitu D5-laskennassa lämmöntarpeessa pienentävänä tekijänä. Lämmöntarve ja lämmitys kulkevat käsikädessä.

hmm kirjoitti:

Ei alapohjan lisäeristäminen vaikuta alapohjahäviöiden hyötysuhtedevaikutukseen. Vastaavasti voidaan patterilämmitystalossakin eristää alapohjaparemmin jolloin hyöty on menetetty. Eli eristäminen ei muuta sitä tosiasiaa miksikään, että lattialämmitystalossa alapohjahäviöt ovat suuremmat.

Patterilämmitystalossa alapohjan lisäeristäminen on sen vuoksi järkevää ettei lattia tunnu kylmältä, kun siinä ei ole tuota lattialämmitystä.

Rakenteen massiivisuus on huomioitu D5-laskennassa lämmöntarpeessa pienentävänä tekijänä. Lämmöntarve ja lämmitys kulkevat käsikädessä.

Lue lisää

Jos lattiaan pistää enemmän lämpöä (kuin patterilämmitteisessä talossa) niin silloin pitää myös eristettä olla enemmän.

Vain idioottilla on lattialämmityksen "hyötysuhde" huono.

Kaikilla raksoilalla joilla olen käynyt, paitsi yhdellä, on ollut vain 100mm lattiaeristettä.

raksaaja--sh kirjoitti:

Jos lattiaan pistää enemmän lämpöä (kuin patterilämmitteisessä talossa) niin silloin pitää myös eristettä olla enemmän.

Vain idioottilla on lattialämmityksen "hyötysuhde" huono.

Kaikilla raksoilalla joilla olen käynyt, paitsi yhdellä, on ollut vain 100mm lattiaeristettä.

Lue lisää

Tietysti pannaan enemmän sinne missä hukka suurin. Se mistä tämä keskustelu lähti liikkeelle on taulukko ret-laskennasta. Jotain on vakioitava jotta voi verrata.

Voit tietysti verrata patterilämmitystaloa 100mm eristyksellä ja lattialämmitystaloa 200mm eristyksellä. Silloin täytyy vain laskea kaksi eri lämmöntarvearvoa. Otat varmaankin huomioon tuon eristyksen myös lämmityslaiteinvestoinnin hinnassa?

Sami_ kirjoitti:

Siis miten niin suorasähkötalossa 8000kWh lämmön tarpeeseen tarvitaan 9920kWh?

Lämminvesivaraajan häviö on ensimmäinen.
Toinen on lattialämmityksen häviöt.

raksaaja--sh kirjoitti:

Välipohjassa hyötysuhde on 100%.

Meillä on esim. about 200 neliötä mutta maanvastaista lattiaa vain 100m2.
Niistä 100m2 on 25m2 sauna pesutiloja jotka on lattialämmitteiset myös suorasähkötalossa.
Lisäksi 40m2 on teknistä tilaa, varastoa ja autotallia (maanvastaisin seinin ja madalletuin lämpötiloin) joissa lämmitystarve on melko mitätön.

jne...

Talon muoto vaikuttaa siis todella paljon lattialämmön hyötysuhteeseen, lattiaeristeen (minimi 200mm) lisäksi.

Lue lisää

varsin monta hyvää huomioita, jotka osoittavat minusta asioiden hyvää ymmärtämistä.
Edelläkin taas yksi esimerkki niistä.

Ret- taulukot perustuvat yksikerroksisen minimieristetyn tyyppirakennuksesta laskettuihin arvoihin. Eivät ne tietenkään voi olla yleispätevästi oikeita, mutta energiatehokkuuslausuntoihin niitä on suunniteltu käytettäväksi sellaisenaan.

Lattialämmityksen häviöt tietenkin pienenevät kun lattian eristeitä lisätään. Ja häviöt pienenevät lisää, kun lämmöneristeitä lisätään muualle, kun lattiaa ei tarvitsekaan lämmittää enää niin lämpimäksi.

Rakennuksen muoto saattaa vaikuttaa yllättävän paljon koko energiatehokkuuteen muutakin kautta.
Pitäisi ehkä järjestää asiasta gallup: 1 kerroksellinen vastaan 1,5...2 kerroksiset.

Lisäksi samalla kuitenkin pitäisi muistaa, että rakennuksen koko vaikuttaa kWh/m2-lukuihin, kun rakennuksen koko vaipan ala jaettuna lattiapinta-alalla on selvästi pienempi isoilla kuin pienillä rakennuksilla. (Muistetaan, että johtuminen on rakennuksen energiahäviöistä ylivoimaisesti suurin)

Raksu kirjoitti:

Lämminvesivaraajan häviö on ensimmäinen.
Toinen on lattialämmityksen häviöt.

MLP on myös lähes poikkeuksetta toteutettu lattilämityksellä. Enpä ole nähnyt pumpputoimittajien laskelmia joissa sen vuoksi olisi annettu kertoimia sähkölämmitykseen verrattuna. Jos varaaja on talon sisällä, kuten lähes poikkeuksetta on, niin sen lämpöhän jää taloon sisälle. MLP taitaa muyös olla yleensä talon sisällä ja siitäkin tulee häviöitä.

Isoa varaajaa ei tarvitse pitää lämpimänä muulloin kuin lämmityskauden aikana. Käyttövesi kannattaa ottaa omasta varaajastaan.