Tarina menee näin. Aikaisemmin olin avioliitossa, jolloin käytin alkoa kohtuullisesti esim 6 päkki perjantaisin.
Olen nyt 1,5 vuotta ollut yhdessä nykyisen tyttöystäväni kanssa.
Alku lähti tietenkin liikkeelle hauskanpidolla ja baareissa ravaamalla, olihan kesäkin tuolloin alkoa kului suht runsaasti.
Nyt olemme asuneet reilun puoli vuotta yhdessä.
Juomme olutta 4-6 pulloa päivittäin ja viikonloppuisin reilusti enemmän, jotain 10-12 pulloa per naama perjantaina ja lauantaina.
Joka toinen viikonloppu käymme lisäksi baarissa pitämässä hauskaa ja tietenkin juodaan tuon 10-12 pullon päälle muutakin.
Parisuhde on ihan ok kunnossa, harvoin riitelemme. Välivaltaisia emme ole olleet kumpikaan. Meillä on kännissä aina pirun hauskaa ja viihdymme tuolloin yhdessä. Työmme hoidamme molemmat ihan hyvin.
Tämä vain huolestuttaa, kun ilta koittaa on pakko hakea muutama olut, jotta emme tylsistyisi.
Samaten varaamme viikonloppuisin krapula-aamuiksi muutaman oluen joilla saadaan olo korjattua. Joku kerta se aamuolut onkin laukaissut "jatkot", eli on vedetty ittemme känniin asti. Se känni on ollut järkytys ja tuonut moraalisen pahanolon molemmille joka kerta. Olemmekin aina iltaan mennessä siitä selvinneet ja pitäneet sitten täysin raittiin välipäivän.
Molemmat olemme tajunneet tämän meissä jo kytevän riippuvuuden alkoholiin. Olemme koettaneet kitkeä riippuvuutta pois.
Tyttöystäväni kasvatti kannabishamppua, sillä hän sai itsenä lievästi kuiville alkoholista. Eli alkoholin käytön "virallisesti määriteltyihin" kohtuurajoihin.
Kokeilin kannabista itsekin, vaan se ei toiminut minun kohdallani, tuli vain kauhean ahdistunut olo.
Koetin yhteisen hyvän merkeissä pysyä mukana siinä, vaikka olo oli kauheaa paranoijaa lähes koko ajan. Hänellä elämä alkoi olla hyvällä mallilla, poltteli harvakseltaan, ei juonut paljon mitään. Sitten kerroin, etten voi jatkaa tätä polttelua, kun se ei minulle käy. Hänkin sen sitten jätti, koska se ei minulle käynyt, nyt olemme taas palanneet yhteisen harrastuksemme eli tissuttelun pariin. Juomisen määrä vain taas alkaa huolestuttavasti kasvaa.
Olen nyt 1,5 vuotta ollut yhdessä nykyisen tyttöystäväni kanssa.
Alku lähti tietenkin liikkeelle hauskanpidolla ja baareissa ravaamalla, olihan kesäkin tuolloin alkoa kului suht runsaasti.
Nyt olemme asuneet reilun puoli vuotta yhdessä.
Juomme olutta 4-6 pulloa päivittäin ja viikonloppuisin reilusti enemmän, jotain 10-12 pulloa per naama perjantaina ja lauantaina.
Joka toinen viikonloppu käymme lisäksi baarissa pitämässä hauskaa ja tietenkin juodaan tuon 10-12 pullon päälle muutakin.
Parisuhde on ihan ok kunnossa, harvoin riitelemme. Välivaltaisia emme ole olleet kumpikaan. Meillä on kännissä aina pirun hauskaa ja viihdymme tuolloin yhdessä. Työmme hoidamme molemmat ihan hyvin.
Tämä vain huolestuttaa, kun ilta koittaa on pakko hakea muutama olut, jotta emme tylsistyisi.
Samaten varaamme viikonloppuisin krapula-aamuiksi muutaman oluen joilla saadaan olo korjattua. Joku kerta se aamuolut onkin laukaissut "jatkot", eli on vedetty ittemme känniin asti. Se känni on ollut järkytys ja tuonut moraalisen pahanolon molemmille joka kerta. Olemmekin aina iltaan mennessä siitä selvinneet ja pitäneet sitten täysin raittiin välipäivän.
Molemmat olemme tajunneet tämän meissä jo kytevän riippuvuuden alkoholiin. Olemme koettaneet kitkeä riippuvuutta pois.
Tyttöystäväni kasvatti kannabishamppua, sillä hän sai itsenä lievästi kuiville alkoholista. Eli alkoholin käytön "virallisesti määriteltyihin" kohtuurajoihin.
Kokeilin kannabista itsekin, vaan se ei toiminut minun kohdallani, tuli vain kauhean ahdistunut olo.
Koetin yhteisen hyvän merkeissä pysyä mukana siinä, vaikka olo oli kauheaa paranoijaa lähes koko ajan. Hänellä elämä alkoi olla hyvällä mallilla, poltteli harvakseltaan, ei juonut paljon mitään. Sitten kerroin, etten voi jatkaa tätä polttelua, kun se ei minulle käy. Hänkin sen sitten jätti, koska se ei minulle käynyt, nyt olemme taas palanneet yhteisen harrastuksemme eli tissuttelun pariin. Juomisen määrä vain taas alkaa huolestuttavasti kasvaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei,
Ongelma on kuin suoraan uudesta parisuhteestani.
Olemme olleet puoli vuotta yhdessä ja juuri samoja määriä menee päivittäin.
ERo on se, että itselläni (nainen) voi olla 2-3 pv ettei mene mitään mutta miehellä menee ainakin se sixpäkki joka helvetin päivä.
Juominen herättää syyllisyyttä ja haluaisin että vähentäisimme.
Mieskin sanoi olevansa samaa mieltä mutta hänen kohdallaan mitään ei tapahdu.
Illat menee tissutellessa ja kun toinen tissuttelee rupeaa itsellä vituttaa ja helposti avaa ekan pullon.Minä olen töissä ja mies kotona.
Kai tässä sit tarvii ammattiapua, tupakanpolton lopetin ja korvaan sitä pilven pössyttelyllä..
Sama huolestuttava probleemi. Olemme aina vaimon kanssa käyttäneet alkoholia kohtuullisen paljon. Kun viimeinen lapsi lähti kotoa alkoi joka iltainen tissuttelu - mäyräkoira tai puolikas litra väkevää yhteensä. Mukavaa on yhdessä ja juttu luistaa. Välillä on havahduttu siihen, että pitäisi vähentää ja kun ollaan valkaistu nenää, niin homma on tylsää: vahdataan telkkaria sohvaperunoina ja sitten nukkumaan. Kun tissutellaan ei telkkaria edes avata. Kai pitäisi joku harrastus hankkia?
Tehkääpä tämän linkin takaa löytyvä juomatapatesti. Voi aukaista silmänne, kun vastaatte testiin rehellisesti.
http://www.paihdelinkki.fi/
Minullakin alkoi samalla lailla. Lopulta kaljapullot vaihtuivat kossupulloihin.
On alkoholi-ongelma...
Sehän on suurimmalla osaa Suomalaisita..
Ryypätään, hakataan, tapetaan, tuhotaan ja sama alusta...
Missä vika?
No päihteessä tietysti..
Alkoholi tappaa. Hitaasti mutta varmasti!!
Alkoholille kieltolaki niinkuin on paljon turvallisemmallakin päihteellä!!