Olette saaneet mitatessanne asennustesterillä kojerasiaan asennettavan vikavirtasuojan läpi kytketyistä maadoitetuista pistorasioista? Erityisesti kiinnostaa Strömforssin malli.
Minkälaisia
Silmukkaimpedanssilukemia
171229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tontille tuli mittauskeskus sähköyhtiön kautta valmiiksi asennettuna. Pylväs josta tuotiin maakaapelilla on 50 m päässä ja siellä ei näy maadoitusjohtoa, vai toimiiko harus sellaisena?
Pitäisikö nyt kaapeliojaan laittaa kupariköysi, vai onko se turhaa.
Riittäkö aikanaan tulevan rakennuksen kupariköydet eli nyt ei tarvitse tehdä mitään?
kondensaattori 10F voisiko sen laittaa auton subbarivahvistimen virtaliittimiin tasaamaan virtapiikkejä?
En noista impedansseista tiedä, enkä haruksien maadoituksista.
Vaan kavereilta, jotka käyttävät ko. laitetta hiukan referenssitietoa!
Onko se kondensaattori suuri myös kooltaan? Jos on siinä olevat johdotkin lienevät paksua lajia. Silloin se soveltuu vaikka kalastamiseen silloin kun musa ei kiinnosta. Varaat vain 1000 V jännitteeseen (valitse turvallista suojajännitettä)ja heität veteen kalaparveen. Ja jos ei kalastaminenkaan kiinnosta niin heität vettäsi siihen toiseen lankaan ja pidät varpaitten välissä toista lankaa. Sen jälkeen kiinnostaa taas musa ja kalastaminen.
Lissää näitä. Itse käytän vain enston vastaavia tuotteita. On ihan sama mihin ne asentaa, niin aina löytyy tarvittavat 6000ohm hehtaarille. Se taas on se sfs6000 minimivaatimus. Siis enston tuotteet on parhaita tässä suhteessa.
hyvä, että on näin hyvä asiantuntija ruvennut vastailemaan kysymyksiin, ei tartte muiden enää vaivautua. Mitä muuten Korkeasaareen kuuluu?
Oletko kiinnostunut ammatin puolesta kyseisestä asiasta vai oletko kiinnostunut ns. maallikkona kyseisestä asiasta? Miten paljon olet muuten mittaillut kyseisiä malleja?
Minkälaisia mittaustuloksia sinä olet saanut?
Itse en ole vielä mitannut noista omista, mutta mittaan tietenkin kunhan tässä ehdin. Minulla on juuri noita samoja malleja. Olisi kiva vertailla.
Laitteeseen näkyy jäävän vastusta enemmän kuin oletin (luokassa 2-3 ohmia) Sehän riippuu siitä, minkälaista tekniikkaa siellä on sisällä. Hiukan hämää se, kun ei voi yksinkertaisella mittauksella varmistaa johdotuksen osuutta impedanssiin!
nollan ja vaiheen väliltä mittaat, niin ei ole vvsk:lla mitään merkitystä. Jos mittaat nollan tai vaiheen ja PE:n väliltä, niin näet tietysti vvsk:n muuntajan pääreaktanssin. Suuruutta en nyt heti osaa sanoa. Täytyypä mennä mittaamaan.
Eri tekniikoilla. Toisissa on "sisäistä" vastusta enemmän, joka summautuu muuntajan reaktanssin "päälle".
miksi ylipäätään mittaat impedansseja vikavirtasuojakytkimen takaa?
Mitata pistorasiaryhmiä (esim Beha-tyyppisellä testerillä), joka tulostaa näytölleen impedanssin/oikosulkuvirran.
Koska "Behan" mittauspää on tehty sukopistorasiaan sopivaksi eli kaikkein nopeimmin mittauksia tekee sukopistorasioista. Tavallinen keskuksen kiskoon asennettu vikavirtasuoja ei juurikaan näy mittaustuloksessa, mutta tuollainen rasiaan asennettava esim. saneerauksissa käytettävä vikavirtasuoja antaa selvästi korkeampia vastuslukemia.
takana olevasta pistorasiasta vain laukaisuajan 1,1xvikavirtasuojan nimellisvirralla. Tarviiko silmukkaimpedanssikin mitata? Jos profitestillä yritän mitata oikosulkuvirtaa, sehän laukaisee heti vikavirtasuojan. L-N välistä jonkinlaisen "oikosulkuvirran" kait pystyisi mittaan?
Laukaisee, mutta näyttöön jää oikosulkuvirta ja impedanssi. Mittaan itse pienissä saneerausasennuksissa kaikki sukot, nähdäkseni että kaikki piuhat on kunnolla kiinni liittimissään. Impedanssi on herkkä kertomaan, jos jossain on heikko liitos (omissa tai vanhemmissa asennuksissa). Saneerauksissa joutuu ronkkimaan ikivanhoja asennuksia lisäysten takia. On nopeasti testattu asennustesterillä, jos näkyy omituisia arvoja!
vikavirtasuojakytkimen takaa TARVITSE mitata vikavirtoja (L-PE). Siksi vain ihmettelin....
Rivarissa asunut isäntäväki pyysi jo muinoin lisäämään kellarin 10 A ryhmään autonlämmityspistorasioita ja muuta lisäkuormaa. Tällöin 0-johto lämmetessään ja jäähtyessään menetti pikkuhiljaa kunnnon kontaktin 0-kiskoon keskuspäässä. Silloin alkoi kellarikerroksessa tapahtua niin merkillisiä asioita, että siinä tuli sähkömiehelle pian asiaa tulla paikalle. Tuli mieleen, että olisipa silloin ollut asennustesteri, jolla ottaa pieni näytearvo joltain pistorasialta, niin olisi päässyt pienemmällä vaivalla vikaan "kiinni"!