isät kertokaas

Miten olette selviytyneet tyttärenne murrosiästä?
Ihan uteliaisuudesta kysyn, sillä minulla ainakin voimakkaita agressioita omaa isääni kohtaan.
121384
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

syyt:
isän jatkuva henkinen väkivalta, nollaaminen ja huutaminen. Jokaviikonloppuinen pakkoraahaus mökille tai veneilemään. Uhkailu, kiristys, äidin syyllistäminen siitä miten huono tytär olen.
Mitä väliä on jollain halauksella välittämisen osoituksena, kun arki on tätä?

Äänestä
  • jos parantaisit tapas?

    Äänestä

  • & kirjoitti:

    jos parantaisit tapas?

    Nuo eivät ole minun tapojani, vaan isäni.

    Äänestä

  • teinitytär kirjoitti:

    Nuo eivät ole minun tapojani, vaan isäni.

    tullut hetkeksikään että myös sinussa saattaisi olla jotain vikaa?

    Äänestä

  • & kirjoitti:

    tullut hetkeksikään että myös sinussa saattaisi olla jotain vikaa?

    Miksi vanhemmat kuten tässä,eivät yksinkertaisesti voi ymmärtää että usein se on just niin että vanhempien tulisi parantaa tapojansa monissa perheissä ensimmäisenä.

    Äänestä

  • On vain oikein tuntea valtavaa aggressiota tuollaista ihmistä, millaiseksi isäsi kuvailet, kohtaan.

    Minun isäpuoleni oli väkivaltainen, äiti raahasi mökille. Kun tulin murrosikään, isäpuoli, joka oli osallistunut yli 7 vuoden ajan elämääni isääni leikkien, irtisanoutui kaikesta ja väitti, että äitini on syyllinen siihen, että minusta on tullut niin tottelematon. Minä olin täysi hirviö ilman sanomistakin.

    Aika oli helvetillistä kaikille osapuolille, mutta näin vuosia myöhemmin en voi kuin ymmärtää itseäni. Kun vanhemmat nollaavat ja haluavat vain, että tytär olisi edelleen sama pikku tyttö kuin pari vuotta sitten, jolloin hänellä saattoi teettää kaikki huushollin hommat huijaamalla, niin on vain tervettä reagoida aggressiivisesti ja taistella oma tila ja elämä itselleen.

    Olen varma, että kusipäiset vanhemmat aiheuttavat itse itselleen vaikeat ajat, kun lapsi alkaa itsenäistyä ja se on heille ihan oikein.

    Jatka taisteluasi täysin niin kuin sinusta tuntuu! En ole katunut hetkeäkään päätöksiäni murrosiässäni, sillä ne olivat minulle ainoa mahdollisuus saavuttaa aito itsenäisyys.

    Äänestä

  • & kirjoitti:

    tullut hetkeksikään että myös sinussa saattaisi olla jotain vikaa?

    Mikäs vastaus tuo oli? Tässähän kysyttiin isän selviytymisestä tyttären murrosiästä, c'mon - et voi olla noin tylsä.

    Äänestä

  • Ei mikään ihme, että sinulla oli aggressioita isääsi kohtaan! Aikamoinen rähisijä tuntuu olleen.

    Pitkän elämänkokemukseni myötä olen huomannut, että isät tulevat murrosikäisten tyttärien kanssa paremmin toimeen kuin äidit! Äidit saavat aina haasteen matsiin, asiasta kuin asiasta ja isille esitetään vienoja toiveita asioista, joita äiti on kieltänyt...

    Äänestä

  • Eiköhän isälläsi ole ajatus suojella sinua. Yleensä vanhemmat rakastavat lapsiaan ja tahtovat heille parasta. Oikean suunnan näyttäminen eroaa toisinaan sinun käsityksestäsi oikeasta suunnasta. Vanhemman käsitys oikeasta suunnasta on yleensä enemmän oikea suuremman kokemuksen kautta. Sinä et ole maailman ensimmäinen teini, tiedäthän sen. He ovat itse joskus olleet samassa iässä.

    Sehän nyt tiedetään, mitä tapahtuu, kun lapset jäävät yksin kaupunkiin vanhempien lähtiessä mökille. Kersat järjestää bileet ja pahimmassa tapauksessa koti on tuhottu ja syyllisiä ei näy eikä kuulu, "se oli vaan joku, emmä sen nimeä tiedä." Vai oletko jo järjestänyt bileet ja samaa fiaskoa ei haluta uudestaan?

    Millainen on koulumenestyksesi?

    Kaikesta sinusta tällä hetkellä tuntemastasi natsismista paistanee kuitenkin rakkaus sinua kohtaan läpi. Ehkä näet sen vasta vuosien päästä.

    Äänestä

Juttu on siinä, että isäsi on edelleen lapsen asteella, kuten me miehet aina ollaan, osaamatta tajuta ajan kulkua. Isäsi ei tajua, että hänen pitäisi olla aikuinen ja käyttäytyä sen mukaan.

Sinä taas olet aikuistuvat lapsi, joka etsii rajojaan. Faijasi on pönttö, eikä hänen kanssaan kannata keskustella, koska hän on jäänyt oman väärän kasvatuksensa allikkoon. Hän ei osaa muuttua, eikä ymmärrä sinua ollenkaan, vaan yrittää kohdella sinua lapsena ja määrätä, vaikka hänen pitäisi osata antaa sinulle eväät toimia aikuisena ja osata elää omaa elämäänsä. Hänellä voi myös olla pelko sinun menettämisestä.

Jotenkin taitaa myös hänen suhde äitiisi ja vaimoonsa olla vähän retuperällä. Isääsi et voi muuttaa, siis ole vain oma itsesi.

Äänestä

Niin, kai se voi olla sitä välittämistä ja huolehtimista vaikka sinusta ärsyttävältä tuntuu kun haluat pikkuhiljaa itsenäistyä.

Eli lyhyesti, isäsi mielestä olet vielä lapsi jota suojellaan maailman vaaroilta ja itsesi mielestä olet jo nainen joka saisi tulla ja mennä miten haluaa.

Sitä isä vaan ei haluais että tyttö juo itsensä huonoon kuntoon ja joutuu huonoon seuraan ja saattaisi....kyllä sä tiedät.

Äänestä

Terve,

Kyllä meilläkin tapellaan...usein. Omalta kannaltani katsoen asia näyttää siltä, että tyttäreni haluaa kaikki edut, muttei pientäkään vastuuta kodin töistä eikä esim. omasta koulumenestyksestään. Kaiken huipuksi tytölle hankittu lemmikki pitänee hoidon puutteessa lopettaa tai antaa pois.

Eniten minua rassaa se, että mistään asiasta ei voi neuvotella järkevästi kuten aikuisten kanssa (kompromisseja you know, vuoroin vieraissa, you scratch me -I scratch you,...). Syy-seuraus -suhteet tuntuvat olevan aivan vieraita. Kaikki pitäisi saada ilmaiseksi ja ilman vaivaa huolimatta siitä, miten itse käyttäytyy. Maailma ei yksinkertaisesti toimi niin. Sananlaskun mukaan "Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan".

Kieltämättä minulla käy välillä kateeksikin. Ylläpito on taattu ja työnä on uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen. Näin keski-ikäisen orjuutetun ylemmän toimihenkilön näkökulmasta tuohan on taivas ;-D

Kyllä sinulla on jo mielestäni oikeus omaan tahtoon esim. tuossa mökkikysymyksessä. Sinun on vaan ajateltava asian käytännölliset puolet (ateriat, isän pelko talonrikkovista bileistä,...) ja ennenkaikkea anna jotain vaihtokaupassa (lupaa siivota keittiö tai jotain).
Vanha totuus on, ettei toisen käyttäytymistä voi muuttaa, mutta omaa voi - aina sekään ei valitettavasti auta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


teinitytär kirjoitti:

Miten olette selviytyneet tyttärenne murrosiästä?
Ihan uteliaisuudesta kysyn, sillä minulla ainakin voimakkaita agressioita omaa isääni kohtaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu