missä menee liiallisen mustasukkasuuden raja??
seurustelen aivan ihanan miehen kanssa mutta alusta asti suhdettamme on kaivertanut mustasukkasuus.. alussa ajattelin että on kiva kun joku välittää niin paljon että haluaa olla paljon kanssani mutta nyt asia on alkanut häiritsemään..
silloin kun aloimme seurustelemaan suunnittelin kavereiden kanssa laivaristeilyä jonne olisi lähtenyt minä ja kolme kaveria joista kaksi oli miehiä. no, poikakaveri tyrmäsi heti ajatuksen sillä hän ei halunnut että olen samassa hytissä kahden miehen kanssa kun he eivät kumminkaan halua kuin yhtä asiaa minusta (minulla ei ole koskaan ollut kummankaan miehen kanssa mitään "juttua") minä sitten kilttinä tyttönä peruin risteilyn..
minulla oli myös tapana käydä istumassa iltaa kavereiden kanssa (ihan kahvin merkeissä) tai käydä tanssilavoilla tanssimassa mutta hylkäsin nekin sillä poikaystäväni ei halunnut minun käyvän kummassakaan sillä siellä on muita miehiä ja kun en suostunut ottamaan häntä mukaan sillä halusin viettää aikaa ystävieni kanssa ja puhua "tyttöjen juttuja" kumminkin erään kerran sain lähteä kaverini seuraksi tanssimaan ja viettämään aikaa.. olin jutellut siitä poikaystäväni kanssa ja tehnyt selväksi ettei hänella ole mitään syytä olla mustasukkainen sillä vaikka tanssin muiden miesten (kuten lavoilla on tapana) kanssa niin se on vain tanssia. no mitä rakas poikaystäväni tekee? hän ilmestyy paikan päälle kun hänen oli kuulemma pakko saada puhua kanssani.. se siitä mukavasta illasta..
erään kerran kun juttelimme aiheesta mustasukkasuus niin juttelu yltyi riidaksi. ei siinä mitään sillä olemme riidellet monet kerrat mutta tämän riidan päätteeksi poikaystäni nimitti minua huoraksi..
kaiken tämän olen kyllä antanut anteeksi sillä poikaystäni on aina luvannut muuttaa tapansa mutta viime viikonloppuna se tapahtui taas.. olin viettämässä ystäväni polttareita kun tapasin baarissa kaverini (miehen) jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. vaihdoimme sitten numeroita ja ajttelimme että jos menisi joskus kahville kuulumisia vaihtamaan. poikakaverini oli myös omissa menoissaan ja juttelin hänen kanssaan puhelimessa ennen kuin menin nukkumaan ja kerroin että olin nähnyt kaverini ja vaihtanut numeroita..
yöllä kun poikaystäväni tuli kotiin hän herätti minut ja vaati minua poistamaan kaverini numeron sillä hän ei tykännyt että minulla on puhelimessa toisen miehen numero.. aluksi en siihen suostunut mutta sitten poikaystäväni sanoi että kertoo äidilleni minusta erään salaisuuden jos en tee miten hän haluaa. en sitten voinut muuta kuin suostua..
olen miettinyt että jättäisin poikaystäni mutta aina hän vakuuttaa minulla että hän pystyy muuttumaan.. eli mitä teen? missä kulkee liiallisen mustasukkasuuden raja??
seurustelen aivan ihanan miehen kanssa mutta alusta asti suhdettamme on kaivertanut mustasukkasuus.. alussa ajattelin että on kiva kun joku välittää niin paljon että haluaa olla paljon kanssani mutta nyt asia on alkanut häiritsemään..
silloin kun aloimme seurustelemaan suunnittelin kavereiden kanssa laivaristeilyä jonne olisi lähtenyt minä ja kolme kaveria joista kaksi oli miehiä. no, poikakaveri tyrmäsi heti ajatuksen sillä hän ei halunnut että olen samassa hytissä kahden miehen kanssa kun he eivät kumminkaan halua kuin yhtä asiaa minusta (minulla ei ole koskaan ollut kummankaan miehen kanssa mitään "juttua") minä sitten kilttinä tyttönä peruin risteilyn..
minulla oli myös tapana käydä istumassa iltaa kavereiden kanssa (ihan kahvin merkeissä) tai käydä tanssilavoilla tanssimassa mutta hylkäsin nekin sillä poikaystäväni ei halunnut minun käyvän kummassakaan sillä siellä on muita miehiä ja kun en suostunut ottamaan häntä mukaan sillä halusin viettää aikaa ystävieni kanssa ja puhua "tyttöjen juttuja" kumminkin erään kerran sain lähteä kaverini seuraksi tanssimaan ja viettämään aikaa.. olin jutellut siitä poikaystäväni kanssa ja tehnyt selväksi ettei hänella ole mitään syytä olla mustasukkainen sillä vaikka tanssin muiden miesten (kuten lavoilla on tapana) kanssa niin se on vain tanssia. no mitä rakas poikaystäväni tekee? hän ilmestyy paikan päälle kun hänen oli kuulemma pakko saada puhua kanssani.. se siitä mukavasta illasta..
erään kerran kun juttelimme aiheesta mustasukkasuus niin juttelu yltyi riidaksi. ei siinä mitään sillä olemme riidellet monet kerrat mutta tämän riidan päätteeksi poikaystäni nimitti minua huoraksi..
kaiken tämän olen kyllä antanut anteeksi sillä poikaystäni on aina luvannut muuttaa tapansa mutta viime viikonloppuna se tapahtui taas.. olin viettämässä ystäväni polttareita kun tapasin baarissa kaverini (miehen) jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. vaihdoimme sitten numeroita ja ajttelimme että jos menisi joskus kahville kuulumisia vaihtamaan. poikakaverini oli myös omissa menoissaan ja juttelin hänen kanssaan puhelimessa ennen kuin menin nukkumaan ja kerroin että olin nähnyt kaverini ja vaihtanut numeroita..
yöllä kun poikaystäväni tuli kotiin hän herätti minut ja vaati minua poistamaan kaverini numeron sillä hän ei tykännyt että minulla on puhelimessa toisen miehen numero.. aluksi en siihen suostunut mutta sitten poikaystäväni sanoi että kertoo äidilleni minusta erään salaisuuden jos en tee miten hän haluaa. en sitten voinut muuta kuin suostua..
olen miettinyt että jättäisin poikaystäni mutta aina hän vakuuttaa minulla että hän pystyy muuttumaan.. eli mitä teen? missä kulkee liiallisen mustasukkasuuden raja??
Vastaukset 15
Vanhimmat
olisi päästänyt naisystävääni laivareissulle kahden miespuolisen ystävän kanssa. Tai voit vaikka kysyä itseltäsi, haluatko päästää poikaystäväsi naisten kanssa samaan hyttiin.
Muuten poikaystäväsi käyttäytymisessä on mielestäni jo sairaalloisen mustasukkaisuuden merkkejä, kuten tuo kiristäminen, että kertoo äidillesi sinusta salaisuuksia.
Tavallaan ymmärrän miestäsi. Mua ainakin jurppisi jos miehelläni olisi naispuolisia ystäviä joiden kanssa soittelisi, tekstailisi, kävisi kahvilla jne. Puhumattakaan risteilyistä muiden naisten kanssa samassa hytissä..
JOku mies ehkä ymmärtää, mut varmaan suurin osa ei kattele hyvällä.
ymmärrän täysin että kyseinen mies on mustasukkainen, itse en tollasta naista edes katselisi, siis herranen aika, tottakait se on mustasukkanen jos menee laivalle 2 miehen kanssa samaan hyttiin,
Viimeistään tuo kiristäminen kertoo, että miehesi on henkisesti sairas. Jos hän ei halua siitä itse parantua, et voi tehdä mitään. Eiköhän tuo mustasukkaisuus vain pahene niin kauan, kun miehesi ei itse tajua tilaansa. Minun neuvoni on, että jätä mies ja tuollainen suhde. Ei tuollaista kahlehtimista kannata katsoa. Koska miehesi tila vain pahenee, tulee mukaan luultavasti jossain välissä hakkaamistakin. Suomessa yleisin henkirikoksen syy on mustasukkaisuus, joten en suosittele odottamaan sitä, että pääset itsekin tilastoihin.
Ei pitäisi muistella menneitä, mutta periksi antaminen seurustelunne alkuaikoina oli sinulta virhe. Mustasukkaiselle ei koskaan pidä antaa tuollalailla periksi. Sinulla on oma elämäsi ja ystäväsi, eikä miehesi saa niitä sinulta kieltää.
Tiedän kokemuksesta, kuinka rankkaa ja raastavaa mustasukkaisuus on MYÖS sille mustasukkaiselle osapuolelle, koska olen itse ollut mielestäni sairaan mustasukkainen. Onneksi vuosien kuluessa helpannut, ja nyt mielestäni olen jo terveen mustasukkaisuuden parissa :) Mustasukkaisena ihmisenä on aivan mielettömän raskasta elää... Koko ajan, kun on toisesta erossa, miettii ajatuksia, ettäå "mitä, jos se toinen etsii juuri nyt jotain parempaa/sopivampaa/kauniimpaa/seksikkäämpää/yms. ihmistä vierelleen". Vaikka minunkin mieheni oli rehellinen ja nyt kun mietin, niin uskon, ettei hän olisi voinut minua mitenkään pettää. Mutta silloin... jylläsivät ne sairaat epäilyn ajatukset. Ymmärrän hyvin sinun tuntemuksiasi, mutta mielestäni sinun kannattaisi nyt, koska rakastat varmasti miestäsi, ottaa ihan selvää sairaalloisesta mustasukkaisuudesta. Lue kirjallisuutta, ja kannattaisi oikeasti mennä juttelemaan ja pyytämään neuvoja vaikka paikalliselta mielenterv.toimistolta taikka soittaa johonkin auttavaan tahoon. Koska, mustasukkaisuus voi pilata hyvänkin suhteen, ja miehesi ei varmanakaan ole itse halunnut itsestään mustasukkaista. Siihen on syynsä, miten mustasukkaisuus on syntynyt, ja syyt ovat usein syvällä. Itsellänikään ei ole ollut helppo taival päästä eroon ja ymmärtää mustasukkaisuuttani. Enne n olin aivan varma, että jossain tilanteessa mieheni paljastuu valehtelijaksi tai kertoo rakastuneensa sopivampaan ja ihanampaan tyttöön.
Kerroitkin, että olette jotain keskustelleet mustasukkaisuudesta kumppanisi kanssa, hyvä. Mutta monesti se mustasukkainen ei myönnä ongelmaansa. Joten se onkin ensimmäinen askel parantamiseen päin... Voithan ihan kysellä, jos mies kerta epäilee sinua jostain, tai ei luota, että onko joskus jokin asia teidän suhteessa vienyt luottamuksen, tai aiemmissa suhteissa. Ja mitä mies epäilee... yritä päästä ymmärtämään miehesi puolta.
Älä jätä miestäsi yksin ongelmansa kanssa, hän on ihan yhtä halukas pääsemään olostaan pois, usko pois! Vaikka aluksi ei saatakaan tuntua siltä. Mustasukkaisuus sairalloisena on niin suuri ongelma ihmisen yksin ratkottavaksi. Ja voi olla, että ette edes kahdestaan siitä selviydy ja sitten kannattaakijn miettiä ammattiauttajan ohjausta ja apua. Se ei ole hävettävä asia, niin monet ihniset nykyään hakevat apua, ja mielestäni he ovatkin parantumista askelen edellä, koska myöntävät ongelman, ja uskaltavat myöntää senkin, etteivät pysty ehkä itse ratkaisemaan sitä ilman apua. Avun hakeminenhan kertoo myös siitä, että ihminen haluaa panostaa parantumiseensa. Mutta, en kuitenkaan sano, että se on ainoa tie "onneen", kyllä monet kriisitilanteet voivat olla ihan parisuhteen sisällä hoidettavissa, tai siis ilman ammattiapua.
Kaikissa suhteissa tulee ongelmia, pienempiä tai suurempia. Jos haluat jatkaa suhteessasi, panosta siihen. Tietysti myös miehesi täytyy. Ei tämä ole sinun harteillasi, olette tässä yhdessä. Ja toivottavasti et mitenkään saanut sellaista kuvaa, että olisin jotenkin sinua pitänyt vastuullisena tai syyllisenä hänen mustasukkaisuuteensa, en todellakaan. Mustasukkainen ihminen hakee epäilynsä vaikka mistä, ilman rationaalista syytä tai todistusaineistoa. Päänsä sisällä hän ne kehittää. Sinne siis teidän matkanne :)
niin silloin mennään liiallisuuksiin.
Oma mieheni on myös jonkin verran mustasukkainen - syynä tuo mainitsemasi, eli vaikka kyse olisi kavereista (miespuolisista), niin nehän haluavat hänen mukaansa vain yhtä asiaa...Sinänsä hassua, koska olen hyvä kaveri monen pojan kanssa ja heidän seurassaan koen olevani vain yksi pojista :D Olen tämän selittänytkin miehelleni, mutta ymmärrän toki hänenkin kantansa.
Mutta siis: jos miehesi käytös ahdistaa sinua ja aiheuttaa eristäytymistä omista kavereistasi, ollaan väärällä tiellä. Ota asia puheeksi.
en tykkäis yhtään jos miesystävä lähtis risteilylle kahden naisen kanssa samaan hyttiin, joiden kanssa ei koskaan ollis ollu mitään. SILTI!
mieti asia näin, päästäisitko itse miehes hyvillä mielin risteilemään ja nukkumaan samassa pikku hytissä naisten kanssa? jos päästäisit, niin samat oikeudet kai sullakin olis. mut jos et, tai jos vähänkin epäröit, niin älä miestäs syytä mustasukkaisuudesta.
siitä risteilystä... sitä oli suunniteltu jo pitkään ennen kuin poikaystäväni tuli kuvioihin ja naispuolinen ystäväni olisi ollut tätini jota pidän enemmän kaverina kuin sukulaisena ja nämä miehet ovat minulle myös sukua mutta kaukaista sellaista...
Jätät vaan samantien, turha tollasta on sietää!
tuskin olisit samaa mieltä jos kirjoittaja olisi mies, ja mustasukkanen olisi nainen, niin se vaan on, nähty.
Olen sitä mieltä, että jos rakastaa toista, ei olukkaa häntä tahallaan.
Jos miestäni loukkaa se, että tanssisin toisen miehen kanssa, EN sitä tee. Miksi pahoittaisin toisen mielen...tanssin mielummin muutenkin oman kanssa.
Jos häntä loukkaa, että juttelen vieraalle miehelle...en sitä tee...
EN vain yksinkertaisesti tee asioita, jotka loukkaavat millään tapaa puoliskoani, sillä hän on elämäni keskipiste ja hänet haluan pitää tyytyväisenä...ja sehän saa minut todella tyytyväiseksi.
ERÄS VIISAS MIES KERRAN SANOI, AJATTELE HETI AAMULLA ENSIMMÄISENÄ, MITÄ MINÄ VOISIN TEHDÄ PARISUHTEENI ETEEN TÄNÄÄ!
Mieti sitä, tuskin parisuhdetta auttaa muiden miestan kanssa sekoilut.
Itse kuitenkin päätät elämästäsi, mikäli et rakasta tarpeeksi et tee myönnytyksiä.
Eikö tässä vaiheessa olisi alkuperäisen kirjoittajan poikaystävän vuoro tehdä myönnytyksiä? Kuten esimerkiksi antaa toisen hallita oman puhelimensa sisältöä, mitä en kyllä kutsuisi myönnytykseksi vaan itsestään selväksi oikeudeksi, oli parisuhteessa tai ei.
Ja kuinka hyvää rakkauden osoitusta sitten oman kumppanin uhkailu ja kiristäminen? Alistuminen ei ole rakastamista, eikä se auta kumpaakaan siinä kehittymään.
siis ehdotuksesi on että luovun omasta elämästäni ja kaikista miespuolisista ystävistäni poikaystäväni takia??
entä jos suhde ei kestäkään ja olen sen takia hylännyt kaikki ystäväni?
ja poikaystävälläni on myös naispuolisia ystäviä joten miksi minulla ei saisi olla miespuolisia ystäviä??
lavatansseissa käynti on harrastus ja se että tanssin siellä ei ole miesten kanssa sekoilua!!
kiitos kommentistasi mutta en halua alämää
jossa elän vain ja ainoastaan mieheni ehdoilla ja luovun omasta elämästäni...
Sinulla on oikeus (perkele!) viettää aikaasi
a) laivoissa, junissa, lentokoneissa, takseissa, ynnä muissa kulkuvälineissä
b) kaikkien niiden miespuolisten, naispuolisten ja hermafrodiittien kanssa, jotka sinulle ovat tärkeitä
c) ja harjoittaa kaikkia niitä aktiviteetteja, jotka ovat pitävät omantunnon puhtaana
, eikä kenelläkään pitäisi olla siihen mitään lisättävää.
Löysin tosta tekstistä melkeinpä itteni! Olen siis tyttö ja oon kans aika mustasukkainen poikaystävästäni. Noh, kiristämään en oo ruvennu tai mitään muuta tollasta Mutta haluaisin tosta mun mustasukkaisuudesta eroon, vaikka helppoa se ei ole! Tuollainen ei tee hyvää suhteelle. Kummallekkaan osapuolelle! Sen voin sanoa..