Olen vaihtamassa "bilikkaa" ja kysyn tämän
palstan ASIANTUNTIOILTA mielipidettä
vaihtoehtoihin.
Ajan vuodessa n. 20-25 tkm pääasiassa maantieajoa
talvisin ( kesällä motarilla ).Vaihtoehtoina on
Saab 93/95 tai Mese. Hintahaarukka 120 - 150 tmk,
sillä saa 90-luvun alkupuolen Mesen, mutta mikä
niistä malleista on kestävin ja vähävikaisin.
Rajasin nuo autot nyt vain kahteen merkkiin,
jotta ei tule tolkuttomasti vaihtoehtoja.
Toivon vain asiallisia vastauksia, kuten esim.
Timo L. tällä palstalla "viljelee"
palstan ASIANTUNTIOILTA mielipidettä
vaihtoehtoihin.
Ajan vuodessa n. 20-25 tkm pääasiassa maantieajoa
talvisin ( kesällä motarilla ).Vaihtoehtoina on
Saab 93/95 tai Mese. Hintahaarukka 120 - 150 tmk,
sillä saa 90-luvun alkupuolen Mesen, mutta mikä
niistä malleista on kestävin ja vähävikaisin.
Rajasin nuo autot nyt vain kahteen merkkiin,
jotta ei tule tolkuttomasti vaihtoehtoja.
Toivon vain asiallisia vastauksia, kuten esim.
Timo L. tällä palstalla "viljelee"
Vastaukset 25
Vanhimmat
Timo L, mutta yritän asiallisesti täällä
kommentoida tietojeni mukaan. Toinen toistaan
täydentäköön.
Et maininnut mitään siitä, haluatko bensa- vai
dieselauton. SAabista päättelen, että
kiikaroimasi mersu on bensakoneella.
124-sarjahan muuttui pienen face-liftin myötä
nimeltään E-sarjaksi muistaakseni 1992,
ennen "Väyrys"-E-sarjaa.Tällöin myös koneita
muutettiin, mm. kutonen muuttui 24-
venttiiliseksi.
Tästä en ole kuullut korjaamoilta pahaa sanaa.
Sitä vastoin aiemmissa bensakoneissa on ollut
joitain ongelmia mm. nokka-akselin kulumisen
kanssa. USeimpiin se lienee jo korjattu.
124-sarjaa ostaessa kiinnittäisin enempi huomiota
voimansiirron niveliin, pusliin ja taka-
akselistoon. 10 tukivarressa on melkoinen määrä
kumia, joka ajan kanssa väsyy. Tukivarsien kumit,
rättinivel, pyörän- ja kardaanin laakerit ovat
jonkin verran kuluvia osia.
KOrjaamolla tiedettin kertoa, että sitä
suuremmalla syyllä voimansiirtoa kannattaa
tutkia, mitä isompi voimanlähde kyseessä on. Jo
300D vääntää aivan eri voimalla kuin vaikka 200D,
joka ei niin kuluta voimansiirtolinjaa.
Kaasutinkonetta tuskin onnistut tuolla hinnalla
enää mistään löytämään; niissä on ollut joskus
jotain nykimisongelmia ja probleemia
päästömittauksissa, mutta ei varsinaisia vikoja.
Kaikkiaan suosittelisin katsomaan ennemmin
viimeisiä 124-sarjalaisia; kuulemieni kommenttien
perusteella niissä on noille vuotuisille
kilometreille autoa riittämiin ja vähän ajettuja
yksilöitä bensakoneella löytyy vielä.
Paljonko sulla on mittarissas? Voisinko tulla
koeajamaan? Olen kyllä erikoistunut pakoputkiin
mutta vaihetelu saattaisi virkistää.
nickiäsi...sullahan niitä on varastossa.
Jos otetaan vertailuksi tuo isompi Saab, niin
Mersun mallistosta 90-alkupuolelta tilojen yms.
puolesta likelle osuu W124-sarja, joka esim.
-93 "E"-koodattuna alkoi tosin olla elinkaarensa
loppupuolella, mutta toisaalta myös kypsynyt
parhaimmilleen. Kovasti on myös arvostusasia, kun
ajo painottuu talveen, että ottaako etu- vai
takaveto. Mersu menee kyllä kinoksissakin.
Ajokilometrit ovat siinä ja siinä, että diesel
vai bensa, kun puhutaan käytetystä. Se pitää vain
laskea. Diesel on esim. tässä 93-vuosikerrassa,
kuten aina, enemmän ajettu kuin bensalla käyvä
ikätoverinsa. Mutta kestoasiaan:
itse ottaisin E 250 D:n ja tietenkin E 300D:n,
jos hintahaarukka antaa myöten. Tehoero on vain
23 hv (113/136). Turbot sitten erikseen (126
hv/147 hv).
Bensapuolelta katsoisin E 220 -mallia, joka 150
hv:n voimin menee jo sopivasti. Jos vara riittää
E280-versioon, niin aina parempi. Kestossa ei
pitäisi olla moitittavaa, koneiden perustat ovat
koettuja niin bensa- kuin D-koneisinakin ja kuten
sanottu, W124-kori ja varusteet tässä viimeisessä
E-kuosissa on koettua tavaraa ilman lastentauteja
ja osatkin ovat vallan kohtuuhintaisia. Juuri
tämän kestävyysmittarin mukaan pienemmät C-
sarjalaiset unohtaisin tässä vertailussa ja
Ässäthän sitten ovat vielä ihan eri
hintaluokissa. Mutta aina on tärkeää se,
millaisen ja miten pidetyn yksilön onnistuu
saamaan.
muistutuksesta. En tietenkään muistanut tuota
varaosien hinnoittelua; mersun osat esimerkiksi
Merteilistä tai KL-varaosista ovat todella
edukkaan hintaisia. Ainakin, jos Vehoon
verrataan, ja silti laatu on aivan sama.
En ainakaan ole kuullut, että Saabilla olisi
tuollaista orggisosia (tai niitä vastaavia)
myyvää putiikkia merkkikorjaamojen lisäksi...?
(PS. Oliko E-koodatussa 124-korissa myös E280?
Tämä osuus mersu-tietoudessani on hieman
heikoissa kantimissa.)
124 "E"-sarjassa oli 280-kutonen 193 hv tehoisena
ja saman sai myös jatkettuna Lang-versiona (ei
muihin koneisiin). Lisäksi tähän 124-
korin "iltatähteen" sai 320-koneen, 220
heppaisena. Seuraava pykälä oli n. 700 tmk
maksanut V8 eli 420 (279 hv)ja lopuksi tähän
kuitenkin kompaktiin koriin nähden hirmuinen E
500 (320 hv, hintaero 420-malliin järkyttävät
puoli milliä!!). AMG rutisti tästä privaatisti
vielä liki sata hepoa lisää, näin
muistinvaraisesti sekin. Tutut 200 ja 300 mallit
olivat edelleen ohjelmassa, 300:n sai myös 4-
Maticina, ei muita. T-farkuissa 320 oli suurin
pannu, 200 pienin. Osamyyjiin kun lisää vielä
Venetmäen, niin siinähän ne kai suurimmat ja
hinta/laatusuhteeltaan varteenotettavat
vaihtoehdot ovat.
mun pitänyt muistaa; tässä samassa
kaupunginosassakin pyörii yksi E-korinen 320-
farkku. Prkl tätä maanantaidementiaa.
(Hyvä, kun noita kuutosia on noin paljon
tarjolla, kyllä seuraavassa autossa pitää taas
olla kutoskone, vaikka mikä olisi!)
Missäs hei tämä Venetmäki toimii?
Jos jaksat vastata, niin kerro.
Helkkuri, kun täältä Salon seudulta katsoen
kaikki osatoimittajat tuntuvat olevan vähän
kaukana...
E.Venetmäki toimii nykyjään Viialassa,
Nahkatehtaankatu 10, puh. (03) 588 9166. Paljon
nippeliä, konetta, akselistoa, peltiosaa,
verhoilua ja sisustuksia, uutta ja vanhaa.
Harvinaistakin tavaraa löytyy, itse kysyin vuosi
sitten rullaavaan -73 350 SL:ään konetta,
hyllystä olisi löytynyt heti kaksikin
asennusvalmista. Ei Viiala sieltä käsin lopulta
kaukana ole, olisiko kaikkiaan tunnin keikka,
ensin Forssaan ja siitä 9-tielle vajaa 50 km
Tampereelle päin. Eikö muuten Turussa ole
vastaavia alan liikkeitä lainkaan?
..toki, että nämä uudet nelivenamoottorit sai
bensiinimoottorien osalta vanhaan muovikylki-
W124:ään jo vuonna 1992, eli noin vuotta ennen "E-
uudistusta".
Ja pistänpä tähän myös mielipiteen, ennenkuin
joku Saab-ihminen kommentoi, että minun
mielestäni W124:n tiloja lähempänä on tuo
pienempi Saabi. Takatilathan eivät ole _suuren
suuret_ W124:ssä.
t: nimim. penskana 189 cm pitkän ihmisen takana
istunut :-)
Meitillä on firmassa 9-3 ja jotenkin siellä vaan
tuntuu tulevan melkoinen ahtaan paikan kammio
124:ään verrattuna, vaikka mittanauhan mukaan
tilat saattaisivat verrannolliset ollakin. Kyllä
Mersun takapenkillä silti on ihan eri lailla
avaruuden tuntua. Johtuneeko Saapaksen korkeasta
vyötärölinjasta. Leveyssuunnassa tuntuu aika
tiukalta, kolmea taakse on turha kuvitellakaan.
Harteita on kyllä kuin Arsi Harjulla, mutta aika
lyhkäinen olen, 173 cm, jalkatilakin on silti
niukan oloinen. Omalle keholle C-sarjan tilat
tuntuvat olevan lähempänä pienempää Saabia.
vaan 400E. Vaikka kone oli 4,2-litrainen oli
mallimerkintä 400, kuten myös S-sarjassa.
500E:hen on/oli Carlssonilla saatava
virityspaketti nimeltään CK62. Kone oli porattu
6,2-litraiseksi ja teho nousi 425 hevosvoimaan.
.
ei oikein vastaavaa käsittääkseni ole. Eräs,
enemmänkin postimyyntiä harjoittava olisi, mutta
tuollaista ei tällä hetkellä tietojeni mukaan.
Jos joku tietää muuta, niin kertokoon ihmeessä.
Tampereella ja Helsingissä tulee poikettua
säännöllisesti, pitääkin matkalla tehdä mutka
Viialaan. Kiitos tiedosta.
etutiloista puhutaan, niin mersuhan on Saapakseen
verrattuna aivan ylivertainen. Jopa
koripalloilija mahtuu kyytiin...ehkä istuin ei
ole yhtä lääketieteellisen oikea kuin Suapissa,
mutta vähintään kaksin verroin niin lokoisa.
Kaivelin piruuttaan esiin vuoden -93
autokuvaston, jossa 4196-kuutioisella
kasikoneella vauhditettu W124 E oli
tyyppimerkinnällä E420 Limousine, S-korisena
samalla koneella S420 Limousine, mutta jatkettuna
jälleen samalla koneella S400 Limousine Lang. Jos
ei ole kyse painovirheistä, niin merkintöjen
logiikka on aikasten ovelaa. Uudemmissa W140
malleissa 3,2-litraisten S-koristen mallimerkintä
taas oli S300, mutta -93 malleissa S320-merkintä
vastasi moottorin todellista kokoa. Miksihän tämä?
... tiedon vuoden 1993 Tuulilasin hinnastosta.
Tarkistin nyt asian pikaisesti ja oikein olin
katsonut. TM:ssa sama juttu, 400 merkintää
sielläkin käytettiin. Muista yhden "luxus"-
vertailunkin vuodelta 1993 jossa oli mukana S-
Mersu ja merkintä oli 400SE vaikka auto oli
Saksan kilvissä.
Olisiko kenties tuolla SE- merkinnästä S:ään
muuttumisella jotain tekemistä asian kanssa? Jos
muutos tuli kesken vuoden, niin osassa lähteissä
puhutaan 400-malleista ja toisissa 420-mallista.
Samana vuonnahan 300SE:stä tuli S320. 320
merkintä otettiin (ilmeisesti) sen takia käyttöön
että myyntiin tuli S280 malli, ja ero näiden
kahden mallin haluttiin suuremmaksi/selvemmäksi.
juuri sellaisen seikan että eikö S-sarjaan tehty
kyseinenä vuonna pieni face-lift?
Valot muuttuivat ja muutenkin ulkonäöstä tuli
kevyempi. Moottoreiden teho laski samaan aikaan,
eli niihinkin on tehty muutoksia
(päästömääräyksien tiukentuminen?).
hässäkkää oli mallipolitiikka Mersulla kaiken
kaikkiaan 92-94. Oli uutta konetta, tuo väli-E
ennen Väyrystä, tuore S-sarja ja sen
moottorikirjo 280-600 kaikkine merkintäeroineen
jne. Taisi olla taustalla monia muuttujia.
Kaivelin tässä pikaåikaa esiin myös Tuulilasin
autokuvaston 11B/93 ja siellä 4,2 l V8-koneiset E-
ja S-mallit kulkevat E420 ja S420 -merkinnöillä.
Millähän koodeilla näitä esim. palstoilla tai
liikkeissä myytäisiin, jos takaluukku on ns.
paljas eli ilman mallimerkintää tehtaan toimesta?
on. Nimittäin Tuulilasi 11/93 kertoo uusien
autojen hinnastossa olevan mallit 400E ja
400SE...=)
Samoin TM 13/93 kertoo myynnissä olevan 400E ja
400SE/SEL.
Kun taas Tuulilasi 12/93: E420 Limousine ja S 420
Limousine ja S400 Limousine Lang. Lisäksi
myynnissä olivat S280 ja S320, eli tämän takia
300 merkintä poistui.
TM 19/93 kertoo taas 400-malleista.
Se on nyt kuitenkin on selvää että merkintä
muutui kesken vuotta 1993.
Tosi on, että mallimerkintä muuttui 1993 kesän-
syksyn aikana. Tällöinhän tuli C (W202), E-
malliin kasvojenkohotus kesäkuussa sekä tuo jo
mainitsemanne W140:n kasvojenkohotus ja
mallimerkintöjen muutos kautta linjan.
Uskon, että tuon ajan autohinnastoissa olevat
poikkeavuudet johtuvat pelkästään
joko "painovirheistä" tai siitä että niitä ei ole
saatettu ajan tasalle. Mihin aikaan vuodesta
muuten nuo TM:t ja TL:t ilmestyivät? Muistan
vaan, että ostin 1993 elokuussa kesälomareissulla
TL:n, jossa kerrottiin E-W124:stä. Kuvassa oli
vielä hieno punainen ei 200D-dieseli:-). Olikos
muuten niin, että kohotuksen myötä repsikan
lokarissa ennen vain turboissa olleet rivat
tulivat kaikkiin muihinkin dieseleihin, pl. E 200
D?
Jotta vielä sekoitetaan pakkaa: J. Taylor
kirjassaan kertoo, että "with the new model
badging system which came in during 1993, the
1994 model 124s became E-class cars".
Tämä TL:n suuri autokuvasto eli 11B/93 ilmestyi
18.11.93 ja sen myyntiaika oli tuosta päivästä
20.01.94 asti. Tämä oinoilee sitä, että tiedoissa
puhutaan -94 malleista, joten toisaalta Tailori
on oikeassa, mutta toisaalta E 124 oli takuulla
saatavissa jo -93. Ota näistä nyt selvä, mutta
kaiketi tällaista ostavan kannattaa varautua
autokauppiaiden moniin versioihin asiasta, jos
oikein detaljiasteelle mennään. Ja kyllähän se
rekisteriote sitten asian laidan kertoo.
Yllättävän lyhyeksi muuten jäi tämän E124-
tapauksen taival, painoihan Väyrynen jo vauhdilla
päälle. Siten näitä ei taida paljon olla
markkinoilla. Olisi sinänsä kiinnostava malli
millä tahansa koneella, 124 parhaimmillaan.
(tosin 200D taisi olla edelleen vanhalla 2-
venttiilitekniikalla).
Luulisi, että suurimmat lastentaudit olivat jo
kitketyt poies, eikä suurempia elektronisia
systeemejä ollut lisätty. Ainoa pointti on juuri
nämä uudet neliventtiilidieselmoottorit, joita ei
aiemmin ollut. Miten lienee niiden kestävyys?
E200D:hän oli vanhaa kaksiventtiilikonstruktiota,
eli pysyi lähes muuttumattomana. E 200 D:tä
uskonkin näkyvän teillämme piiitkään.
Nyt kun ne vanhimmat 4-venttiilinakut ovat
kiertäneet kahdeksan vuoden pintaan, omaan
korvapariin ei ainakaan ole kantautunut mitään
moitetta moisten kestävyydestä. Kaveripiiriin
kuuluu yksi taksiyrittäjä, joka pyörittää hommaa
kolmen Mersun voimin ja moottoriuudistuksen
aikoinaan tultua uskalsi ottaa kahden 200D:n
seuraksi uuden 4-venaisen 250D:n. Eipä tämän
jälkeenkään ole uusissa koneissa mitään ihmettä
ollut, mutta toisaalta autoilla ajetaan max. 300
tkm ja vaihtoon. Vaan eihän tuo kerro
kestävyydestä vielä mittään....
Asian sivusta: Aatteli samainen hemmo pahuuttaan
vuosia sitten herättää vielä 123-mallin
valtakautenakin tolpilla näkyneen Lang-perinteen
henkiin, mutta ei sittenkään: 124-mallin L-versio
maksoi täysin samalla tekniikalla miltei tuplat
tavalliseen verrattuna! Älytön hinnoittelu
muutamasta kymmenestä (?)lisäsentistä ja parista
apuistuimesta :(
sama juttu meikäläisen kotikaupungissa. Että
mispäin Suomea Ottopoika sijaitsikaan? ;-) 250 D
Lang pyöri jonkun aikaa maisemissa, keskustan
koulukyytejä ym. ajeli ainakin. Hieno näky,
etenkin musta-harmaa-kaksivärimaalauksella.
Ottopoika asustaa Kangasalla ja vaikuttaa
työelämässä Tampereella. Pari varsin siistiä W123
Langia täällä näkyy pyörivän
yksityisomistuksessa, entisiä takseja kaiketi
suurperheisillä, jotka eivät ole tila-
autoajatteluun lämmenneet. Niillähän sikiäväkin
porukka matkaa mukavasti ja tämän päivän
mittapuun mukaan vielä edullisesti, jos
kuljetuskapasiteettia vertaillaan muodikkaampiin
vaihtoehtoihin.