opetusta erilaisista kulteista yms.
Nimetön
19933
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Tämän kirjan kirjoittamisen motiivina on okkultismin leviämisen ehkäiseminen."
Täällä voi testata uskonnollisen yhteisönsä kulttiominaisuudet:
http://www.neopagan.net/ABCDEF.html
Miksiköhän sieltä puuttuu mm. äärimmäisen
vaaralliseksi todettu, kuolemaa ihannoiva
ns. Jeesuksen kultti, jolla on valtavasti
seuraajia nykyään. Haiskahtaa propagandalta...
Tämä on taas siinä rajalla, että poistanko. Linkin takaa löytyy täysin asiatonta tietoa, josta esimerkkinä voin mainita hupaisan lausahduksen:
"Saatananpalvonta ja satanismi eivät siis itse asiassa ole eri asioita, vaan saatananpalvonta on yksi satanismin muoto"
Eli lukekaas varauksella...
Mielestäni juttu käsittelee palstan aihetta, vaikka näkemys onkin sieltä syvältä. Tieteen kaapuun väsätty sepustus on täynnä virheitä, asenteellisuudesta nyt puhumattakaan. Sen sijaan keskustelun pohjana juttu on ihan hyvä. Jahka keretään, niin sisältöön otetaan myös kantaa.
Ei se saatanan palvonta todellisuudessa eroa satanasmista, tai tai mistään muustakaan sitä persoonaa palvovista kulteista, siinä mielessä että se kohde on sama, vain muoto palvoa on eri. Se on sama kuin uskovaisillakin on erilaisia kirkkoja ja uskonsuuntia, mutta uskon kohde on sama, eli Jeesus.
Aloituksen juttu on sieltä syvältä, koska koko perusoletus lähtee puhtaasti kristillisestä maailmankuvasta mustavalkoisine "hyvä vs. paha" -asetelmineen. Saatanaa palvotaan vain uskonnoissa ja sellaisissa lahkoissa, joiden mukaan Saatanan katsotaan olevan - persoonallinen tai persoonaton - mutta olemassaoleva hahmo.
Juttu on sieltä syvältä, koska perusoletus on, että kaikki mikä ei ole kristinuskon Jeesuksesta on automaattisesti Saatanasta.
Mutta otetaan lähtökohdiksi vaihtoehtoisia väittämiä: "Kristinuskon perusedellytys on persoonallisen Pahan tunnustaminen", "Kristinusko perustuu maagiseen ajatteluun" ja lisätään tähän esimerkkitapauksia, miten Jeesuksen nimeen suoritetaan joukkoteurastuksia, kidutetaan islamisteja, poltetaan noitia, raiskataan lapsia ja huiputetaan vanhuksia. Tästä on hyvä lähteä.
Jos oletat että satanismissa palvotaan olentoa johon käsittääkseni suurin osa satanisteista EI EDES USKO, niin oletettavaa on että jeesusnismista tai jumalismista löytyy yksilöitä jotka palvovat Jeesusta tai Jumalaa VAIKKEIVAT NIIHIN EDES USKOKAAN.
Usko pois, on olemassa ihmisiä jotka eivät usko mihinkään yliluonnolliseen olentoon, tai varsinkaan persoonalliseen sellaiseen.
Kannattaa kysyä Satanismi-palstalta tarkemmin, mutta minä olen siinä käsityksessä että satanisteille Saatana on pelkkä nimi vailla mitään todellista mörköä siinä takana.
(Itse uskon että jumalasaatana tulee persoonalliseksi vain ihmiseksi ryhtymällä... Kattaen tietysti myös muiden planeettojen älylliset olennot!)
...kun tarpeeksi töpeksii juttunsa laatimisessa, toiset kurvaavat edelle...
on vain tämä näkyvä maailma, mutta kun se ei ole totta ja lähes kaikilla on kokemuksia tuonpuoleisesta elämästä.
Isellä niitä oli ennen uskoontuloa ja ne oli sieltä pahan valtakunnasta, eli saatanasta, tai riivaajista ja nyt sieltä hyvästä eli Jesuksesta ja enkeleistä olen keskustellut ihmisten kanssa ja sieltä tulee tarinaa näistä asioista lähes jokatsella niitä on ja ne ei ole selitettävissä luonnollisella tavalla.
Eräskin tuttu oli kylässä jossain yötä ja alkoi ihmettelemään kun siellä piti olla vain kaksi henkilöä, mutta sillä kolisteli jokin kolmas siinä määrin että hän kysyi kuka siellä oli ja sai vastausken että se ennen asunut henkilö sillä vain kolisteli ja elä siitä välitä.
itse olen näitä myös kokenut ja eräs oli sellaien että eräs mies kuoli parakilla jossa lsuin kun oli siellä paikkakunnalla töissä ja seillä alkoi senjälkeen kummittelemaan siten että jokin kokeili avaimia oviin öisin ja ne kaverit hyökkäsi ovelle että kuka siellä oli ja kukaan ei olisi voinut paetä minnekään vaan olisi paljastunut jos olisi ollut lihaa ja verta mutta ovella ei ollutkaaan kukaan, eli luultavasti se kuollut sillä vielä eleili. näitä olen kuullut vaikka kuinka paljon ja ne ei ole luulottelua.
Toinen oli sellalinen että olimme metsällä eräällä mökillä ja sieltä ullakolta alkoi myöhään illalla joku astella alas ja meitä oli neljä ja me kaikki kuuntelimme ja ihmettelimme että kuka sllä mahto olla kun ei siellä ketään pitänyt autiossa mökissä oll ja menimme katsomaan niin ei sieltä ketään tullut ja ovet oli haassa, eli se ei voinut mennä uloskaan.,Tää oli sieltä toiselta puolelta ja eräs kaveri oli siinä mökissä yötä ja samalla tavalla se alkoi kkolistelemaan portaita ullakolta, mutta tulikin kammariin ja istui ovenpieleen ja sitten aikansa istuttuaan poistui ja taaas ovat oli haassa eli ei pakotietä, eikä eitä ollut aamulla missään.
Kummittelupalsoilla on myös hämmenneitä ihmisiä jotka kyselee että mitä ne ilmiöt ovat.
Henkilö joka on neutraali eikä tunnusta kumpaakaan olevan olemassa voi tietysti jonkun aikaa elää siinä luulossa, mutta todennäköisesti hän kohtaa tilanteen mitä ei voi selittää.
MIssäs niitä mustia kynttilöitä taas myytiinkään? Vai tuutsää Desha pelaan mun kaa piritismii?
Kummittelu-ilmiöllä ei pysty todistamaan Jumalan tai Saatanan olemassaoloa, ainostaan sen että kaikkea emme vielä tiedä kaikesta.
Henkilökohtaisesti uskon ettei kehon kuolema ole loppu, mutta suurin osa siitä mitä "jumalasta" tai "saatanasta" puhutaan on pelkkää ihmisen mielikuvitusta eikä välttämättä liity mahdolliseen tietoisuuden säilymiseen millään tavoin.
Olen minäkin sitä sun tätä kokenut, mutta silti en ole kokenut tarvetta ryhtyä pelkäämään erityisesti demoneja tai hakemaan turvaa ihmismäisestä jumalasta.
Katsomukseeni tällä hetkellä kuuluu idea siitä että "jumala" on kaikessa ja kaikkialla, mutta ainostaan älyllinen olento voi tiedostaa sisäisen jumaluutensa. En tarkoita että "me olemme jumalia", vaan tarkoitan että "me olemme Jumalaa" (Tao vastaa parhaiten sitä Jumalaa mistä tässä puhun!).
Saatana olentona on vain kokoelmahahmo ihmisen omia inhottavia luonteenpiirteitä. Jungin termi "varjo" oikeastaan liippaa sitä aika läheltä.
Ihminen voi olla saatanallinen tai jumalallinen. Se ei kuitenkaan tarkoita että ON OLEMASSA Saatana tai olemassaolosta ulkopuolinen Jumala.
(Toivottavasti tämä ei ollut liian vaikeaselkoista tekstiä.)
Jo vain, mutta ei sitten mennä nurkan taakse kun siellä kuulema saa sydänkohtauksen kun saatana alkaa vokotella...
Oiskohan Tiimarissa niitä mustia kynttilöitä?
ja voisin kyllä kertoa siitä Jumalasta paljonkin, mutta se on uskon asia ja siksi ehkä tuo toinen puoli, eli pahanolemassaolo on tutumpi.
Tässä erään tytön todistus ja kukaan tätä persoonaa palvova ei häntä epäile, niinkuin ei Jumalaakaan palvova tee, koska sana sanoo että se joka sen ottaa vstaaa tulee tietämään onko se oppi Jumalasta. http://www.saunalahti.fi/~shn/tekstit/paivi.htm
Surkea tarina toden totta. Kamalinta tarinassa on nimenomaan se, ettei kirjoittaja - ja hänen tarinaansa tukeutuvat lukijat - ymmärrä tapahtumien syy-yhteyksiä, vaan koko roska pannaan jonkun yliluonnollisen piikkiin.
Lukaise juttu uudelleen ja poista sieltä kaikki viittaukset Saatanaan. Tämän jälkeen pohdi kohta kohdalta ihan maalaisjärjellä, miten moni asia tuossa on mennyt pieleen ja miksi, ja ennenkaikkea: mitä olisi pitänyt tehdä toisin?
Minusta ainakin:
1) Jeesustelevat vanhemmat moralisoivat normaalia puberteettiaan elävän tyttären elämää. Eivät tukeneet tytärtään tämän harrastuksissa, eivät ottaneet selvää mistä aidosti ilmiöissä on kyse, vaan tukeutuivat ainoastaan kristilliseen aineistoon ja etääntyivät näin yhä enemmän tyttärensä maailmasta.
2) Kun lapsella menee huonosti, syynä ei ole Saatana, vaan sosiaaliset ja mielenterveydelliset ongelmat, joihin löytyy kyllä apua, jos asioihin paneudutaan järkevästi eikä sysätä vastuuta yliluonnollisille mörrimöykyille. Päivin tapauksessa vanhemmat vain rukoilivat, kun olisi pitänyt toimia ja ottaa yhteyttä lastenpsykiatriin.
3) Nuori ajautuu jengiin silloin, kun tuntee sen henkiseksi kodikseen, josta saa kaipaamaansa tukea ja hyväksyntää. Miksi siis jengi hyväksyy, mutta koti ei?
4) Nuori turvautuu päihteisiin, kun ristiriita todellisuuden ja ideaalin välillä kehittyy liian suureksi. Tähän Päivikin viittasi uskovaisen äitinsä alkoholi-ongelmassa. Ristiriita tekopyhän ja ulkokultaisen uskonnolllisuuden ja todellisuuden välillä oli niin suuri, että jo pieni tyttö tajusi tuon tekopyhän valheellisuuden. Tässäkin olisi auttanut, mikäli äiti olisi rehellisesti myöntänyt ongelmansa ja hakenut ammattiapua uskonnollisen hihhuloinnin sijaan.
Päivin esimerkki on kouluesimerkki siitä, mitä tekopyhä uskonnollisuus saattaa saada kehittyvän nuoren mielessä aikaan. Syytä ei siis todellakaan kannata etsiä jostain ulkopuolisesta Saatana -hahmosta (yksinkertaisesti siksi, ettei sellaisia ole) vaan lähinnä sairaalloisesta uskonnollisuudesta.
Kuulin taannoin erään uskovaisen, monilapsisen perheen murheenkryynistä. Tämä tyttö osaa koulussa esittää iki-ihanaa kavereilleen ja on kympin oppilas.
Kotona tulee hänen toinen luontonsa esiin. Sisarukset saavat jatkuvasti kuulla olevansa huoria, lutkia ja läskejä. Vanhempia ei totella pienimmässäkään asiassa, ja jos tämä kohta täysi-ikäinen tyttö ei saa tahtoaan läpi, hän menee lattialle huutamaan ja huitoo samalla käsillään ja jaloillaan.
Tyttö on käynyt terapiassa jo jokusia vuosia. Korostan nyt tässä sitä että hän kuitenkin ON uskovaisesta perheestä, joten kysyä voi miksei Jeesus auttanut häntä mitenkään?
Siksei, koska mielenterveydelliset ongelmat ovat tyystin eri kategorian asioita kuin maailmankatsomukselliset.
"Päwen" diagnoosia en nyt lähde arvuuttelemaan, ja ilmeisesti ns. normaalitkin murrosikäiset saattavat välillä päätyä joron jäljille silkkaa nuoruuttaan ja kokemattomuuttaan. Koska oma nuoruuteni taisi olla Päwen nuoruuden täydellinen vastakohta, minun olisi äärimmäisen vaikea löytää minkäänlaista kosketuspintaa tuon tapauksen kanssa. Joten Jeesus-uskoa on ainakaan minulle turha markkinoida tuollaisen keissin avulla.
Minkä takia, jos heittäytyisin oikein ylpeäksi, haluaisin samaan laumaan entisten nistien, huorien ja viinankittaajien kanssa...? ;)
Oikeasti: ihminen ei ole ikuisesti sitä mitä hän on hetken ollut, eikä hänen tarvitse loppuelämäänsä "katua syntejään". Mutta noista kaikista riippuvaisuuksista pääsee kyllä eroon ilman että aletaan aivopestä Jeesusta sinne pikku pääkkyyn. Jeesus-fanien messissä elämästä tulee kovin yksioikoinen ja lapsellinen kuva.
Minun toiveeni on että useammat ihmiset edes yrittäisivät kasvaa henkisessä mielessä aikuisiksi, eivätkä typerihtisi jedipölhöilyjen parissa. Kaikissa meissä on hyvää ja pahaa, eikä se vastuu omasta itsestä mihinkään katoa että porataan kaikkea mitä on tullut tehtyä, sysätään syy "saatanalle" ja roikutaan "jumalan" helmoissa itkua vääntäen. Yäk. Hieman selkärankaa itsekullekin.
Saatat huomauttaa että tässä tapauksessa maallinenkaan puoli ei auttanut, koska vuosien terapia ei ole saanut mitään aikaan.
Ehkäpä niinkin, mutta tässä haluan lähinnä korostaa sitä että usko ei auta, koska teikäläiset ovat niin kovin korostaneet sitä kuinka Jeesus on sellainen taikasauva jota heilauttamalla saa hetkessä kaiken kuntoon. On siis jeesusnistien velvollisuus tässä esittää vastine siitä miksi Jeesus ei auttanut tuota ko. tyttöä.
Terapia yleensäkin ilmeisesti kestää vuosia, mutta monet hylkäävät sen jo ajatuksenakin koska haluavat mieluummin instant hokkuspokkus-ratkaisuja. Kehottaisin ihmisiä miettimään kuitenkin mihin päänsä pistävät kun aivopesevät itsensä väkisin väkerrettyyn uskovaisuus-positiivisuuteen!
Miksi ei Jeesus auttanut sitä tyttöä, ei se teekkään sitä minkään traditioiden, eikä uskonnolisuuden ja perrinnäissääntöjen takia, eli vaikka vanhemmat olisi uskossa, ei se riitä, vaan pitää henkilökohtaisesti jokaisen ratkaista tämä kysymys, että missä viettää kuoleman jälkeen iankaikkisuuden.
Tämä päivi rukoili ja Jeesus oli heti valmis auttamaan ja sen saman se teki niille kavereille ja se on ainut apu saatanan sitomille ihmiseille, ei siinä terapiat auta kun on demonien sitoma ja ne ovat todellisia ja niitä on paljon esim afrikassa, missä on niitä noitia ja poppamiehiä ja ne tekee aika suuria ihmeitä ja niitä pelätään ja kunnioitetaan, eikä niitä voitakkaan muuten kuin Jumalan avulla ja suojassa, niiltä kirouksilta yms.
On totta että tässäkin tapauksessa niinkuin monissa on se yksi syy että uskovaiset ei elä täysin oikein ja siitä tulee vaikeuksia, mutta Jumala on armollinen ja ei halua kenenkään joutuvan tuhoon, vaan kutsuu kaikkia ja auttaa jokaista joka Hänen puoleensa huutaa ja apua pyytää.
Ei nyt kyse ollut mistään tapakristityistä, vaan ihan oikeasta uskovaisten perheestä jossa se tyttökin kovasti pyrkii olemaan uskovainen.
Mutta turha kai kommentoida enempää, en ole kiinnostunut uskomaan enkeleihin ja demoneihin niin kauan kuin en itse sellaisia ole nähnyt. Kaikenlaista olen nähnyt, mutten niitä.
Herää kysymys, kokeeko ihminen tasan sitä mitä odottaakin kokevansa, vaikkapa ei edes itse tiedoistaisikaan mitä hän koko ajan kaipaa... Jos uskoo ufoihin, näkee niitä. Jos uskoo piruihin, näkee niitä.