Ongelma, joka tuntuu viemään arkipäivästäni hieman turhan suuren osa.. Ihminen, josta tiedän vain hänen etunimensä (eikä hän minusta sitäkään vähää).. Kyseessä saattoi olla myös lievä alkoholin hämärtävä vaikutus, mutta jollain aivan uudella tavalla tuntui ihastus tätä ihmistä kohtaan...
Ja ongelmani on...tai niitä on kyllä helposti kaksikin.. että miten tavoittaisin tällaisen ihmisen? Onko olemassa jotain palveluja, hakemistoja tai muita (väetörekisterit, kirkonkirjat!!) minkä avulla tämän "sydämen valitun" voisi yhyttää?
Toinen ongelmani on tietysti kaikkien pelkäämä hyppy tuntemattomaan..oman itsensä kustannuksella luonnollisesti :)
Kiitos ajatuksista ja neuvoista.. tai rehellisestä tuomitsemisesta :)
Ja ongelmani on...tai niitä on kyllä helposti kaksikin.. että miten tavoittaisin tällaisen ihmisen? Onko olemassa jotain palveluja, hakemistoja tai muita (väetörekisterit, kirkonkirjat!!) minkä avulla tämän "sydämen valitun" voisi yhyttää?
Toinen ongelmani on tietysti kaikkien pelkäämä hyppy tuntemattomaan..oman itsensä kustannuksella luonnollisesti :)
Kiitos ajatuksista ja neuvoista.. tai rehellisestä tuomitsemisesta :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
laita keskustelun etsintäkuulutus palstalle hänen nimensä ja asuinpaikkakunta, sekä missä ja milloin näitte... voit myös kysyä tunnistaako kukaan häntä... ja käy usein siellä missä tapasitte, ehkäpä hänkin etsii sinua sieltä?
p.s. oli pakko vastata, koska itselläni sama tilanne... paitsi etten muista edes hänen nimeään, joten toivon vain tapaavani pian uudelleen! toivottavasti löydät etsimäsi :D
laitapa ite etsintäkuulutus..
Kiitos vinkistä! :)
Itsekin luotan myös uuteen kohtaamiseen, joskin vähän epätodennäköisillä kertoimilla... Mutta tämä on ihminen, jota toivottavasti kannattaa odottaa..
Onnea sinullekin, toivottavasti kohtaatte!
Poden samankaltaista ongelmaa. Tapasin mahtavan ihmisen, enkä todellakaan tiedä hänestä mitään, millä voisin hänet löytää. Valitettavasti tiedän senkin, että uutta vastaavaa tilannetta meille tuskin tulee... pitääkö tyytyä unohtamaan?
En usko että kannattaa alkaa luovuttamaan kuitenkaan.. Eihän tuollaisia muutaman hetken suhteita voi ottaa täysin tosissaan, mutta harvemmin sitä oikeasti jokin liikauttaa noin pelottavasti mielenrauhaa..
Sitä haluaisi jopa ajatella että jos se on tarkoitettu niin kohtalo järjestää.. mutta kyllä se niin taitaa olla että itsensä tässä on likoon pistettävä..