Vaakunat?

näkyä vaakunassa esimerkiksi?

Onko jotain esimerkkiä ym. antaa?

läänitys voisi kirjoitti:

näkyä vaakunassa esimerkiksi?

Onko jotain esimerkkiä ym. antaa?

Ihan aluksi. Vaakuna on ensisijaisesti henkilötunnus, vasta toiseksi perheen tunnus ja läänin tunnus se on vain herransa kautta.
Osoituksena siitä että vaakuna on henkilötunnus brittiläinen heraldiikka vain suvun päämies käyttää perusvaakunaa ja kaikilla muilla suvun jäsenillä on versio perheen pään vaakunasta. Tyypillinen esimerkki on kuninkaallinen perhe, jossa kuningattaren vaakuna on tuossa
http://www.fleurdelis.com/graphics/elizabeth_queen.gif
Walesin ruhtinaan tuossa
http://www.fleurdelis.com/graphics/charles_prince.gif
Kantamuotona on Henry II leijona vaakuna, joka sitten Richard I aikana korvaantui kolmella päällekkäisellä leijonalla.
1400-luvulla siihen lisättiin sitten Ranskan kuninkaitten liljavaakuna, koska Englannin kuningas piti itseään oikeutettuna myös Ranskan kruunuun perimyksen kautta.
Jaakko I oli Stuart ja lisäsi vaakunaan heidän leijona kuvionsa ja siihen aikaan keksityn Irlannin vaakunan.
Stuartin jälkeen oli keskikilpi, jossa oli Nassau-Oranjen perheen vaakuna käytössä parikymmentä vuotta, kunnes taas palattiin yksinkertaisempaan.
1700-1800 luvun taitteessa kuninkaan vaakunassa oli taustalla nykyinen vaakuna, mutta keskikilvessä sitten Hannoverin kuninkaan vaakuna, joka koostui puolestaan neljästä osasta. Kuningatar Victoria otti käyttöönsä nykyisen vaakunan
Kruunun perillisellä on taas omansa ja hänen pojillaan omansa, joissa on perusvaakunaan lisätty mm.turnajaiskaulukset ja niitten sakaroihin erottelumerkit

Vaakunoista tuli ritarien tunnuksia niin, että kun puisia kilpiä vahvistettiin metallilla, synnytti tämä metalli niihin erilaisia kuvioita. Mm. erilaiset "rahat" tai "ruusut" olivat vaakunoissa alkujaan naulan paikkoja, jolla takana oleva kahva oli kiinni.

Varhaisimmissa ja heraldisesti puhtaimmissa vaakunoissa ei ole oikeastaan mitään kuvioita, vaan pelkkiä jakoja, palkkeja, hirsiä, jänteitä etc. Vasta myöhemmin heraldiikkaan tulivat varsinaiset kuvaavat airut kuviot.

Kun sitten vaalean puun päälle oli kiinnitetty vaakasuoraan kulkevat kaksi rautalevyä, jotka ruostuivat punaiseksi, tunnisti miehen kentällä sitten punavalkoisesta kilvestä.

Hyvä huomioida sekin, että maakunnilla tai lääneillä ei ollut vaakunoita, vaan vaakunat olivat alueen herran ja vasta paljon myöhemmin, käytännössä 1700-1800-luvuilla tulivat varsinaiset aluevaakunat, ja silloinkin varsin hitaasti.

Kuvioista saattoi kyllä lukea yhtä sun toista, mm. Ison-Britanian ja Espanjan heraldiikkaan kuuluvat erilaiset reunukset. Brittiläisessä erottelumenetelmässä reunuksen väristä voi päätellä kilven kantajan sukulaisuussuhteen suvun päämieheen. Espanjalaisessa heraldiikassa taas reunukseen saatetaan liittää jokin piirre äidin vaakunasta, esim. jos äidin vaakunassa on villisika, saattaa reunuksessa olla villisian pää.

Hyvä saitti aiheesta on http://www.college-of-arms.gov.uk/

Erik V kirjoitti:

Ihan aluksi. Vaakuna on ensisijaisesti henkilötunnus, vasta toiseksi perheen tunnus ja läänin tunnus se on vain herransa kautta.
Osoituksena siitä että vaakuna on henkilötunnus brittiläinen heraldiikka vain suvun päämies käyttää perusvaakunaa ja kaikilla muilla suvun jäsenillä on versio perheen pään vaakunasta. Tyypillinen esimerkki on kuninkaallinen perhe, jossa kuningattaren vaakuna on tuossa
http://www.fleurdelis.com/graphics/elizabeth_queen.gif
Walesin ruhtinaan tuossa
http://www.fleurdelis.com/graphics/charles_prince.gif
Kantamuotona on Henry II leijona vaakuna, joka sitten Richard I aikana korvaantui kolmella päällekkäisellä leijonalla.
1400-luvulla siihen lisättiin sitten Ranskan kuninkaitten liljavaakuna, koska Englannin kuningas piti itseään oikeutettuna myös Ranskan kruunuun perimyksen kautta.
Jaakko I oli Stuart ja lisäsi vaakunaan heidän leijona kuvionsa ja siihen aikaan keksityn Irlannin vaakunan.
Stuartin jälkeen oli keskikilpi, jossa oli Nassau-Oranjen perheen vaakuna käytössä parikymmentä vuotta, kunnes taas palattiin yksinkertaisempaan.
1700-1800 luvun taitteessa kuninkaan vaakunassa oli taustalla nykyinen vaakuna, mutta keskikilvessä sitten Hannoverin kuninkaan vaakuna, joka koostui puolestaan neljästä osasta. Kuningatar Victoria otti käyttöönsä nykyisen vaakunan
Kruunun perillisellä on taas omansa ja hänen pojillaan omansa, joissa on perusvaakunaan lisätty mm.turnajaiskaulukset ja niitten sakaroihin erottelumerkit

Vaakunoista tuli ritarien tunnuksia niin, että kun puisia kilpiä vahvistettiin metallilla, synnytti tämä metalli niihin erilaisia kuvioita. Mm. erilaiset "rahat" tai "ruusut" olivat vaakunoissa alkujaan naulan paikkoja, jolla takana oleva kahva oli kiinni.

Varhaisimmissa ja heraldisesti puhtaimmissa vaakunoissa ei ole oikeastaan mitään kuvioita, vaan pelkkiä jakoja, palkkeja, hirsiä, jänteitä etc. Vasta myöhemmin heraldiikkaan tulivat varsinaiset kuvaavat airut kuviot.

Kun sitten vaalean puun päälle oli kiinnitetty vaakasuoraan kulkevat kaksi rautalevyä, jotka ruostuivat punaiseksi, tunnisti miehen kentällä sitten punavalkoisesta kilvestä.

Hyvä huomioida sekin, että maakunnilla tai lääneillä ei ollut vaakunoita, vaan vaakunat olivat alueen herran ja vasta paljon myöhemmin, käytännössä 1700-1800-luvuilla tulivat varsinaiset aluevaakunat, ja silloinkin varsin hitaasti.

Kuvioista saattoi kyllä lukea yhtä sun toista, mm. Ison-Britanian ja Espanjan heraldiikkaan kuuluvat erilaiset reunukset. Brittiläisessä erottelumenetelmässä reunuksen väristä voi päätellä kilven kantajan sukulaisuussuhteen suvun päämieheen. Espanjalaisessa heraldiikassa taas reunukseen saatetaan liittää jokin piirre äidin vaakunasta, esim. jos äidin vaakunassa on villisika, saattaa reunuksessa olla villisian pää.

Hyvä saitti aiheesta on http://www.college-of-arms.gov.uk/

ja mitkä luulet olevan vanhimpia eurooppalaisia coat of armseja? maat, henkilöt ym.
ristiretki aikana varmasti paljon.

varhaisimmat ja heraldisesti puhtaimmat?

Erik V kirjoitti:

Ihan aluksi. Vaakuna on ensisijaisesti henkilötunnus, vasta toiseksi perheen tunnus ja läänin tunnus se on vain herransa kautta.
Osoituksena siitä että vaakuna on henkilötunnus brittiläinen heraldiikka vain suvun päämies käyttää perusvaakunaa ja kaikilla muilla suvun jäsenillä on versio perheen pään vaakunasta. Tyypillinen esimerkki on kuninkaallinen perhe, jossa kuningattaren vaakuna on tuossa
http://www.fleurdelis.com/graphics/elizabeth_queen.gif
Walesin ruhtinaan tuossa
http://www.fleurdelis.com/graphics/charles_prince.gif
Kantamuotona on Henry II leijona vaakuna, joka sitten Richard I aikana korvaantui kolmella päällekkäisellä leijonalla.
1400-luvulla siihen lisättiin sitten Ranskan kuninkaitten liljavaakuna, koska Englannin kuningas piti itseään oikeutettuna myös Ranskan kruunuun perimyksen kautta.
Jaakko I oli Stuart ja lisäsi vaakunaan heidän leijona kuvionsa ja siihen aikaan keksityn Irlannin vaakunan.
Stuartin jälkeen oli keskikilpi, jossa oli Nassau-Oranjen perheen vaakuna käytössä parikymmentä vuotta, kunnes taas palattiin yksinkertaisempaan.
1700-1800 luvun taitteessa kuninkaan vaakunassa oli taustalla nykyinen vaakuna, mutta keskikilvessä sitten Hannoverin kuninkaan vaakuna, joka koostui puolestaan neljästä osasta. Kuningatar Victoria otti käyttöönsä nykyisen vaakunan
Kruunun perillisellä on taas omansa ja hänen pojillaan omansa, joissa on perusvaakunaan lisätty mm.turnajaiskaulukset ja niitten sakaroihin erottelumerkit

Vaakunoista tuli ritarien tunnuksia niin, että kun puisia kilpiä vahvistettiin metallilla, synnytti tämä metalli niihin erilaisia kuvioita. Mm. erilaiset "rahat" tai "ruusut" olivat vaakunoissa alkujaan naulan paikkoja, jolla takana oleva kahva oli kiinni.

Varhaisimmissa ja heraldisesti puhtaimmissa vaakunoissa ei ole oikeastaan mitään kuvioita, vaan pelkkiä jakoja, palkkeja, hirsiä, jänteitä etc. Vasta myöhemmin heraldiikkaan tulivat varsinaiset kuvaavat airut kuviot.

Kun sitten vaalean puun päälle oli kiinnitetty vaakasuoraan kulkevat kaksi rautalevyä, jotka ruostuivat punaiseksi, tunnisti miehen kentällä sitten punavalkoisesta kilvestä.

Hyvä huomioida sekin, että maakunnilla tai lääneillä ei ollut vaakunoita, vaan vaakunat olivat alueen herran ja vasta paljon myöhemmin, käytännössä 1700-1800-luvuilla tulivat varsinaiset aluevaakunat, ja silloinkin varsin hitaasti.

Kuvioista saattoi kyllä lukea yhtä sun toista, mm. Ison-Britanian ja Espanjan heraldiikkaan kuuluvat erilaiset reunukset. Brittiläisessä erottelumenetelmässä reunuksen väristä voi päätellä kilven kantajan sukulaisuussuhteen suvun päämieheen. Espanjalaisessa heraldiikassa taas reunukseen saatetaan liittää jokin piirre äidin vaakunasta, esim. jos äidin vaakunassa on villisika, saattaa reunuksessa olla villisian pää.

Hyvä saitti aiheesta on http://www.college-of-arms.gov.uk/

sen jutun kanssa, että kirkoissa on näkynyt suvun vaakunoita (ikkuna esim.) 1500-1600 luvulla myös suomessa?

ja haudoissa.

Mikä linkki kirkon ja heraldiikan välillä?

orsia ja hirsiä kirjoitti:

sen jutun kanssa, että kirkoissa on näkynyt suvun vaakunoita (ikkuna esim.) 1500-1600 luvulla myös suomessa?

ja haudoissa.

Mikä linkki kirkon ja heraldiikan välillä?

Aateliset antoivat monesti suurlahjoituksia kirkoille. Jospa vaakunoita laitettiin muistuttamaan niistä.
Lahjoitusten tälläinen esiintuonti nosti suvun mainetta ja kirkko hyötyi myös houkuttelemalla muita mahtisukuja lahjoituksiin.

kukaan pysty antamaan vastausta homma alkuperästä ja mahdollisista yhteisistä juurista esim. euroopassa.

orsia ja hirsiä kirjoitti:

sen jutun kanssa, että kirkoissa on näkynyt suvun vaakunoita (ikkuna esim.) 1500-1600 luvulla myös suomessa?

ja haudoissa.

Mikä linkki kirkon ja heraldiikan välillä?

Suuret maanomistajat monasti rahoittivat kirkon rakentamista. Lisäksi oli ns. hautavaakunat ja hautajaisvaakunat, joita säilytettiin kirkossa näkyvillä, osoittamassa seurakunnan jäsenten mahtia.

onkin tuo kirjoitti:

ja mitkä luulet olevan vanhimpia eurooppalaisia coat of armseja? maat, henkilöt ym.
ristiretki aikana varmasti paljon.

varhaisimmat ja heraldisesti puhtaimmat?

Euroopan vanhin dokumentoitu vaakuna on vuodelta 1127, neljä kultaista leijonaa sinisellä kentällä 2 1 1. Vaakuna kuului Anjoun kreiville, Geoffrey Plantagenetille.
Tiedetään että joitakin tunnuskuvioita oli jo ennen tätä, mutta tämä on ensimmäinen dokumentoitu ja tunnistettu

Erik V kirjoitti:

Euroopan vanhin dokumentoitu vaakuna on vuodelta 1127, neljä kultaista leijonaa sinisellä kentällä 2 1 1. Vaakuna kuului Anjoun kreiville, Geoffrey Plantagenetille.
Tiedetään että joitakin tunnuskuvioita oli jo ennen tätä, mutta tämä on ensimmäinen dokumentoitu ja tunnistettu

mukana pyhällä maalla mm. saladdiinia ojentamassa.

Erik V kirjoitti:

Ihan aluksi. Vaakuna on ensisijaisesti henkilötunnus, vasta toiseksi perheen tunnus ja läänin tunnus se on vain herransa kautta.
Osoituksena siitä että vaakuna on henkilötunnus brittiläinen heraldiikka vain suvun päämies käyttää perusvaakunaa ja kaikilla muilla suvun jäsenillä on versio perheen pään vaakunasta. Tyypillinen esimerkki on kuninkaallinen perhe, jossa kuningattaren vaakuna on tuossa
http://www.fleurdelis.com/graphics/elizabeth_queen.gif
Walesin ruhtinaan tuossa
http://www.fleurdelis.com/graphics/charles_prince.gif
Kantamuotona on Henry II leijona vaakuna, joka sitten Richard I aikana korvaantui kolmella päällekkäisellä leijonalla.
1400-luvulla siihen lisättiin sitten Ranskan kuninkaitten liljavaakuna, koska Englannin kuningas piti itseään oikeutettuna myös Ranskan kruunuun perimyksen kautta.
Jaakko I oli Stuart ja lisäsi vaakunaan heidän leijona kuvionsa ja siihen aikaan keksityn Irlannin vaakunan.
Stuartin jälkeen oli keskikilpi, jossa oli Nassau-Oranjen perheen vaakuna käytössä parikymmentä vuotta, kunnes taas palattiin yksinkertaisempaan.
1700-1800 luvun taitteessa kuninkaan vaakunassa oli taustalla nykyinen vaakuna, mutta keskikilvessä sitten Hannoverin kuninkaan vaakuna, joka koostui puolestaan neljästä osasta. Kuningatar Victoria otti käyttöönsä nykyisen vaakunan
Kruunun perillisellä on taas omansa ja hänen pojillaan omansa, joissa on perusvaakunaan lisätty mm.turnajaiskaulukset ja niitten sakaroihin erottelumerkit

Vaakunoista tuli ritarien tunnuksia niin, että kun puisia kilpiä vahvistettiin metallilla, synnytti tämä metalli niihin erilaisia kuvioita. Mm. erilaiset "rahat" tai "ruusut" olivat vaakunoissa alkujaan naulan paikkoja, jolla takana oleva kahva oli kiinni.

Varhaisimmissa ja heraldisesti puhtaimmissa vaakunoissa ei ole oikeastaan mitään kuvioita, vaan pelkkiä jakoja, palkkeja, hirsiä, jänteitä etc. Vasta myöhemmin heraldiikkaan tulivat varsinaiset kuvaavat airut kuviot.

Kun sitten vaalean puun päälle oli kiinnitetty vaakasuoraan kulkevat kaksi rautalevyä, jotka ruostuivat punaiseksi, tunnisti miehen kentällä sitten punavalkoisesta kilvestä.

Hyvä huomioida sekin, että maakunnilla tai lääneillä ei ollut vaakunoita, vaan vaakunat olivat alueen herran ja vasta paljon myöhemmin, käytännössä 1700-1800-luvuilla tulivat varsinaiset aluevaakunat, ja silloinkin varsin hitaasti.

Kuvioista saattoi kyllä lukea yhtä sun toista, mm. Ison-Britanian ja Espanjan heraldiikkaan kuuluvat erilaiset reunukset. Brittiläisessä erottelumenetelmässä reunuksen väristä voi päätellä kilven kantajan sukulaisuussuhteen suvun päämieheen. Espanjalaisessa heraldiikassa taas reunukseen saatetaan liittää jokin piirre äidin vaakunasta, esim. jos äidin vaakunassa on villisika, saattaa reunuksessa olla villisian pää.

Hyvä saitti aiheesta on http://www.college-of-arms.gov.uk/

Aivan, mutta esim. Brittein saarilla vaakunoita on ollut jo Saksilaisläänitysten aikaan ja läänitys on ollut yhteydessä ritarin arvoon ...
eli puhutaan jostain 600 - 700 luvuista vähintäänkin.
Todennäköisesti juuri läänitys, vaakuna ja nimi on tullut samassa rytäkässä arvonnousun myötä ...

mutta, mutta kirjoitti:

Aivan, mutta esim. Brittein saarilla vaakunoita on ollut jo Saksilaisläänitysten aikaan ja läänitys on ollut yhteydessä ritarin arvoon ...
eli puhutaan jostain 600 - 700 luvuista vähintäänkin.
Todennäköisesti juuri läänitys, vaakuna ja nimi on tullut samassa rytäkässä arvonnousun myötä ...

ooq

mutta, mutta kirjoitti:

Aivan, mutta esim. Brittein saarilla vaakunoita on ollut jo Saksilaisläänitysten aikaan ja läänitys on ollut yhteydessä ritarin arvoon ...
eli puhutaan jostain 600 - 700 luvuista vähintäänkin.
Todennäköisesti juuri läänitys, vaakuna ja nimi on tullut samassa rytäkässä arvonnousun myötä ...

Läänityksiä ja ritareita Brittein saarilla 600-700-luvuilla? Annatko linkin, jossa näistä kerrotaan, tai jonkin painetun lähteen, josta olet moisesta lukenut.

WebSlave kirjoitti:

Läänityksiä ja ritareita Brittein saarilla 600-700-luvuilla? Annatko linkin, jossa näistä kerrotaan, tai jonkin painetun lähteen, josta olet moisesta lukenut.

Läänityslaitos syntyi vasta Kaarle Suuren pojanpoikien kuoltua, kun näiden jälkeläiset lupasivat perintömaita vastikkeeksi tuesta keisarinvaalissa.

aihe mutta kirjoitti:

kukaan pysty antamaan vastausta homma alkuperästä ja mahdollisista yhteisistä juurista esim. euroopassa.

kirjallisuutta euroopan ensimmäisistä vaakunoista miehillä ja ensi ritareista, kiitos.

saa myös kertoa täällä..

Erik V kirjoitti:

Euroopan vanhin dokumentoitu vaakuna on vuodelta 1127, neljä kultaista leijonaa sinisellä kentällä 2 1 1. Vaakuna kuului Anjoun kreiville, Geoffrey Plantagenetille.
Tiedetään että joitakin tunnuskuvioita oli jo ennen tätä, mutta tämä on ensimmäinen dokumentoitu ja tunnistettu

tämän tiedon ja mitä kirjoja suosittelet?