Otetaan säiliö jossa on kaasua tai nestettä siten, että paine on vakio kaikissa säiliön kohdissa. Laitetaan säiliöön esine, jonka tiheys on pienempi kuin säiliössä olevan aineen.
Nouseeko esine ylöspäin ?
Nosteesta
huhuuju
40
3997
Vastaukset
- Rantanplan
Ei nouse, jos paine todella on sama joka kohdassa, niin ei voi olla nostetta!
Kompakysymys? - nyyttoni
Järjestely on mahdollinen vain painottomassa tilassa, jossa ei taida olla sitä yläpuoltakaan.
- Jones__
Otetaan ilmapallo ja huoneellinen ilmaa. Ilmapalloon vaikuttaa maan vetovoima, koska se on massallinen kappale, mutta miksi se sitten nousee ylöspäin eikä tipahda maahan kuin kivi? Täytyy siis olla jokin mystinen syy, joka aiheuttaa nosteen. Ja tämä syyhän on ilmanpaine ilmapallon ympärillä. Mutta mitä ihmettä, ilmanpainehan on käytännössä vakio koko huoneessa ja siten myös ilmapallon pinnalla. Eihän tässä ole mitään järkeä?
Noh, kun mietitään vähän pidemmälle huomataan että eihän se paine olekaan vakio, vaan riippuu siitä kuinka korkealla ollaan maanpinnasta. Maa vetää ilman molekyylejä siinä missä muutakin massaa, joten lähempänä maanpintaa olevat molekyylit tuntevat suuremman voiman, joka pystyy puristamaan ilman tiheämmäksi (law of atmospheres, ilmanpaine heikkenee eksponentiaalisesti korkeammalle siirryttäessä). Välitön seuraus on se, että ilmapallon alapinnalla on suurempi voima kuin yläpinnalla, joten ilmakehän aiheuttaman nosteen suunta on ylöspäin (aina).
Jos huoneessa olisikin vakiopaine, ei olisi nostetta jolloin ainoa vaikuttava voima (tai kokonaisvoima oikeastaan, sillä ilmanpainehan pitää ilmapallon kasassa) on maan vetovoima, joka tiputtaa ilmapallon alas.
Jos tämä huone viedään nyt jonnekin kauas avaruuteen, ei ilmapallo tipu edes maahan vaan leijuu paikoillaan tai poukkoilee hetken verran dynamiikan peruslakien mukaan seinien kautta. Jos tällöin huoneessa ilmanpainetta kasvatetaan niin ei sekään vaikuta kuin ilmapallon muotoon.
Eli mitä tästä nyt pitäisi oppia? No vaikka se, että jos maanpäällisessä säiliössä on ilmaa jossakin paineessa, ei se paine ole siellä vakio vaikka mittari sanoisi niin. Muuten vappu olisi paljon tylsempi juhla.- eihän ilmis
mihinkään nouse vappunakaan ellei sen sisällä
ole heliumia! - Rantanplan
eihän ilmis kirjoitti:
mihinkään nouse vappunakaan ellei sen sisällä
ole heliumia!Niin, eipä nouse ei, jos siellä ei ole ilmaa kevyempää kaasua sisällä. Noste ilmapalloon kuitenkin vaikuttaa sisällöstä riippumatta.
ilmapallossa on kovempi paine kuin vapaassa tilassa, kumin kimmoisuuden voittamiseksi sinne pitää ilmaa paineella syöttää. Ilmapallo jonka sisällä on ilmaa painaa enemmän kuin tyhjäilmapallo, juuri paineen takia. Tavallisen ilmapallon pompahteleva keveys johtuu ilmanvastuksen ja pallon massan suhteesta ja kumin kimmoisuudesta. Kuumentelin kerran voimakkaasti ilmapalloa ja kovalla pakkasella mielestäni lähti leijumaan, en ole varma, ja nyt en oikein usko että lämpeneminen olisi harventanut paineen alaista kaasua niin paljon että olisi riittänyt kumoamaan myös kumin painon, seuraava lämmitys nimittäin räjäytti pallon, että jäi toistamatta silloinen koe.
- kapasiteetti
Ja höpön löpön.
- Rantanplan
kapasiteetti kirjoitti:
Ja höpön löpön.
Ei siis mennyt jakeluun tuo hyvä selostus?
- kapasiteetti
Rantanplan kirjoitti:
Ei siis mennyt jakeluun tuo hyvä selostus?
Jos on vähänkään perillä fysiikasta, niin huomaa että tuo selostus oli pelkkää satuilua mutu pohjalta. Vappupallo nousee siksi, että heliumi on kevyempi kaasu kuin ilma. Ja vappupallon sisällä on suurempi paine kuin ympäröivässä ilmassa, tosin vähän. Siitä huolimatta se nousee ylös.
- Rantanplan
kapasiteetti kirjoitti:
Jos on vähänkään perillä fysiikasta, niin huomaa että tuo selostus oli pelkkää satuilua mutu pohjalta. Vappupallo nousee siksi, että heliumi on kevyempi kaasu kuin ilma. Ja vappupallon sisällä on suurempi paine kuin ympäröivässä ilmassa, tosin vähän. Siitä huolimatta se nousee ylös.
Ei se ole mutua, tai jos on, niin oikeaan sattui. Mieti nyt hetki.
- kapasiteetti
Rantanplan kirjoitti:
Ei se ole mutua, tai jos on, niin oikeaan sattui. Mieti nyt hetki.
Ilmapalloa nostava voima on sama mikä on ilmapallon syrjäyttämän ilman paino miinus ilmapallon paino. Ei siihen vaikuta huoneen ilmanpaine-erot. Ilmanpaine laskee 1 mbar kun noustaan 8 m. Ilmanpaineen lasku on lineaarinen eikä ekspotentiaalinen ainakin 10 km asti.
- kapasiteetti
Rantanplan kirjoitti:
Ei se ole mutua, tai jos on, niin oikeaan sattui. Mieti nyt hetki.
Minä olen käsittänyt nosteen tämän sivun esimerkkien mukaan.
http://solis.wwnet.fi/fy1/noste.htm - Polarization
kapasiteetti kirjoitti:
Minä olen käsittänyt nosteen tämän sivun esimerkkien mukaan.
http://solis.wwnet.fi/fy1/noste.htmKyseessä lienee Pertti Noste, joka kohdistaa tuon voiman tuohon kappaleeseen. Vai liekö taustalla kuitenkin joku neljästä perusvuorovaikutuksesta, joka aiheuttaa pohjimmiltaan tuon voiman, jota nosteeksi kutsutaan...
- Rantanplan
kapasiteetti kirjoitti:
Ilmapalloa nostava voima on sama mikä on ilmapallon syrjäyttämän ilman paino miinus ilmapallon paino. Ei siihen vaikuta huoneen ilmanpaine-erot. Ilmanpaine laskee 1 mbar kun noustaan 8 m. Ilmanpaineen lasku on lineaarinen eikä ekspotentiaalinen ainakin 10 km asti.
Etkö ihan oikeasti käsitä miksi se noste syntyy? Noin se asia menee kuin linkissä kerrotaan, mutta se syy nosteeseen on paine-erot nesteessä tai kaasussa.
- Varma
kapasiteetti kirjoitti:
Minä olen käsittänyt nosteen tämän sivun esimerkkien mukaan.
http://solis.wwnet.fi/fy1/noste.htmNoste tarkoittamallasi tavalla vaatii painovoimaa vastavoimakseen.
Tämän keskustelun alkukysymys rajaa painovoiman pois, eli edellyttää "painotonta" tilaa jossa ei esiinny nostetta.
Vedä henkeä välillä ja mieti ! - aha.
kapasiteetti kirjoitti:
Minä olen käsittänyt nosteen tämän sivun esimerkkien mukaan.
http://solis.wwnet.fi/fy1/noste.htmaha
- kapasiteetti
Rantanplan kirjoitti:
Etkö ihan oikeasti käsitä miksi se noste syntyy? Noin se asia menee kuin linkissä kerrotaan, mutta se syy nosteeseen on paine-erot nesteessä tai kaasussa.
Jos sekoitetaan huoneessa heliumia ja ilmaa sekaisin, ne ovat silloin samassa paineessa sikin sokin. Jonkin ajan päästä sekoittamisen jälkeen heliumi asettuu huoneen kattoon ja ilma jää alapuolelle vaikka ne olivat sekoitettaessa samassa paineessa.
- kommenttia piisaa
kapasiteetti kirjoitti:
Jos sekoitetaan huoneessa heliumia ja ilmaa sekaisin, ne ovat silloin samassa paineessa sikin sokin. Jonkin ajan päästä sekoittamisen jälkeen heliumi asettuu huoneen kattoon ja ilma jää alapuolelle vaikka ne olivat sekoitettaessa samassa paineessa.
"Jos sekoitetaan huoneessa heliumia ja ilmaa sekaisin, ne ovat silloin samassa paineessa sikin sokin."
Siis ihan oikeasti....
Noh, eihän tässä ole kyse eri kaasujen välisestä erilaisesta paineesta, vaan spatiaalisesta paine-erosta, jonka painovoima aiheuttaa. Koita nyt vaan uskoa se mitä sinulle toitotetaan. - Joo
kommenttia piisaa kirjoitti:
"Jos sekoitetaan huoneessa heliumia ja ilmaa sekaisin, ne ovat silloin samassa paineessa sikin sokin."
Siis ihan oikeasti....
Noh, eihän tässä ole kyse eri kaasujen välisestä erilaisesta paineesta, vaan spatiaalisesta paine-erosta, jonka painovoima aiheuttaa. Koita nyt vaan uskoa se mitä sinulle toitotetaan.Sä olet tosi viisas. Noi tyhmät tollot ei vaan tajuu. Eikö nykyään enää tarvi käydä edes peruskoulua kun ovat niin ääliöitä. Haluan kannustaa ja tukea sinua toivoen, että kapasiteettisi piisaa lopullisen tiedon perille saattamiseen !
Onnea ja menestystä !! - kapasiteetti
Rantanplan kirjoitti:
Etkö ihan oikeasti käsitä miksi se noste syntyy? Noin se asia menee kuin linkissä kerrotaan, mutta se syy nosteeseen on paine-erot nesteessä tai kaasussa.
Taisin olla väärässä. Täytyyhän jonkin voiman sitä kevyempää kappaletta työntää...
- Lötköpallo
airfoil kirjoitti:
ilmapallossa on kovempi paine kuin vapaassa tilassa, kumin kimmoisuuden voittamiseksi sinne pitää ilmaa paineella syöttää. Ilmapallo jonka sisällä on ilmaa painaa enemmän kuin tyhjäilmapallo, juuri paineen takia. Tavallisen ilmapallon pompahteleva keveys johtuu ilmanvastuksen ja pallon massan suhteesta ja kumin kimmoisuudesta. Kuumentelin kerran voimakkaasti ilmapalloa ja kovalla pakkasella mielestäni lähti leijumaan, en ole varma, ja nyt en oikein usko että lämpeneminen olisi harventanut paineen alaista kaasua niin paljon että olisi riittänyt kumoamaan myös kumin painon, seuraava lämmitys nimittäin räjäytti pallon, että jäi toistamatta silloinen koe.
Minä olen kokeillut kerran vastaavaa juttua sääpallolla, jonka täytin ilmapuhaltimella joka puhalsi ehkäpä noin 50 asteista ilmaa. Toteutin täyttövaiheen niin, että puhallin oli sisällä ja puhaltimen letku oli vedetty ovenraosta ulos.
Viedessäni pallon ulos noin - 10 asteen lämpötilaan, sain pallon nousemaan useiden kymmenien metrien korkeuteen, ennen kuin se alkoi hiljalleen laskeutua maahan. Ilmassa pallo oli parisen minuuttia. Pallon lento oli kuin iso möhkäle hyytelöä olisi lillunut ilmassa.
Pallon halkaisija oli lähes kaksi metriä. Lötköpallo kirjoitti:
Minä olen kokeillut kerran vastaavaa juttua sääpallolla, jonka täytin ilmapuhaltimella joka puhalsi ehkäpä noin 50 asteista ilmaa. Toteutin täyttövaiheen niin, että puhallin oli sisällä ja puhaltimen letku oli vedetty ovenraosta ulos.
Viedessäni pallon ulos noin - 10 asteen lämpötilaan, sain pallon nousemaan useiden kymmenien metrien korkeuteen, ennen kuin se alkoi hiljalleen laskeutua maahan. Ilmassa pallo oli parisen minuuttia. Pallon lento oli kuin iso möhkäle hyytelöä olisi lillunut ilmassa.
Pallon halkaisija oli lähes kaksi metriä.Sen kokoinen nousee varmasti. Minun pallo oli tavallinen ilmapallo. Kun minulla vuokrapulloja pajatoiminnan takia. tilasin kerran aasuvarikolle vetypullon. uskomattoman halpaa, maksoi muutaman kympin, markka-aikaan. Sillä me sitten leikittiin, eräskin jätesäkki lähti ylös. Paras oli roskasankkoon laitettava jätesäkki, se on lisäksi kirkkaan värinen, näkyi kauaksi, ja korkealle. Isojätesäkki (musta) ei ollut niin hyvä se lähti kuin tyyny aikalailla lappeellaan ja kohosi sen vuoksi hitaasti, spiraalia kiertäen, kumma kun en muista sen myöhempiä vaiheitä, olisiko tuuli ollut ylempänä kovempi ja hävinnyt sen takia sivusuuntaan?? Tosi riittoisaa oli kaasu kun kuukausien päästä palautin pullon puoli täytenä.
- Nousee se
airfoil kirjoitti:
Sen kokoinen nousee varmasti. Minun pallo oli tavallinen ilmapallo. Kun minulla vuokrapulloja pajatoiminnan takia. tilasin kerran aasuvarikolle vetypullon. uskomattoman halpaa, maksoi muutaman kympin, markka-aikaan. Sillä me sitten leikittiin, eräskin jätesäkki lähti ylös. Paras oli roskasankkoon laitettava jätesäkki, se on lisäksi kirkkaan värinen, näkyi kauaksi, ja korkealle. Isojätesäkki (musta) ei ollut niin hyvä se lähti kuin tyyny aikalailla lappeellaan ja kohosi sen vuoksi hitaasti, spiraalia kiertäen, kumma kun en muista sen myöhempiä vaiheitä, olisiko tuuli ollut ylempänä kovempi ja hävinnyt sen takia sivusuuntaan?? Tosi riittoisaa oli kaasu kun kuukausien päästä palautin pullon puoli täytenä.
Tuli joskus mieleeni sellainen pirunkuri, että päästäisi tuollaisen helium- tai vetypallon ilmaan, ja laittaisi sen "hännäksi" alumiinifoliota niin paljon, kun se jaksaa nostaa.
Yöllä sitten päästäisi hyhäelmän vapaaksi, ja alkaisi seurata uutisia tuntemattomasta tutkassa havaitusta kohteesta.
En tosin ole moista juttua kokeilemassa, mutta periaate saattaisi toimia. Nousee se kirjoitti:
Tuli joskus mieleeni sellainen pirunkuri, että päästäisi tuollaisen helium- tai vetypallon ilmaan, ja laittaisi sen "hännäksi" alumiinifoliota niin paljon, kun se jaksaa nostaa.
Yöllä sitten päästäisi hyhäelmän vapaaksi, ja alkaisi seurata uutisia tuntemattomasta tutkassa havaitusta kohteesta.
En tosin ole moista juttua kokeilemassa, mutta periaate saattaisi toimia.Lennonjohdoissa on mielestäni toisio tutkat, ja ne ei näe konettä ellei siinä ole tutkavastaajaa, transponderia. Puolustusvoimilla on ensiotutkat ja nehän onkin kinnostuneet ko. ilmiöstä muutenkin. Muistelen että siinä pikkupullossa oli 10m3 vetyä, jolloin taitaisi saada liki 20kg nostetta pullollisella vetyä. Melkoisen raflaavaa ilmestystä pystyisi rakentamaan:)))
- kapasiteetti
Nousee se ylöspäin. Ei sillä säiliön sisällön paineella ole merkitystä, vaan säiliössä olevan aineen tiheydestä verrattuna sinne tuotuun kappaleeseen.
- Rantanplan
Luepas joutessasi myös muut vastaukset.
- jjani
Rantanplan kirjoitti:
Luepas joutessasi myös muut vastaukset.
painavampi aine vajoaa pohjaan ja kevyempi nousee...vertaa öljy ja vesi....
- Epävarma.
jjani kirjoitti:
painavampi aine vajoaa pohjaan ja kevyempi nousee...vertaa öljy ja vesi....
Kyllähän se varmaaankin nousee, mutta nouseeko se ylös vai alas kun ne paineet on samat.
- Jones__
Epävarma. kirjoitti:
Kyllähän se varmaaankin nousee, mutta nouseeko se ylös vai alas kun ne paineet on samat.
Nyt olet ytimessä. Jotta pätisi "nyrkkisääntö"
"painavampi aine vajoaa pohjaan ja kevyempi nousee"
täytyy systeemin olla ulkoisessa painovoimakentässä. Kentän voimakkuudella ei ole väliä (kunhan se voittaa termisen liikkeen) vaan suunnalla, joka määrää mihin "ylös" ja "alas" osoittaa. - kapasiteetti
Epävarma. kirjoitti:
Kyllähän se varmaaankin nousee, mutta nouseeko se ylös vai alas kun ne paineet on samat.
Oletteko unohtaneet painovoiman?
- Rantanplan
kapasiteetti kirjoitti:
Oletteko unohtaneet painovoiman?
Entäpä oletko itse unohtanut miten noste syntyy? Paine-eroista siinä on kyse, vaikka yleensä sen aiheuttaa juuri painovoima.
- kapasiteetti
Rantanplan kirjoitti:
Luepas joutessasi myös muut vastaukset.
Teimme aikoinaan koulun fysiikan tunnilla kokeen jossa, putkessa oli vettä, paloöljyä, elohopeaa ja raudan pala. Ne asettuivat putkeen siten että alimmaisena oli elohopea sitten raudan pala ja sitten vesi ja lopuksi paloöljy ylimpäisenä. Ne asettuvat putkeen tällä tavoin vaikka putki vietäisiin säiliöön jossa on 1000 kilon ylipaine. Tilanne on sama vaikka pelkän putken sisältöineen painestaisi 1000 barilla. Painovoima vaikuttaa kappaleiden järjestykseen tiheyden mukaan eikä ympäröivä paine.
- Rantanplan
kapasiteetti kirjoitti:
Teimme aikoinaan koulun fysiikan tunnilla kokeen jossa, putkessa oli vettä, paloöljyä, elohopeaa ja raudan pala. Ne asettuivat putkeen siten että alimmaisena oli elohopea sitten raudan pala ja sitten vesi ja lopuksi paloöljy ylimpäisenä. Ne asettuvat putkeen tällä tavoin vaikka putki vietäisiin säiliöön jossa on 1000 kilon ylipaine. Tilanne on sama vaikka pelkän putken sisältöineen painestaisi 1000 barilla. Painovoima vaikuttaa kappaleiden järjestykseen tiheyden mukaan eikä ympäröivä paine.
Koita nyt olla mölisemättä hetken, ja mieti miten se noste syntyy painovoiman vaikutuksesta. (tai sehän luki jo tuolla Jonesin viestissä, mutta et tainnut lukea ajatuksen kanssa)
- Epävarma.
Rantanplan kirjoitti:
Entäpä oletko itse unohtanut miten noste syntyy? Paine-eroista siinä on kyse, vaikka yleensä sen aiheuttaa juuri painovoima.
Kun se alkukysyjä sano, että se paino siinn purkissa on joka suunnalla sama. Se sekottaa, sillä jos mulla on 1 litran maitotölkki, niin eikös sen pohjaa paina 1 kilo (litra). Taas sen yläpäätä ei paina 1 kilo. Jos sen kääntää sukkelaan ympäri, niin silloin se nostepallo ei ehdi mukaan ja pysyy paikoillaan ?
- Varma
Epävarma. kirjoitti:
Kun se alkukysyjä sano, että se paino siinn purkissa on joka suunnalla sama. Se sekottaa, sillä jos mulla on 1 litran maitotölkki, niin eikös sen pohjaa paina 1 kilo (litra). Taas sen yläpäätä ei paina 1 kilo. Jos sen kääntää sukkelaan ympäri, niin silloin se nostepallo ei ehdi mukaan ja pysyy paikoillaan ?
Alkuperäinen kysyjä edellytti paineen olevan astian joka kohdassa sama. Kysymyksessä on jekku.
Se on mahdollista vain "painovoimattomassa" tilassa. (vapaa avaruusliike tms. jossa painovoimien resultantti on 0)
Tällöin ei myöskään nostetta esiinny mihinkään suuntaan ja eri ominaispainon omaavat kappaleet kuten "mölisijän" koeputken elohopea, rauta, vesi ja paloöljy voivat asettua miten päin vain. Rantanplan kirjoitti:
Koita nyt olla mölisemättä hetken, ja mieti miten se noste syntyy painovoiman vaikutuksesta. (tai sehän luki jo tuolla Jonesin viestissä, mutta et tainnut lukea ajatuksen kanssa)
Ainakin jos käytetään jotain kinteää esinettä niin nostovoima on L=pVg
(kaava johdetaan esineen ylä ja alapuolen paineeroista).
mutta miten asian laita on kaasujen kanssa?
ja eroaako näitten kahden aikaisemmin esitetyn ajatteluhypoteesin tulokset toisistaan?
- Heh heh
Noste ei riipu mitenkään paineesta. Tippuuhan kivikin aina painovoimassa alaspäin.
Nosteen voi kuvitella siten, että esim. heliumpallon ympärillä koko ilmakehä hieman tipahtaa suhteessa palloon, jolloin pallo nousee.- Rantanplan
[lainaus]
Noste ei riipu mitenkään paineesta.
[/lainaus]
Tuo vitsi on jo vanhentunut tässä keskustelussa. - Polarization
No nyt alkaa jo ilmakehät tipahdella! Taivas putoaa niskaamme!
Kyllä se paine nimenomaan merkitsee: gravitaatio vetää kaasumolekyylejä kohti maanpintaa ->
kohti maanpintaa kasvava paine -> paine-ero pallon ylä- ja alaosan välillä -> nettovoima kohdistuu palloon = noste. - Kaikkee suusta pääsee...
Otitko lääkityksen jo tänäänn?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli275304Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm123865Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403197IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm512800Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861308Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.2841303- 601183
- 791139
Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.
Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul3961112Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2131086