Halveksin itseäni

Olen syrjäytynyt kavereistani ja olen alkanut vihata itseäni päivä päivältä enemmän. Nytkin itken sitä, kuinka epäonnistunut ja viallinen ihminen olen ja että minua ei oikeasti pitäisi olla olemassa. Lyön ja nipistän/vahingoitan itseäni ja oikeastaan nautin siitä. Minun pitää olla täydellinen kaikessa ja jos ongelmia tulee ja enkä saa niitä ratkotuksi, minä ansaitsen rangaistuksen.

Vihaan vihaan vihaan itseäni niin ettei sitä tunnetta voi sanoin kuvailla.
4545
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Täällä toinen joka vihaa itseään..Millään ei ole väliä koska epäonnistun joka asiassa.. Mä en vahingoita fyysisesti itseäni, vaan henkisesti. Musta tuntuu että kaikki vihaavat mua ja muutamat sanoneet niin, vaikken ole kenellekään tehnyt mitään..

Äänestä

Mä en pysty pitämään itsestäni millään tavalla. Koen itseni rumaksi, vastenmieliseksi, yms... Kuitenkin jollain tasolla tiedän, että se ei kenties kuitenkaan ole totta. Minun neuvoni on, että hakisit apua - esim. koulupsykologilta, YTHS:ltä, tms. riippuen siitä, minkä ikäinen olet.

Itse onnistuin rämpimään noiden samanlaisten tunteiden kanssa reilut kymmenen vuotta, kunnes tuli seinä ja itsemurhayritys vastaan. Sen jälkeen olen huomannut, että auttaa paljon, jos voi käydä juttelemassa ns. "ammattiauttajan" kanssa - oli se sitten YTHS:n psykologi, akuuttipolin hoitaja tai terapeutti. Hae apua ajoissa...

Verkossa on myös vertaistukiryhmiä. Esim. www.tukiasema.net keskustelupalstoilta voi ja kannattaa hakea tukea.

Äänestä

vaikka osa miusta taistelee sitä tunnetta vastaan, se voittaa aina. viha itseäni kohtaan. en taida olla ainut...

Äänestä

Tunnen olevani vain täysin epäonnistunut paska. Tyhmä, ruma, ällöttävä, laiska, vastenmielinen, luotaantyöntävä, tylsä, ankea, läski, huono, saamaton, yksinkertaisesti sanottuna en ole edes täysi nolla vaan miinuksen puolella. En ole koskaan varsinaisesti vahingoittanut itseäni, mitä nyt joskus rääkkään nälällä, mutta vihaan vihaan vihaan omaa naamaani peilissä niin paljon että tulee hysteerinen olo ja alkaa itkettään. Tuntuu että kaikki paska mikä päälleni sataa, on täysin ansaittua. Minusta ei yksinkertaisesti ole hyötyä kellekään ja olen täysin turha idiootti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


eimitään kirjoitti:

Olen syrjäytynyt kavereistani ja olen alkanut vihata itseäni päivä päivältä enemmän. Nytkin itken sitä, kuinka epäonnistunut ja viallinen ihminen olen ja että minua ei oikeasti pitäisi olla olemassa. Lyön ja nipistän/vahingoitan itseäni ja oikeastaan nautin siitä. Minun pitää olla täydellinen kaikessa ja jos ongelmia tulee ja enkä saa niitä ratkotuksi, minä ansaitsen rangaistuksen.

Vihaan vihaan vihaan itseäni niin ettei sitä tunnetta voi sanoin kuvailla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu