Kysymyksiä perheellisille

Meillä nuoremmat matruusit olivat nyt viime kaudella 5- (tyttö) ja 7-vuotiaat (poika). Ensimmäinen keino lisätä vekaroiden viihtyvyyttä on minusta se, että pitää päivämatkat kohtuullisina. Meille jo 4 tunnin yhtämittainen ajo oli "pitkä". Lapsille oli ylivoimaisesti eniten nähtävää, tehtävää ja seikkailtavaa silloin, kun vene oli vierassataman laiturissa tai luonnonsatamassa ankkurissa: haavikalastusta, kumiveneellä soutelua, ongintaa, löytöretkeilyä saaressa, mustikoiden poimintaa jne.

Ajomatkan aikana paljon riippuu siitä, millä tuulella nuoriso sattuu olemaan. Joskus saattoi parin tunnin riemu syntyä pelkästään siitä, kun sai laskea pitkän narun päässä sählypallon veneen perästä mereen ja katsella, kuinka se pomppi aalloilla kun narusta eri tavoin vetelee. Joskus taas ei innosta sitten mikään.

Ennen veneretkeä lasten kanssa sovittiin, mitä omia juttuja saa ottaa veneeseen mukaan. Pieni valikoima peruslegoja saattoi riittää pitkään leikkiin, kun niillä sai rakentaa keulahyttiin oman maailman. Poika jaksoi rakennella kaikenlaista myös putkiliittimistä ja muista osista, joita löytyy työkalupakista. Yleensä meillä on myös "hätävarana" jotain uusia väritys- ja tehtäväkirjoja, joista ei edes kerrota jälkikasvulle ennen kuin tulee tosi tarve.

Digikamera on verraton hyödyke vanhaan filmikameraan verrattuna, koska nuoremmat valokuvaajat voivat veneessä sisällä laajentaa kokeellisen valokuvauksen eturintamia vapaasti tarvitsematta pelätä kohtuuttomia filmikustannuksia.

Huoltoupseerilla (lue vaimolla) on myös melkoinen vaikutusvalta asioihin "yllättäen" löytyvien keksi- tai rusinapakettien tai muiden herkkujen muodossa.

Yksi suositeltava juttu on tiivis yhteydenpito muihin veneileviin lapsellisiin, jolloin voi tarvittaessa laittaa lapsia toistensa vieraiksi eri veneisiin siirtymätaipaleilla. Jutut, jotka omassa piirissä on leikitty jo puhki, saavat uutta väriä, kun niitä saa esitellä kavereille.

Pitkät siirtymät (6 tuntia) ajetaan niin, että vene on irti rannasta viimestään kuudelta aamuyöllä.
Lapset nukkuu ysiin, syö aamupalat ja yllätys jo parin tunnin jälkeen ollaankin perillä klo 12.00.
Perillä on sitten melkein koko päivä aikaa ennen kuin on nukkumaaika ja matka aika ei ole tuntunut
heistä pitkältä. Aamulla myös liikenne on vähäistä ja saaristo aamuauringossa
kauneimmillaan.

kannattaa käyttää kondoomia, jos ei ole varaa isoon veneeseen.

Meillä on myös harrastettu sitä että lähden ajamaan aikaisin aamulla vielä lasten nukkuessa - tai vaihtoehtoisesti ajan myöhään illalla lasten juuri menessä nukkumaan.Joskus tulee tehtyä niin että valitsen aamuajamisen tai iltaajamisen siten että ilta/aamu-aurinko on selän takan niin näkyy merimerkit kivammin...
Pyritään että ei ajeta pidempään kuin 4 tuntia kerrallaan, yleensä n2-3tunnin siirtymä..

Biltemasta on ostettu leluja mm magneettinapeilla olevia esim. upota-laivat-peli (joka on myös meidän vanhempien suosikki lasten mentyä nukkumaan..)
Hangossa on monesti rannalla kirppisäijä joka myy lehtiä ja kirjoja, siitä on monet sarjakuvalehtiniput ostettu koko loppukesäksi ja joskus sitten jopa seuraavana kesänä myyty/vaihdettu "uusiin"..On niitä muuallakin..
Petankkikuulat,pikkuhaavit,onget,krokettimailat ym
kun saa mukaan niin ei ainakaan oo ollu haitaksi..

Lapset kun haluaa ohjata, varsinkin silloin jos pitää vessaan päästä, niin ohjailuhan on "sitätätä" kun kattovat merimerkkiä jonka antaa suunnaksi ja pitävät ruorista kiinni "rystyset valkoisena" - mutta eivät huomaa veneen menoa aivan muualle... Olen teipannut mustasta sähköteipistä teippikiepin etukaiteen ympäri siihen kohtaan joka on kuskin edessä, niin kun sanoo että teippi pitää pitää merimerkkiä kohti niin 'avot'- suunta pysyy ihan hyvin..

Jos vesi uimalämmintä niin keskellä selkää tai vaan jossakin, vene seis ja uimatauko - pikkuuimarit liivit päällä tottakai, hyppäämään laidalta ja 10 minuutin uimatauko piristää kaikkia
(on muuten hyvä olla lapsilla tuplaliivit kun liivit on märät aina välillä, niin ei kastu vaatteet)

Voi myös toimia se että joskus kun on "lettuilta" niin paistan kasan lettuja, niin sanoo että 'tänään saa valvoa niin kauan kun haluaa'
ja siitähän muksut innostuu - jossain saaressa "rymyyvät" aikansa ja sitten letuille ja saa syödä niin monta kun haluaa niin kyllä ne on aina sit "nyykähtänyt" ja normaalista nukkumaajasta ei hirveästi olla yli menty...

Kinasteluahan tulee - ainakin meillä. Kun niillä "sota"-alkaa niin vaikea on saada estettyä
mutta harvoin "koko päivää" tappelevat, vaikka kyllä se vanhempiakin koettelee kun riitelevät ja kiusottelevat toisia..
Sadepäiviät on ne "riskipäiät" ikkunat huurussa ,vettä sataa koko päivän, käydään ulkona sitten sadevatteet sisään kostuttamaan lisää - 'ei oo mitään tekemistä' -sankareita on ne lapsiperheet kun koko päivän tai useamman sataa ja ei tuu nahistelua..Isommille jos satuu oleen piilossa karkkia pussit niin kirjan/lehtien lukeminen karkipussin kanssa voi pelastaa..

Pyykkäyksessä käytetään aika paljon jonkun vierassataman palveluja ja pestään koko kasa aina kerran- kaksi lomareissun (n3vko) aikana.. Vanha veneilijöiden keino on muovisaavi ja pyykit ja vesi sinne ja tiskialtaan tai vessanpöntön- lutkutin (tämä punainen kumijuttu jolla viemäriä avataan)pyykätään sitten vaan.. -toimii.. ja puitten väliin vaan narua ja pyykit kuivumaan..

Meillä on tapana että jokaisella on oma vaatekassi
niin ei kaikki vaatteet oo sekaisin isossa lätkäkassissa - ja vaikka vessa pieni onkin niin katossa koukussa roikkuu pyykkikassi jonne laitetaan likapyykit - ei oo sitten hujanhajan ympäri punkkia.
Sängyt pedataan, jos ei aina niin lähes aamiaisen jälkeen ja pyritää pitämään tavarat jotakuinkin
niissä paikoissa jossa on sovittu - muutenhan on ihan hirveä sekamelska - ja sitten on minusta turvallisuustekijä myös että tavarat on paikoillaan ja vaatteet kassissa, jos sattuu jotain yllättävää ja pitää päästä jonkun luukun alle tms ei oo kaikkea roinaa tiellä..
Et semmosta..

Kiitos kommenteista.