ruori

haluaisin vain sanoa, että Nautorikin tekee jotain veneitä tilauksesta, luin juuri viimeisimmästä venelehdestä. Että mitähän mahtavat nämäkin veneen tilanneet oikein ajatella, eivät varmaan mitään. Siis eihän ole mitään järkeä ostaa tollasta jonkun käsityönä kyhäämää ahdasta purkkia, homeelta haisevaa skandivenettä. Siis paljon parempi hinta-laatusuhde on Bavariassa. Asumistilat ovat paljon viihtyisämmät ja avarammat ja tuotantotapa nykyaikaisempi. Bavarian saa lisäksi pinnaohjauksella, tosin lisähintaa, joka on paljon parempi ja ainoa oikea tosi purjeveneeseen. Saisipa autoonkin pinnaohjauksen!

Ja tässä tämä "bavariamies", jolla ei kuitenkaan ole minkäänlaista purjevenettä ensinkään. Olet ylläpidon mukaan vastuussa 85% tämän palstan provoviesteistä.

Sinun mielipiteesi purjeveneistä perustuu yhtä vakaaseen henkilökohtaiseen empiriaan, mitä minun mielipiteeni hiuskihartimista.

Edellisessä veneessäni pinna kääntyi puoliympyrän, nykyisessä 33 jalkaisessa sitä on rajattu jonkin verran, mikä mahtaa olla syynä.

ajaminen voi olla hankalaa oli kädessä sitten pinna tai ratti, ja vaikka pinnaohjauksella on tuo kiistämätön etu, että peräsinlavan kulman tietää joka hetki ja välittömästi, mutta tämä pinnan/ratin paremmuuskysymys on kyllä oman kokemukseni perusteella toissijainen siihen nähden, että minkä kokoinen/muotoinen se peräsinlapa siellä vedenpinnan alapuolella on. Asiaan tietenkin vaikuttaa myös kölin ja rungon muoto, purjevalinta, jne.

Itse suhtauduin rattiin ennakko- ja epäluuloisesti kunnes jouduin tekemään itseni sellaisen kanssa tutuksi. Kaksi kautta myöhemmin uskoisin, että ratti on itse asiassa mukavampi (hyviä ajoasentoja on useampia kunhan ratti on riittävän iso) eikä välttämättä yhtään sen tunnottomampi kuin pinnakaan. Erittäin kevyessä kelissä kuin myöskin yksin purjehtiessa ja satamassa ollessa pinna on kyllä usein parempi. Muuten kysymys on lähinnä makuasiasta.

...koska 20 vuoden 470-kokemuksella tiedän että alla pitää olla kevytvene, jos aikoo saada veneen reagoimaan sekunnin osissa. Köliveneellä vastaavasti pärjätään ennakoimalla, kun osataan lukea säätä ja tunnetaan veneen ominaisuudet. Peräsimen asennon tietää helposti, kun merkitsee ruorin keskiasennon. Esim. minun veneessäni tästä varttikierros sivuun jarrutta jo liikaa ja pitää hakea balanssia purjeita säätämällä.

Toope kirjoitti:

...koska 20 vuoden 470-kokemuksella tiedän että alla pitää olla kevytvene, jos aikoo saada veneen reagoimaan sekunnin osissa. Köliveneellä vastaavasti pärjätään ennakoimalla, kun osataan lukea säätä ja tunnetaan veneen ominaisuudet. Peräsimen asennon tietää helposti, kun merkitsee ruorin keskiasennon. Esim. minun veneessäni tästä varttikierros sivuun jarrutta jo liikaa ja pitää hakea balanssia purjeita säätämällä.

Lue lisää

pimeässä et näe keskiasentoa, eikä sitä edes voi katsoa, koska pitää keskittyä aaltoihin. köliveneessä nimenomaan on kysymys ennakoinnista, joka on kiinni sekunnin murto-osista.

lllll kirjoitti:

pimeässä et näe keskiasentoa, eikä sitä edes voi katsoa, koska pitää keskittyä aaltoihin. köliveneessä nimenomaan on kysymys ennakoinnista, joka on kiinni sekunnin murto-osista.

Lue lisää

Sen keskiasennon voi merkitä kuten minä, narupunoksella ruoripyörän (kuten on tässä opetettu) kehälle. Merkin tuntee vaikkei mitään näkisikään. Enpä ole muuten koskaan purjehtinut niin pimeässä etelänkään yössä ettei rattia näkisi!

lllll kirjoitti:

pimeässä et näe keskiasentoa, eikä sitä edes voi katsoa, koska pitää keskittyä aaltoihin. köliveneessä nimenomaan on kysymys ennakoinnista, joka on kiinni sekunnin murto-osista.

Lue lisää

Eipä ole koskaan peräsimen asento ollut kadoksissa rattiohjuksellakaan, ei pimeässä eikä sumussa. Näkyvää merkkiä paljon parempi on käteen tuntuva merkki, mutta ei sitäkään liiemmin tarvitse etsiskellä, ellei sitten satamamanöövereissä moottorilla. Jos pinna olisi yleispätevästi parempi, sellainen aivan varmasti löytyisi niin America's Cup veneistä kuin noista V70:stäkin. Ja onhan pinnaohjauksia nähty hyvinkin isoissa veneissä, ei se mahdoton ole. Toisaalta rattiohjauksia rakennettu moneen veneeseen, joissa se näyttää lähinnä naurettavalta, vaikkapa FF31:een, jossa se ei sovi tyyliin, veneen luonteeseen... eikä siis käteenkään. Eipä taida olla muitakaan samaa kokoluokkaa olevia, joihin ratti luonnistuisi, ei siihen SW31:eenkään, josta joku tuolla ylempänä kyseli.

Se ennakointi tulee lähinnä perstuntumasta ja pimeässä vain siitä. Ja onnistuu ohjausmekanismista riippumatta, todistettavasti myös pidemmällä 15 m/s tuulen lenssillä. Kaikki vain eivät sitä hallitse, näyttäisi olevan paljolti syntymälahjana saatu ominaisuus, jota tietysti voi harjoittelulla paljon parantaa.

lllll kirjoitti:

pimeässä et näe keskiasentoa, eikä sitä edes voi katsoa, koska pitää keskittyä aaltoihin. köliveneessä nimenomaan on kysymys ennakoinnista, joka on kiinni sekunnin murto-osista.

Lue lisää

pinnamiesten kommenteista paistaa lapsenomainen kokemattomuus läpi. Myös pinnoja on tasapainotettu pilalle. Tutuma riippuu ihan venestä ja ohjauksen toteutustavasta. Työntötanko-ohjauksessa tuntuma on vähintäänkin yhtä hyvä kuin pinnassa.

Mutta kokeilkaapa ohjata venettä pinnasta tuossa kovassa kelissä vaikka 12 tuntia putkeen. Alkaa loppuvaiheessa olla asennot vähissä, niin ja tarkoitan siis ohjailuasentoja...

Ruori tarkoittaa alunperin peräsintä tai koko koneistoa. Ruorirattaalla käännetään ruoria. Nykyään ruorirattaasta käytetään lyhyempää ilmaisua ruori. Pinna-nimitys taitaa alunperin tulla ruorirattaan pinnoista.