Entistä useampi lainanottaja varautunut koron nousuun
Suuria asuntolainoja ottaneet ovat lähes kaikki varautuneet koron nousuun. Varautuminen on paikallaan, sillä viime viikkoina korkojen nousu onkin ollut tuntuva. Yleisimmin asuntolainan viitekorkona käytetty 12 kuukauden euriborkorko on noussut kuukauden aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Aiempaa useammalla lainanottajalla on myös lainaturvavakuutus. Tiedot käyvät ilmi Pankkiyhdistyksen tänään julkistetusta säästäminen ja luotonkäyttö-tutkimuksesta.
Mitä suurempi laina sen varmemmin koronnousuun on varauduttu. Yli 100 000 euron asuntolainan ottaneista 87 prosenttia ilmoitti varautuneensa koron nousuun. Osuus kaikista asuntoluotollisista on 73 prosenttia. Niistä, jotka eivät ole varautuneet korkojen nousuun, suurimmalla osalla lainamäärä on pieni tai tulotaso hyvä, joten varautumiseen ei ole tarvetta. Osa on myös sitonut lainansa kiinteään korkoon tai ottanut tasaerälainan.
Asuntoluotollisista 38 prosentilla on lainaturvavakuutus ja se on otettu tavallisimmin suurehkoihin lainoihin. Joka toisella yli 100 000 euron lainan ottaneista on lainaturvavakuutus. Heistä valtaosa, eli 87 prosenttia, on ottanut lainaturvavakuutuksen kuoleman ja tapaturmasta aiheutuvan pysyvän haitan varalta. Yli puolella lainaturva sisältää turvan työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta.
Asuntoluottoa ottaneiden määrä kasvanut, luotonottoaikeet ennallaan
Haastattelututkimukseen vastanneista 53 prosentilla eli runsaalla kahdella miljoonalla suomalaisella on lainaa. Asuntoluottoa ottaneiden osuus on edelleen hieman noussut keväästä. Tällä hetkellä 31 prosentilla on asuntolainaa. Kulutusluottoa on 33 prosentilla vastaajista. Lainaa ottaneet ovat keskimäärin muita hyvätuloisempia, ja joka toisella heistä on myös säästöjä tai sijoituksia.
Luotonottoaikeet ovat pysyneet ennallaan kevääseen nähden. Haastattelututkimuksen vastaajista 11 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien 12 kuukauden aikana. Viisi prosenttia haastatelluista aikoo ottaa asuntolainaa.
Asuntolainamäärät kasvaneet ja takaisinmaksuajat pidentyneet
Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat pidentyneet runsaassa seitsemässä vuodessa merkittävästi eli 11 vuodesta 17 vuoteen. Takaisinmaksuajat ovat hivenen kasvaneet myös viime kevääseen nähden. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on 20 vuotta. Noin joka viides asuntolaina on otettu 20 vuodeksi.
Keskimääräiset lainamäärät ovat edelleen kasvaneet viime keväästä, jolloin haastattelututkimus edellisen kerran tehtiin. Asuntolainan määrä on tällä hetkellä keskimäärin 49 800 euroa. Puoli vuotta sitten määrä oli 44 900 euroa. Yli 80 000 euroa asuntolainaa on 28 prosentilla asuntovelallisista. Suurehkoja asuntolainoja ottaneiden määrä onkin lisääntynyt keväästä. Asuntolainakannan kasvuun on vaikuttanut myös laina-aikojen pidentyminen.
Pankista otettujen vakuudellisten kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet puolessa vuodessa, kun taas muiden kulutusluottojen määrät ovat pysyneet ennallaan. Pankista otettua kulutusluottoa on tällä hetkellä keskimäärin 9 500 euroa, kun määrä keväällä oli 8 600 euroa.
Huolimatta lainamäärien kasvusta velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan. Keskimäärin 23 prosenttia käteen jäävistä tuloista menee lainojen lyhennyksiin kuukaudessa.
Sijoitusrahastot kiinnostavat eri-ikäisiä
Kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan lähti kasvuun jo viime vuoden keväällä ja on pysynyt edelleen vahvana. Nyt tehdyssä haastattelututkimuksessa 55 prosenttia ilmoitti säästävänsä tai sijoittavansa varoja seuraavien 12 kuukauden aikana.
Pankkitilien ohella kiinnostus erityisesti rahastosijoittamiseen on edelleen suurta ja kiinnostaa osakesijoittamista enemmän. Kiinnostus eläkesäästämiseen ja säästö- ja sijoitusvakuutuksiin on säilynyt vakaana.
Tutkimuksen toteutus ja raportointi
Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimusta varten haastateltiin tämän vuoden lokakuussa 1 500 iältään 15 -74 -vuotiasta henkilöä eri puolilla maata. Haastattelut teki Suomen Pankkiyhdistyksen toimeksiannosta Otantatutkimus Oy. Edellisen kerran tutkimus tehtiin tämän vuoden keväällä. Yksityishenkilöiden rahankäyttöä on Suomen Pankkiyhdistyksessä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen raportti on saatavissa Pankkiyhdistyksen kotisivuilta www.pankkiyhdistys.fi kohdasta Tutkimukset.
Suuria asuntolainoja ottaneet ovat lähes kaikki varautuneet koron nousuun. Varautuminen on paikallaan, sillä viime viikkoina korkojen nousu onkin ollut tuntuva. Yleisimmin asuntolainan viitekorkona käytetty 12 kuukauden euriborkorko on noussut kuukauden aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Aiempaa useammalla lainanottajalla on myös lainaturvavakuutus. Tiedot käyvät ilmi Pankkiyhdistyksen tänään julkistetusta säästäminen ja luotonkäyttö-tutkimuksesta.
Mitä suurempi laina sen varmemmin koronnousuun on varauduttu. Yli 100 000 euron asuntolainan ottaneista 87 prosenttia ilmoitti varautuneensa koron nousuun. Osuus kaikista asuntoluotollisista on 73 prosenttia. Niistä, jotka eivät ole varautuneet korkojen nousuun, suurimmalla osalla lainamäärä on pieni tai tulotaso hyvä, joten varautumiseen ei ole tarvetta. Osa on myös sitonut lainansa kiinteään korkoon tai ottanut tasaerälainan.
Asuntoluotollisista 38 prosentilla on lainaturvavakuutus ja se on otettu tavallisimmin suurehkoihin lainoihin. Joka toisella yli 100 000 euron lainan ottaneista on lainaturvavakuutus. Heistä valtaosa, eli 87 prosenttia, on ottanut lainaturvavakuutuksen kuoleman ja tapaturmasta aiheutuvan pysyvän haitan varalta. Yli puolella lainaturva sisältää turvan työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalta.
Asuntoluottoa ottaneiden määrä kasvanut, luotonottoaikeet ennallaan
Haastattelututkimukseen vastanneista 53 prosentilla eli runsaalla kahdella miljoonalla suomalaisella on lainaa. Asuntoluottoa ottaneiden osuus on edelleen hieman noussut keväästä. Tällä hetkellä 31 prosentilla on asuntolainaa. Kulutusluottoa on 33 prosentilla vastaajista. Lainaa ottaneet ovat keskimäärin muita hyvätuloisempia, ja joka toisella heistä on myös säästöjä tai sijoituksia.
Luotonottoaikeet ovat pysyneet ennallaan kevääseen nähden. Haastattelututkimuksen vastaajista 11 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien 12 kuukauden aikana. Viisi prosenttia haastatelluista aikoo ottaa asuntolainaa.
Asuntolainamäärät kasvaneet ja takaisinmaksuajat pidentyneet
Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat pidentyneet runsaassa seitsemässä vuodessa merkittävästi eli 11 vuodesta 17 vuoteen. Takaisinmaksuajat ovat hivenen kasvaneet myös viime kevääseen nähden. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on 20 vuotta. Noin joka viides asuntolaina on otettu 20 vuodeksi.
Keskimääräiset lainamäärät ovat edelleen kasvaneet viime keväästä, jolloin haastattelututkimus edellisen kerran tehtiin. Asuntolainan määrä on tällä hetkellä keskimäärin 49 800 euroa. Puoli vuotta sitten määrä oli 44 900 euroa. Yli 80 000 euroa asuntolainaa on 28 prosentilla asuntovelallisista. Suurehkoja asuntolainoja ottaneiden määrä onkin lisääntynyt keväästä. Asuntolainakannan kasvuun on vaikuttanut myös laina-aikojen pidentyminen.
Pankista otettujen vakuudellisten kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet puolessa vuodessa, kun taas muiden kulutusluottojen määrät ovat pysyneet ennallaan. Pankista otettua kulutusluottoa on tällä hetkellä keskimäärin 9 500 euroa, kun määrä keväällä oli 8 600 euroa.
Huolimatta lainamäärien kasvusta velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan. Keskimäärin 23 prosenttia käteen jäävistä tuloista menee lainojen lyhennyksiin kuukaudessa.
Sijoitusrahastot kiinnostavat eri-ikäisiä
Kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan lähti kasvuun jo viime vuoden keväällä ja on pysynyt edelleen vahvana. Nyt tehdyssä haastattelututkimuksessa 55 prosenttia ilmoitti säästävänsä tai sijoittavansa varoja seuraavien 12 kuukauden aikana.
Pankkitilien ohella kiinnostus erityisesti rahastosijoittamiseen on edelleen suurta ja kiinnostaa osakesijoittamista enemmän. Kiinnostus eläkesäästämiseen ja säästö- ja sijoitusvakuutuksiin on säilynyt vakaana.
Tutkimuksen toteutus ja raportointi
Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimusta varten haastateltiin tämän vuoden lokakuussa 1 500 iältään 15 -74 -vuotiasta henkilöä eri puolilla maata. Haastattelut teki Suomen Pankkiyhdistyksen toimeksiannosta Otantatutkimus Oy. Edellisen kerran tutkimus tehtiin tämän vuoden keväällä. Yksityishenkilöiden rahankäyttöä on Suomen Pankkiyhdistyksessä tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen raportti on saatavissa Pankkiyhdistyksen kotisivuilta www.pankkiyhdistys.fi kohdasta Tutkimukset.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Asuntolainansa väärin,tämä sakki saa romahduksen toteutumaan.Masa
Tottakai suuria lainoja ottavat yleensä varautuu koronousuun. Siksi koronnnostot juuri vaikuttavat hintoihin. Jos otat nyt ison lainan ja teet vielä stressitestin niin lainasumma on pienempi kuin halvempien korkojen aikana.
Vai ajattelitko että stressitesti tehdään vain kun euribor 2% ja kun eribor vaikka 3,5-4% niin ei varauduta enään isompiin korkoihin??
Pankit myönsivät hesarin artikkelissa että korkojen nousu näkyy jo lainatiskeillä. Sehän olisi ihan omituista jos ei näkyisi. Se on sitten täysin eriasia paljonko pienet koronnousut vaikuttaa euromääräisesti hintoihin mutta selvää on että korkotasolla sevä vaikutus.
Lainanhoitokulut kasvaa aivan uuteen potenssiin.Ja ilmasta maksettu raha on pois kulutuksesta, millä taas on todella ikäviä seuraamuksia työpaikkojen suhteen.
tietyt pankit tekevät tressitestin fix-lainoille
7 % tressitestin.
että sittei.
Potenssi sanoi kupletin juonen...
Kulutuksen laskuhan se tekee lopullisen niitin tälle alamäelle. Pelkkä uhka työttömyydestä ja lamasta halvaannuttaa kotimarkkinat. Ylivarovaisuus tulee esiin. Nekin joilla rahaa on, supistavat menojaan.
Ja siinä rommauksessa asuntojen arvot tippuvat kaikkein eniten, koska niissä on nyt eniten pumpattua ilmaa.
se sitten puhkeaa.
Meinaan vappupallo
Voihan sitä laskimella varautua 2-3% koron nousuun
mutta sitten kun se aikuisten oikeasti viedään tililtä,niin silloin se itku tulee.
Tuulipukujen varautuminen tarkoittaa sitä että jos korot nousee 2-3% niin vielä selvitään jotenkin kun vanhemmat siirtyvät kaurapuuro linjalle, vaatteet ostetaan kirpparilta, jne.
Eli se happotesti on tehty niin että just ja just talous notkuu kuilun paremmalla puolella kunhan ei tule enään mitään yllättäviä kuluja..