Minun kihlattuni

se ristiriita, että yrität olla vaimo ja puhut kihlatustasi. Onko teillä yhteinen päätös, että vihille ei mennä? Avoliitostahan voi kumpi tahansa lähteä ilman suuria muodollisuuksia.
Juopon tuuri ei ole sama kuin onnellinen loppu. On viisasta, että olet hellittänyt hänen ongelmistaan. Kyllä alkoholistikin on ihminen, usein kovin herkkä ja itsekäs.
Alkoholismi sinänsä on nykylääketieteen mukaan sairaus, joten terveyskeskus voisi olla ensimmäinen avun hakemisen paikka sitten, kun juomisen aiheuttama tuska ylittää omien voimien kynnyksen.
Pyysit mielipiteitä, tässä muutamia.
Tsemppiä elämääsi!

Mieli tekisi kommentoida laajemminkin hyvää kirjoitustasi, mutta ei aina jaksa, kun on viimeaikoina PC saanut kyytiä.
Olet arjen voittaja, kun olet oppinut sulkemaan mielesi ja ovesi kännäävältä kihlatulta, mikä on itsesi ja lapsesi parhaaksi. Juopuneelle tai krapulaiselle on oikeastaan aivan turha puhua mitään syvällisempää tai järjellisempää, kun ihminen kummassakaan olotilassa ei ole oma itsensä.
Uskonnosta sanon vain, että uskokoon ken voi, ja hyväksyn heidät täysin, poislukien pari tunnetuinta lahkoa ja pahin "kirkko", se Scien...prkl..meinaa päreet palaa.

No niin, nyt helpotti, kun laski kylmää vettä päähän.
Se on haitta, että hän ei minkäänlaista ryhmää hyväksy. Se on oire itseensä käpertymisestä, ja osaltaan haittaa keskinäistä kommunikointia tästä asiasta.
Naiset ovat tehokkaampia manipuloimaan, joten heitän vain idean, jota voit muokata taidoillasi. Kokeilisin tyyliin; "onko Sinussa miestä siihen?" - nimittäin ottamaan Revia- tai Antabuskuurin?
Revia on nykyaikaisempi, joka vie mielihyvän ja humaltumisen tunteen jos alkoholia ottaa. Antabus on rankempi, ja aiheuttaa hillittömän pahoinvoinnin, ja jopa rytmihäiriöitä alkoholin kanssa, eli sen kanssa on visusti pysyttävä kuivana. Molemmat pillerikuurit on juopon tietysti hyvin helppo lopettaa kun kitalaki alkaa kuivumaan. Mutta senkin voisi estää, jos valitsee ihon alle sijoitettavan, pitkävaikutteisen Antabus-kapselin. Tämä vain yhtenä monista vaihtoehdoista.

Olet avoliitossa alkoholistin kanssa, et pidä häntä ihmisenä etkä siedä silmissäsi?

Alle 18 -vuotiaana olin jo koulun kesken jätettyäni notkumassa Alkon nurkilla ja kyselemässä kuka pullon hakisi.
Sitten kohtasin vaimoni ja hankin ammatin. Juominen jäi ns. normaaliksi. Saimme lapsia, jotka yhdistivät meidät. Silti olin koko ajan alkoholisti. Minullle ne päivät jolloin joimme olivat kuin joulu lapselle. Mutta homma pysyi hanskassa.
Kunnes menetin työni muutamia vuosia sitten rattijuopumuksen vuoksi. Silloin kaikki muut, paitsi perheeni hylkäsi minut. En ole ollut varmaankaan helppo isä lapsilleni, enkä hyvä mies vaimolleni. Mutta lapset ja vaimoni hän ovat jaksaneet kannustaa ja tukea minua. Silti kyllä vaimo on tulta ja tappuraa, kun olen raittiuslupaukseni rikkonut. Mutta meillä on niin paljon yhteistä, että haluamme yhdessä yrittää. Lapset ovat jo aikuisia. Ja itsekin olen pysytellyt kuivilla lähes vuoden. Ilman mitään AA:ta.
Toivottavasti kohtalo antaa kaiken jatkua näin.
Tämä oli vain minun kertomukseni. Ei vastaus sinulle, mitä sinun tulee tehdä. Mutta halusin kertoa, että ei miehen jättäminen välttämättä ole ainoa ratkaisu.