Lueskelin tuossa anoreksia palstaa, ihan uteliaisuuttani. Joku siellä kirjoitti aika hyvin, miten syömishäiriöt ovat nimenomaan sairauksia, psyykkisiä häiriöitä, jolloin ihmisen kehonkuva vääristyy ja laihtuminen vie mennessään. Kyseessä ei ole tietoinen valinta, ja harva syömishäiriöstä kärsivä haluaa kärsiä siitä.
Henkilöt, jotka laihtuvat luurangoiksi ja sairastuvat, saavat ymmärrystä. Heidän sairas ruokavalionsa on oire SAIRAUDESTA, ja siksi hyväksyttävää. Onkohan kenellekään koskaan tullut mieleen, että lihavan syöminen ja vääristynyt vartalonkuva (ei huomaa lihomistaan) voi johtua ihan siitä samasta? Jep, BED on olemassa kyllä. Mutta lihavien ja laihojen painon yhteydestä psyykeeseen puhutaan ihan eri mittakaavoissa, lihavat muka syövät aina itsensä tahallaan lihaviksi.
En pidä kumpaakaan suositeltavana, mutta väärän ruokavalionsa kanssa ylenpalttisesti lihovia syyllistetään, haukutaan ja pilkataan, kun taas samasta syystä laihtuvat ovat "vain" sairaita. Eihän asia näin mustavalkoinen ole, tottakai anorektikotkin saavat haukkuja päälleen... mutta mutta. Puhun yleisestä suhtautumisesta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa vetää hätäisiä johtopäätöksiä omasta painostani, voin kertoa, että olen entinen lihava ja entinen syömishäiriöinen, nyt jo viidettä vuotta normaalipainoinen ja "terve".
Henkilöt, jotka laihtuvat luurangoiksi ja sairastuvat, saavat ymmärrystä. Heidän sairas ruokavalionsa on oire SAIRAUDESTA, ja siksi hyväksyttävää. Onkohan kenellekään koskaan tullut mieleen, että lihavan syöminen ja vääristynyt vartalonkuva (ei huomaa lihomistaan) voi johtua ihan siitä samasta? Jep, BED on olemassa kyllä. Mutta lihavien ja laihojen painon yhteydestä psyykeeseen puhutaan ihan eri mittakaavoissa, lihavat muka syövät aina itsensä tahallaan lihaviksi.
En pidä kumpaakaan suositeltavana, mutta väärän ruokavalionsa kanssa ylenpalttisesti lihovia syyllistetään, haukutaan ja pilkataan, kun taas samasta syystä laihtuvat ovat "vain" sairaita. Eihän asia näin mustavalkoinen ole, tottakai anorektikotkin saavat haukkuja päälleen... mutta mutta. Puhun yleisestä suhtautumisesta.
Ja ennen kuin kukaan alkaa vetää hätäisiä johtopäätöksiä omasta painostani, voin kertoa, että olen entinen lihava ja entinen syömishäiriöinen, nyt jo viidettä vuotta normaalipainoinen ja "terve".
Vastaukset 3
Vanhimmat
En mä halua toitottaa kenellekkään tutulle ihmiselle, että ahmin ja lähes oksennan. Nytkin vatsa on niin täynnä, että on paha olo. Miksi söin sitten, enkä edes ajatellut syödessäni, että miksi teen sitä, kunhan vaan ahdoin menemään. Se, että elämä tuntuu juuri nyt ahdistavalle ja olen pahasti stressaantunut laukaisee syömisen. On parempia aikoja jolloin paino laskee itsestään.
Olenko sairas, varmasti jossain määrin, mutta ei tulisi mieleenkään julkisesti myöntää sitä. Häpeän syömistäni, en syö juuri koskaan julkisesti, vaan vain kotona, yksin. Salailen syömisieni määrää puolisolta ja kavereilta.
Miksi siis syön, en tiedä, näennäisesti kaikki on hyvin ja silti mikään ei ole. Syöminen auttaa pahaan oloon joka on sisälläni, toinen keino on juoda alkoholia, kumpi on pahempi, en tiedä, mutta molempia teen.
Tuskin kovin moni minua sairaana pitää, edes lääkäri, koska minulla on sairauksia jotka edesauttavat painon nousua. Niin kauan kuin en veny mammutin mittoihin kukaan ei varmaan ihmettele tai huomaa mitään. Näytän ulospäin iloiselle tasapainoiselle ihmiselle, mutta mikään mahti maailmassa ei saisi minua menemään lääkärille selittämään tarvitsevani apua. Vaikka varmasti sitä tarvisin.
Nyt voin tyytyväisenä keskittyä fyysiseen huonoon oloon, ei tarvi miettiä psyykkistä pahaa oloa. Taidanpas tästä lähteä sohvalle sulattelemaan ja juomaan siideriä. Näin rehellisesti en ole kertonut koskaan asiasta enkä tule kertomaan. Näin se vaan menee.
Hyvin tuttua tekstiä. Toivottavasti jaksat.
Jos kärsit lihavan ahmimishäiriöstä ja haluat tutustua aiheeseen, googleta "binge eating disorder" eli BED. Minäkään en halunnut vaivoistani kenellekään puhua, mutta helpotti lukea aiheesta... jotenkin sitä oppi ymmärtämään omaa käytöstään paremmin, ja älysi, että nyt on jotain tehtävä.
http://www.tukiasema.net/teemat/artikkeli.asp?docID=335
http://www.syomishairioistentuki.fi/hoito.html
Mikä tekeekään ahmimishäiriöisestä lihavasta sen huonompaa ihmistä kuin bulimikosta, joka ahmii ruokaa saman verran tai enemmänkin, mutta oksentaa sen kaiken ulos ja pysyy näin ollen hoikkana? Lihavuus vain näkyy ulospäin kun taas bulimikko vain haisee oksennukselle.