mulla ja yhel tytöl on välimatkaa yli 400km.tämä tyttö käy kaupungissani vain muutamia kertoja vuodessa(varmaan useammin jos alettas olla yhessä).yleensä pidemmillä lomilla.me haluttas alkaa toistemme kans mut tää matka on tiellä.tutustuttiin vasta pari päivää sitten ja textaillaan ja mailaillaan joka päivä.elikkä onko tää meidän juttu järkevä?ei vielä tunneta niin hyvin et luotettas toisiimme 100%:sesti.mitä ite tekisitte tässä tilaanteessa??vastauksia kaivataan rakkaat ihmiset!!Suuri kiitos jo etukäteen!huom!ollaan kummatki 15w.
kaukosuhde?toimiiko?
energy
14500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
..tota joillakin se toimii... mun kaverilla on kokemusta. niillä oli n. 300 km välimatkaa eikä se kyllä kestäny ku pari kuukautta... mut en tarkota et toi sun juttus ei toimis.. se riippuu aika paljon ihmisestä... en tiiä auttoks toi yhtään, mut kuiteski... eihän sitä tiiä ellei kokeile... :)
tiedän parin. he tapasivat ihan sattumalta. asuivat yli 200km:n päässä toisistaan. yhteydenpito alkoi. mutta junat ja linja-autot on keksitty. he näkivät toisiaan melko usein. lopulta..käytyään koulun ja armeijan...mies muutti naisen kotipaikkakunnalle. kolmen vuoden päästä tapaamisesta he saivat lapsen. ja seuraavana kesänä he menivät naimisiin.
tuossa esimerkki kaukosuhteen toimivuudesta. toivotan onnea sinulle ja rakkaallesi. toivottavasti saatte suhteenne toimimaan. ja jos ette,niin ehkä sen ei ole tarkoituskaan toimi. kokeilkaa ihmeessä :)
Ei sellanen voi toimia... "nimimerkillä kokemusta ei löydy"
ei toimi.... aina kannattaa tietenkin kokeilla mutta että suhde toimisi, mahdollisuutenne on 0,0001%.
mulla ainakaan ei toiminu kaukosuhde alkuunkaa...en suosittele...
mahdollista. välimatka saattaa joko vaikeuttaa tai edesauttaa suhdetta, riippuen ihmisistä - joillekin suhde ei ole hyvä, ellei saa olla jatkuvasti rakkaansa lähellä, toisilla taas pieni välimatka kiinteyttää suhdetta ja tekee yhdessäolosta kaksin verroin arvokkaampaa.
asia voi toki olla kokeilemisen arvoinen, etenkin jos molemmilla on tunteita ja halua asiaan..jos todella pidät tytöstä, tuskin 400km teidän suhdetta kaataa =)
sanoisin että yhtä hyvin tuo toimii kuin suhde, jossa rakkaasi asuu naapurissa - joskus välimatka todella tekee hyvää. joka tapauksessa onnea yritykseen, jos päätät yrittää!
mut yx juttu.pitää muute luottaa aika vitusti jos meinaa kaukosuhteeseen.se mua tässä pelottaa.ja sitte se hirmunen kaipuu.mut aion yrittää!toivottakaa mulle onnea.
toivottavasti se onnistuu... peukut pystyssä...
nii no mul o "rakas" (d=D) 70 kilsan pääs... ei olla kertaakaa nähty mut ei meil oo ollu mitää harmejakaan...=) mut mä luulen et tämmöne voi toimii jollei kummallakaan oo mitään kiiret päästä esimerkiks neitsyydestään jos nyt viel 16 vuotiaan sattuu semmone oleen...=) toivottavast ei ainakaan ittel tulis mitää kiiret... ku en tiä kosk uskaltaa lähtee sinne päin... tuskin kuitenkaan mitää ihan heti ollaan muute tunnettu (jo) maaliskuust... tsemppii vaa sinnekki päin! d=D
niin se vaan on.
mä luulen et tommoset kaukosuhteet kestää parhaimmin jollain yli 50-vuotta täyttäneillä. oon seurannu kahta. toiset oli n.15 vuotiaita ja toiset 40-vuotiaita. ei oo kai vaikee arvata kumpi kestää kauemmin. nuoret oli about 2 kuukautta yhes. vanhukset tod. näk. koko ikänsä. mut kuten sanoit luottamus on tärkeää joten jos kuitenkin vähän odottaisitte!=)
olen seurustellut vuoden poikaystäväni kanssa ja meillä on välillämme myös n.400km.eipä siinä muuta tarvita kuin rakkautta,rahaa,uskollisuutta ja kärsivällisyyttä.nyt poikakaverini on armeijassa jonka jälkeen yhteinen tulevaisuutemme on erittäin valoisa.=)
Seurustelin muutama vuosi sitten nuoren komean jalkapalloilijan kanssa. Tapasimme, rakastuimme ja lopetimme suhteen yhtä rakastuneina puolen vuoden jälkeen. Miksi? No, välimatkan takia. Ja ehkä jalkapallonkin. Välimatkaa oli sen verran mitä nyt Suomesta Pohjois-Espanjaan tulee eli todella paljon. Rahaa kului ihan liikaa ja koulu kärsi ylimääräisten lomien takia. Ja kuten moni varmasti tietää, Espanjassa jalkapallo otetaan hivenen vakavammin kuin Suomessa, joten harjoitusten vuoksi vietin Espanjassa ollessani aikaa hyvin paljon kentän reunalla aurinkoa ottaen tai rakkaani perheen seurassa.
Olimme eron jälkeen yhteydessä kirjeitse, mutta sekin loppui, kun molemmilla oli kova kaipuu toisen luo ja kirjeet vain kiusasivat meitä.
Suhde ei vain yksinkertaisesti voinut toimia.
hei pieni ero:suomi-espanja ja vaivaiset 400km yhden maan sisällä??tosi rakkaus menee läpi harmaan kiven ja nousee vaikka perse edellä puuhun!