ajoin LPR:sta hesaan ja takas,kattoteline on ja oli kova tuuli, sain kulutukseksi 13l 100km ei jumalauta voi pitää paikkansa vai voiko.
kone on pienin malli ja ei ollut paljo kuormaa.
kone on pienin malli ja ei ollut paljo kuormaa.
fabian kulutus
raato2
91844
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis lähes kaksi tankillista meni polttoainetta! Jos ei tankki(tai pa järjestelmä) vuoda, niin pitäisi kyllä jotain erikoista tuntua ajossakin.
no ainakin se vähän kiihtyy epätasasesti ja kaasu vastaa hitaasti.
Kyllähän tuo isolta kuulostaa vaikka kattotelineen kanssakin.
Olisikohan muuten aiheellista tsekata vikakoodit - voipi lambda-anturi olla mennyttä. Jos noin paljon kulutttaa niin luulisi bensan haisevan pakoputken päässä - ei se moottori millään pysty kaikkea polttamaan. Tai sitten sytyksessä on häikkää jos varsinkin nykii - palamatonta bensaa menee läpi silloinkin. Ja jos tilanne jatkuu, katista tulee vainaa.
Lambda anturilla ei kyllä ole mitään tekemistä noin suuren kulutuksen kanssa. Paljon voivat olosuhteet ja nuo kattotelineetkin nostaa kulutusta. Onko kulutus mittauksesi sata varma?
Harvoin nyky autojen bensapulella on sellaisia vikoja ns piileviä, yleensä se on kerrasta poikki mutta jos tuo nykimenen on pehmeää aaltoilevaa, saataa vika tosiaan bensapulella ollakkin ja jos nykiminen terävää sellaista mikä ilmenee autoa vedätettäessä, tasakaasulla ajettaessa, vika on ilmeisemmin virtapuolella.
Lambda anturi vaikuttaa varsinaisesti vain auton tyhjäkäynti seoksen säätöön, tarkkailemalla katin ja pakosarjan keskinäistä lämpötilaa ja säätämällä bensan seosta moottorille mootorin ohjausyksikön kautta jotenka merkitys kulutukseen ei mainittava.
Käytännössä raakan bensan pääsy katille asti on mahdoton, ainoat vaaratilanteet on jos autoa vedetään käyntii, tai jos esim tulppa ei anna kipinää vaikka esim yhdelle sylinterille.
Lähtisin siitä että kulutus autossasi on kumminkin normaali joskin yllättävä niinkuin jokainen joutuu joskus yllättymään autonsa kulutusta juuri samoin kuin sinä. Toisekseen tarkkaile tilannetta meneekö bensaa edellee paljon, jos kumminkin laskelmissa tuli virhe?
Autosi kyllä on hyvinkin todennäköisesti kunnossa jos et ole mitään pokeavaa huomannut, paitsi tuo kertomasi kulutus. Merkkivalot syttyy kyllä jos vikaa on, mutta reikä bensatankissa ei kuulu merkkivalojen piiriin......
höpö höpö elä sinä usko tuota, kyllä se lambda vaan vaikuttaa koko käynti alueeseen, jos oot käyttänyt huonoa bensaa tai ajanu lyhyttä ajoa voi lamdan toimimattomuus aiheuttaa sen että elekroniikka heittää päälle varaohjelman, siiloin bensaa kyllä kuluu ja paljon ja kattia ahdistaa vielä enemmän..
Lambdan rikki meno ei aiheuta suurta bensan kulutusta. Siksi lambdan rikki meno aiheuttaa monasti päänsärkyä vika etsinnöissä, en kiellä etteikö bensaa saata hiukan enempi mennä mutta siitä rikki menoa ei kyllä huomaa.
Lambda tarkoitus on auton käyntiin laitettaessa säätää seos sellaiseksi että katalysaattori pystyy puhdistamaan pakokaasun sellaisille päästöarvoille kun se on tarkoitettu. Eli mittaa pakosarjan lämpöä ja vertaa sitä katalysaattorin lämpöön ja säätää sen mukaan sosta ettei katille pääse liian rikasta tavara jota se ei pysty puhdistamaan.
Jos lambda on rikki saattaa katille päästä kylmän koneen käynistäessä liian rikasta bensa seosta joka kasaantuu sinne siksi että katti ei ole tarpeeksi lämpöinen sen haitallisten seos osien polttamiseen, tästä syystä katalysaattori saattaa jopa tukkeentua ja mennä pilalle.
Lambdan vian kyllä tunnistaa pakokaasutestissä ja sen pätevä korjaaja tunnistaa auton käynnistä, tyhjäkäynti saattaa sekoilla riippuen siitä onko anturi täysin rikki tai pelaa vain osittain.
Kun moottori on käynti lämpöinen lambdan osuus vähenee koska katalysaattori on täysin lämmennyt eikä vaadi seoksen säätämistä niinkuin kylmä kone , tässäkin tapauksessa lambda kyllä säätää tyhjäkäynti seosta mutta sen osuus ei ole niin merkittävä.
Jos auto menee varaohjelman varaan, syttyy kyllä häiriövalo kojelautaan siitä ilmoittamaan, mutta jos lambda rikki merkkivalo ei välttämättä syty, ihmeelinen asia kyllä, ilmeisesti se ei ole katsottu niin tärkeäksi viaksi koska autolla voi kumminkin melko huolletta vielä ajaa.
Vähän selvennystä.
Lamda-säätö ei toimi kylmässä eikä startatessa, kestää ainakin muutamia kymmneniä sekunteja, kunnesa lambda-säätö tulee mukaan. Aika riippuu siitä, onko anturi pakosarjassa vai katin tienoilla, ja miten nopea lambdassa itsessään oleva sähköesilämmitys on.
Lambda ei mittaa lämpötiloja, vaan eräänlaisen sähkökemiallisen prosessin avulla lambda-anturi vertaa pakokaasun jäännöshappea ulkopuolella olevan ilman happimäärään ja pyrkii säätämään optimaalisen seossuhteen ns. stökiömetriselle palamiselle. Jos jostakin pääsee ylimääräistä ilmaa pakosarjaan (vuoto) tai imupuolelle, seoksen säätö menee sekaisin, koska ECU eli moottorinohjausyksikkö pyrkii rikastamaan seosta.
Jos palamatonta bensaa pääsee palaneiden pakoventtiileiden tai katkovan sytytyksen takia kattiin, seos voi kuumassa katissa palaa tai jopa räjähtää ja aiheuttaa sisuskalujen sulamisen. Tuo tilanne näkyy myös pakokaasutesteissä HC:n eli hiilivetyjen nousuna.
Väitän, että vikatilanteita lukuunottamatta moottori lämpimänä toimii TÄYSIN lambda-säädön ohjauksessa kierroluvusta riippumatta, ehkä huippunopeuksia lukuunottamatta. Millään muulla tekniikalla ei moottorin päästöjä saada pysymään tiukoissa rajoissa eri kuormituksilla.
NO NIIN, LÖYTYYHÄN SITÄ OIKEATAKIN TIETOA, KYLLÄ SE NÄIN ON JOO ETTÄ POLTTOAINEEN JA ILMAN VÄLISTÄ SEOS SUHDETTA SE LAMBDA MITTAA , LÄMPÖÄ SE TARVITSEE JOTTA SE PYSTYY MITÄÄN MITTAAMAAN, KYLLÄ SE NYKY AUTO LAMBDAN VARASSA VAAN ON....
anturi koostuu elektrolyytistä, elektrodista ja lämmityselementistä. Elektrolyytin muodostaa sormustimen muotoinen kaasutiivis keraaminen elementti, joka on valmistettu zirconium dioksidista ja yttrium oksidista. Elektrolyytin kummallakin puolella on elektrodikerros joka muodostuu ohuesta(5-10um) kaasua läpäisevistä platinakerroksesta. Elektrolyytti erottaa toisen ulkoilman kanssa kosketuksissa olevan elektrodin toisesta joka on pakokaasun kanssa kosketuksessa. Pakokaasun kanssa kosketuksissa oleva elektrodi on pinnoitettu ohuella (50-300um esim. magnesium spinelli) suojakerroksella. Keraamisen elementin keskellä(sisällä) on lämmityselementti joka pitää anturin toimintalämpätilassa silloin, kun moottori käy hitaasti tai muuista syistä pakokaasut ovat 'viileitä'. Keraamisen elementin suojana on metallilieriö jossa on vinot aukot joista pakokaasu pääsee kosketukseen elementin kanssa, suojan tarkoitus on suojata elementtiä mekaanisilta vaurioilta sekä lämpörasituksilta. Anturin toimintalämpätila on 300-850C, pieniä ajanjaksoja se kestää 950C läpmätiloja, tällä hetkellä anturien kestoikä on n.2000 tuntia (>100 000km). Anturi on toimintavalmis n.30 sekkunnin kuluttua, kun lämmityselementtiin on kytketty virta. Kun elektrodien kanssa kosketuksissa olevan kaasun happiatomien määrä on erisuuri syntyy elektrodien välille jännite ero, josta voidaan päätellä pakokaasun sisältämän hapen määrä. Kun lambda=0.95 on pakokaasussa 0.2-0.3 painoprosesnttia happea, tämä kertoo minkätasoisesta tekniikasta on kyse. Uudempaa tekniikka edustaa levymäinen lambda-anturi, siina aktiivinen elementti on monikerroslevy(kuten monikerrospiirilevy), etuina on humattavasti yksinkertaisempi valmistusprosessi. Samaan 'levyyn' voidaan integroida useita lambda-antureita sekä lämpöanturin joiden yhteiskäytöllä saadaan paljon tarkemmin määritettyä todellinen seossuhde.