Hallintotieteiden maisterit

Ja mikä oli pääaineesi /sivuaineesi HTM-tutkinnossa?!

jatko-opiskelet?? kirjoitti:

Ja mikä oli pääaineesi /sivuaineesi HTM-tutkinnossa?!

pääaineeni oli julkisoikeus ja sivuaineina hallintotieteitä, yritysjuridiikka ja kv. ja eurooppalaista oikeutta. Aina ollut oikeudelliset tehtävät mielessä ja olen huomannut, että tällä pääaineella kilpaillaan useista töistä julkisella sektorilla juristien kanssa. Sitten päätin lopettaa kilpailun ja ryhtyä itsekin juristiksi :)

Olen kyllä huomannut, että oikiksessa (riippuen varmaan oikiksesta) julkisoikeuden opinnot ovat säälittävän suppeat ja valmistua voi juristiksi tietämättä paljon mitään aiheesta. Tällä hetkellä tunnen itseni selvästi pätevämmäksi julkisiin tehtäviin HM- kuin tulevan OTK-tutkinnon pohjalta.

Maisteri kirjoitti:

pääaineeni oli julkisoikeus ja sivuaineina hallintotieteitä, yritysjuridiikka ja kv. ja eurooppalaista oikeutta. Aina ollut oikeudelliset tehtävät mielessä ja olen huomannut, että tällä pääaineella kilpaillaan useista töistä julkisella sektorilla juristien kanssa. Sitten päätin lopettaa kilpailun ja ryhtyä itsekin juristiksi :)

Olen kyllä huomannut, että oikiksessa (riippuen varmaan oikiksesta) julkisoikeuden opinnot ovat säälittävän suppeat ja valmistua voi juristiksi tietämättä paljon mitään aiheesta. Tällä hetkellä tunnen itseni selvästi pätevämmäksi julkisiin tehtäviin HM- kuin tulevan OTK-tutkinnon pohjalta.

Lue lisää

Kuinka paljon olet lukentu eurooppaoikuetta ja onko tästä mielestäsi ollut hyötyä työmarkkinoilla?

hyötyä?!?!??!!? kirjoitti:

Kuinka paljon olet lukentu eurooppaoikuetta ja onko tästä mielestäsi ollut hyötyä työmarkkinoilla?

Kovin suuresta määrin eurooppaoikeutta tuskin HTM:n tutkinnossa on hyötyä, mutta muutama kurssi ihan varmasti auttaa. Tärkeämpää olisi tutustua EU:n hallintokulttuureihin.

asdfasdfasdfs kirjoitti:

Kovin suuresta määrin eurooppaoikeutta tuskin HTM:n tutkinnossa on hyötyä, mutta muutama kurssi ihan varmasti auttaa. Tärkeämpää olisi tutustua EU:n hallintokulttuureihin.

Lue lisää

Miksi hallintokulttuureihin pitäisi perehtyä? Tämänhän oppisi menemällä harjoitteluun Brysseliin...ja näkemällä kuinka hommat hoidetaan.

Kyllä eu-opinnoista on varmasti hyötyö tulevaisuudessa. Käsitykseni mukaan suomessa on melko vähän ko.alan asiantuntijoita. Ja eu:n vaikutus tulee kasvamaan ja kasvamaan tulevaisuudessa. Onhan se ensisijaista oikeuttakin suomessa! Joten mun mielestä eurooppaoikeuden opiskelu on kannattavaa tulevaisuutta silmällä pitäen!

Mä luen siviilioikeutta ja sivuaineena kauppatieteitä...en tiiä sit aukeeko ovat yksityiselle puolelle...?!

Piru vie kun mekin saatais pätevyys juristeiksi. Aukeis enemmän ovia.

suosittelisit?!?!? kirjoitti:

Mä luen siviilioikeutta ja sivuaineena kauppatieteitä...en tiiä sit aukeeko ovat yksityiselle puolelle...?!

Piru vie kun mekin saatais pätevyys juristeiksi. Aukeis enemmän ovia.

Lue lisää

Juristin paperit vaatii aika paljon laajalaisempia opintoja oikeustieteestä kuin julkisoikeus. Enkä usko, että olisi kovin järkevää antaa juristin pätevyyttä hallintotieteilijöille. Mutta joihinkin perinteisesti juristien hoitaviin julkishallinnon virkoihin pitäisi kyllä julkisoikeutta lukeneilla olla pätevyys hakea (voivat olla jopa huomattavasti parempia siinä kuin juristi). Tosin juristienkin työtilanne tulee huononemaan hyvinkin paljon (koska juristityöpaikkoja ei aukea yhtä paljon, koska ns. suurta juristisukupolvea ei ole siirtymässä eläkkeelle) joten poliittista tahtoa tuskin tuollaiselle on :)

vaasalainen hallari kirjoitti:

Juristin paperit vaatii aika paljon laajalaisempia opintoja oikeustieteestä kuin julkisoikeus. Enkä usko, että olisi kovin järkevää antaa juristin pätevyyttä hallintotieteilijöille. Mutta joihinkin perinteisesti juristien hoitaviin julkishallinnon virkoihin pitäisi kyllä julkisoikeutta lukeneilla olla pätevyys hakea (voivat olla jopa huomattavasti parempia siinä kuin juristi). Tosin juristienkin työtilanne tulee huononemaan hyvinkin paljon (koska juristityöpaikkoja ei aukea yhtä paljon, koska ns. suurta juristisukupolvea ei ole siirtymässä eläkkeelle) joten poliittista tahtoa tuskin tuollaiselle on :)

Lue lisää

Ainakin Joensuussa julkisoikeuden (oikeustieteiden) opetus on aivan yhtä pätevää kuin oikiksessakin. Ainoa ongelma vain on, että laitokselta valmistutaan HTM-tittelillä, vaikka jengi olisi pätevää toimimaan myös juristeina...siis riippuen tietysti aineista, joita on valinnut luettavaksi.

Joensuuhan on myös yrittänyt kauan aikaa saada OTK /OTM-tutkintojen myöntöoikeuden, mutta tätä on vastutettu kovasti etenkin juristiliiton taholta. Mikä on tietysti aivan ymmärrettävää; mitä vähemmän on juristeja suomessa, nii sitä kovemmissa palkoissa he pysyvät.

vaasalainen hallari kirjoitti:

Juristin paperit vaatii aika paljon laajalaisempia opintoja oikeustieteestä kuin julkisoikeus. Enkä usko, että olisi kovin järkevää antaa juristin pätevyyttä hallintotieteilijöille. Mutta joihinkin perinteisesti juristien hoitaviin julkishallinnon virkoihin pitäisi kyllä julkisoikeutta lukeneilla olla pätevyys hakea (voivat olla jopa huomattavasti parempia siinä kuin juristi). Tosin juristienkin työtilanne tulee huononemaan hyvinkin paljon (koska juristityöpaikkoja ei aukea yhtä paljon, koska ns. suurta juristisukupolvea ei ole siirtymässä eläkkeelle) joten poliittista tahtoa tuskin tuollaiselle on :)

Lue lisää

"Mutta joihinkin perinteisesti juristien hoitaviin julkishallinnon virkoihin pitäisi kyllä julkisoikeutta lukeneilla olla pätevyys hakea (voivat olla jopa huomattavasti parempia siinä kuin juristi)."
Ei joihinkin, vaan suurimpaan osaan. Siis mielestäni olisi loogista että juristin erityispätevyysvaatimus jätettäisiin vain sellaisiin tehtäviin joihin liittyy esim. tuomioistuimessa edustamista tai muuta suoraa prosessioikeuden soveltamista. Muista tehtävistä pitäisi tämä OTK-pätevyysvaatimus yksinkertaisesti poistaa.

Paremmuus tehtävässä toimiseen ei riipu pelkästään koulutuksesta, vaan myös motivaatiosta ja työkokemuksesta. Varmasti juristeistakin löytyy erittäin päteviä ja motivoituneita julkishallinnon tehtäviin, mutta oman kokemukseni perusteella se ei tunnu olevan mitenkään erityisen tyypillistä nykyisille juristeille, vaan melkeinpä poikkeuksellista. Julkisoikeutta lukemaan lähteneillä on ollut jo alusta lähtien selvää millaisiin tehtäviin valmistumisen jälkeen joudutaan, joten on opiskelumotivaation on oltava jo alusta lähtien kunnossa. Juristeilla tuntuu olevan nämä julkiset virat, (lukuunottamatta oikeushallintoa) enemmänkin sellaisia hätävaroja, kun ei oikein kunnon juristin tehtäviä löydy, niin haetaan sitten vähäksi aikaa muodollisen pätevyyden perusteella, ja leikitään byrokraattia vuosi tai pari kunnes löytyy oikeita juristin töitä jostain.

"Tosin juristienkin työtilanne tulee huononemaan hyvinkin paljon (koska juristityöpaikkoja ei aukea yhtä paljon, koska ns. suurta juristisukupolvea ei ole siirtymässä eläkkeelle) joten poliittista tahtoa tuskin tuollaiselle on"
Ahaa, siksi siis suojatyöpaikat!
Siis, jos et ole huomannut, niin koko ajanhan tuo muodollisten pätevyysvaatimusten muuttaminen on ollut käynnissä, mutta virkanimikkeitä joihin vaaditaan joko laissa tai viraston sisäisessä työjärjestyksessä juristin pätevyyttä, on traditiosta johtuen kovin paljon. Joten vaikka edistystä tapahtuu, niin se on hyvin hidasta.

lisäkommenttia... kirjoitti:

Ainakin Joensuussa julkisoikeuden (oikeustieteiden) opetus on aivan yhtä pätevää kuin oikiksessakin. Ainoa ongelma vain on, että laitokselta valmistutaan HTM-tittelillä, vaikka jengi olisi pätevää toimimaan myös juristeina...siis riippuen tietysti aineista, joita on valinnut luettavaksi.

Joensuuhan on myös yrittänyt kauan aikaa saada OTK /OTM-tutkintojen myöntöoikeuden, mutta tätä on vastutettu kovasti etenkin juristiliiton taholta. Mikä on tietysti aivan ymmärrettävää; mitä vähemmän on juristeja suomessa, nii sitä kovemmissa palkoissa he pysyvät.

Lue lisää

..en näe että ihan pelkkien julkisoikeuden opintojen pohjalta voisi antaa juristin pätevyyttä.

Tosin tietenkin olisi mahdollista, että Suomeen hyväksyttäisiin nykyisten yleisjuristien rinnalle erityisalan juristit, tosin vähän aikaa sitten tehdyssä selvityksessä tämä malli tyrmättiin selvästi. Toinen mahdollisuus on että julkisoikeuden opintojen ympärille lisätään muiden oikeudenalojen opintokokonaisuuksia sivuaineina, jolloin laissa määrättyjen juristiopintojen sisällöllinen taso saavutetaan. Tähän asti ongelma on ollut, että juristien etuja valvovat yhteisöt ovat vastustaneet kiivaasti erityisesti prosessioikeuden syvällisempää opetusta julkisoikeuden lukijoille.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

"Mutta joihinkin perinteisesti juristien hoitaviin julkishallinnon virkoihin pitäisi kyllä julkisoikeutta lukeneilla olla pätevyys hakea (voivat olla jopa huomattavasti parempia siinä kuin juristi)."
Ei joihinkin, vaan suurimpaan osaan. Siis mielestäni olisi loogista että juristin erityispätevyysvaatimus jätettäisiin vain sellaisiin tehtäviin joihin liittyy esim. tuomioistuimessa edustamista tai muuta suoraa prosessioikeuden soveltamista. Muista tehtävistä pitäisi tämä OTK-pätevyysvaatimus yksinkertaisesti poistaa.

Paremmuus tehtävässä toimiseen ei riipu pelkästään koulutuksesta, vaan myös motivaatiosta ja työkokemuksesta. Varmasti juristeistakin löytyy erittäin päteviä ja motivoituneita julkishallinnon tehtäviin, mutta oman kokemukseni perusteella se ei tunnu olevan mitenkään erityisen tyypillistä nykyisille juristeille, vaan melkeinpä poikkeuksellista. Julkisoikeutta lukemaan lähteneillä on ollut jo alusta lähtien selvää millaisiin tehtäviin valmistumisen jälkeen joudutaan, joten on opiskelumotivaation on oltava jo alusta lähtien kunnossa. Juristeilla tuntuu olevan nämä julkiset virat, (lukuunottamatta oikeushallintoa) enemmänkin sellaisia hätävaroja, kun ei oikein kunnon juristin tehtäviä löydy, niin haetaan sitten vähäksi aikaa muodollisen pätevyyden perusteella, ja leikitään byrokraattia vuosi tai pari kunnes löytyy oikeita juristin töitä jostain.

"Tosin juristienkin työtilanne tulee huononemaan hyvinkin paljon (koska juristityöpaikkoja ei aukea yhtä paljon, koska ns. suurta juristisukupolvea ei ole siirtymässä eläkkeelle) joten poliittista tahtoa tuskin tuollaiselle on"
Ahaa, siksi siis suojatyöpaikat!
Siis, jos et ole huomannut, niin koko ajanhan tuo muodollisten pätevyysvaatimusten muuttaminen on ollut käynnissä, mutta virkanimikkeitä joihin vaaditaan joko laissa tai viraston sisäisessä työjärjestyksessä juristin pätevyyttä, on traditiosta johtuen kovin paljon. Joten vaikka edistystä tapahtuu, niin se on hyvin hidasta.

Lue lisää

Mielestäni ei ole järkevää lähteä vertailemaan näin mustavalkoisesti julkisoikeutta lukenutta hallintotieteiden maisteria ja oikeustieteen kandia. Molemmille on tarvetta ja molemmat voivat hoitaa samanalaista tehtävää julkisella puolella. Tutkinnot ovat kuitenkin erilaisia sisällöltään. Nykyään varsinkin julkisella puolella työnhaussa kuitenkin korostetaan, että on oltava "tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto". Se ei tarkoita, että on oltava joko HM tai OTK tai molemmat kuten kohta omassa tapauksessani. Kokemus avaa paljon ovia eikä tutkinnon nimike ole aina ratkaisuperiaate.

Näissä tutkinnoissa on samaa, mutta myös paljon erilaisuuksia. Koska OTK on perehtynyt koko oikeusjärjestelmään on ymmärrettävää, että hän ei ole perehtynyt julkisoikeuteen yhtä paljon kuin sitä pääaineenaan opiskellut. Julkisoikeudesta voi tietysti tehdä syventävät opinnot, jos aihe kiinnostaa enemmän. Pohja näihin tehtäviin on kuitenkin tarpeeksi kattava molemmissa tutkinnoissa ja lopulta työ opitaan tekemällä sitä. Paljon unohtuu kun on tenttisalista poistunut, joka sitten palautuu/oppii uudestaan kun aloittaa kyseisessä työssä.

Verrattuna hallintotieteiden maisterin tutkintoon oikeustieteellinen tutkinto on myös hieman konkreettisempi. Ainakin omassa HM-tutkinnossani opiskelut keskittyivät enemmän pelkkään abstraktiin kirjatietoon eikä sillä kuinka asiat ruohonjuuritasolla konkreettisesti hoidetaan. Hallintotieteelliseen tutkintoon liitty kolmen kuukauden harjoittelu, mutta en tarkoita konkreettisuudella tätä vaan esimerkiksi kuinka oikeustieteellisessä on myös perehdyttävä kaytönnön tietoihin, esimerkiksi kuten tietoja kuinka vastaaja noudataan oikeuteen, jollei sinne vapaaehtoisesti ilmesty; mitä pakkokeinoja on sallittua käyttää, jos rattijuopumuksesta epäilty, kieltäytyy antamasta henkilötietojaan poliisille.

OTK:n työmahdollisuudet ovat tietysti laajemmat, koska koko oikeusjärjestelmään on perehdytty. Silti väite, että julkinen puoli juristeille on paikka, johon päädytään, jollei muuhun työhön päästä, on hyvin vahva ja mielestäni väärä väite. Totta on, että julkisoikeuteen hakijat ovat oletettavasti tietoisia kiinnostuksesta jo hakuvaiheessa, mutta on paljon ihmisiä joiden mielenkiinto herää perehtyessä alaan tarkemmin. Mielenkiinto on aitoa eikä julkinen sektori ole "pakkopullaa". Helpompaa on tietysti vaihtaa oikeudenalaa OTK:lla kun HM:lla, jos työt julkisella puolella eivät vastaa niin odotuksia. Se onko julkinen sektori "viimeinen vaihtoehto" riippuu tietysti täysin ihmisestä ja tämän henkilökohtaisista mieltymyksistä. Itseäni ei ainakaan esimerkiksi asianajo kiinnosta, vaan miellyttävämpiä tehtäviä olisit tehtävät julkishallinnossa kuten monipuolisessa työssä kaupunginlakimiehenä.

HM ei ole OTK, eikä näin tarvi ollakaan. Tutkinnon sisältöön ja omaan pätevyytensä voi vaikuttaa paljon sivuaineilla. Edellä pohdittiin kv. ja eurooppalaisen oikeuden tärkeyttä tutkinnossa. Tämä tietysti riippuu taas näistä omista tavoitteista ja mielenkiinnosta, mutta mielestäni kansainvälisyys on nykyään niin suuri osa arkipäiväämme, että ketään ei haittaisi perehtyä EY-oikeuteen tai edes selvittää itselleen tarkemmin mikä se kritisoitu Euroopan unioni oikein on.

Kaikkia näitä asioita tulee punnita oikeassa konseptissaan eikä mustavalkoisia vastauksia voida antaa näihin kysymyksiin. Työantajien olisi painotettava enemmän tutkinnon sisältöä ja työkokemusta kuin tutkinnon nimikettä. Tulikin pitkä kirjoitus, mutta toivottavasti nyt sain ajatuksiani selvennettyä.

Maisteri kirjoitti:

Mielestäni ei ole järkevää lähteä vertailemaan näin mustavalkoisesti julkisoikeutta lukenutta hallintotieteiden maisteria ja oikeustieteen kandia. Molemmille on tarvetta ja molemmat voivat hoitaa samanalaista tehtävää julkisella puolella. Tutkinnot ovat kuitenkin erilaisia sisällöltään. Nykyään varsinkin julkisella puolella työnhaussa kuitenkin korostetaan, että on oltava "tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto". Se ei tarkoita, että on oltava joko HM tai OTK tai molemmat kuten kohta omassa tapauksessani. Kokemus avaa paljon ovia eikä tutkinnon nimike ole aina ratkaisuperiaate.

Näissä tutkinnoissa on samaa, mutta myös paljon erilaisuuksia. Koska OTK on perehtynyt koko oikeusjärjestelmään on ymmärrettävää, että hän ei ole perehtynyt julkisoikeuteen yhtä paljon kuin sitä pääaineenaan opiskellut. Julkisoikeudesta voi tietysti tehdä syventävät opinnot, jos aihe kiinnostaa enemmän. Pohja näihin tehtäviin on kuitenkin tarpeeksi kattava molemmissa tutkinnoissa ja lopulta työ opitaan tekemällä sitä. Paljon unohtuu kun on tenttisalista poistunut, joka sitten palautuu/oppii uudestaan kun aloittaa kyseisessä työssä.

Verrattuna hallintotieteiden maisterin tutkintoon oikeustieteellinen tutkinto on myös hieman konkreettisempi. Ainakin omassa HM-tutkinnossani opiskelut keskittyivät enemmän pelkkään abstraktiin kirjatietoon eikä sillä kuinka asiat ruohonjuuritasolla konkreettisesti hoidetaan. Hallintotieteelliseen tutkintoon liitty kolmen kuukauden harjoittelu, mutta en tarkoita konkreettisuudella tätä vaan esimerkiksi kuinka oikeustieteellisessä on myös perehdyttävä kaytönnön tietoihin, esimerkiksi kuten tietoja kuinka vastaaja noudataan oikeuteen, jollei sinne vapaaehtoisesti ilmesty; mitä pakkokeinoja on sallittua käyttää, jos rattijuopumuksesta epäilty, kieltäytyy antamasta henkilötietojaan poliisille.

OTK:n työmahdollisuudet ovat tietysti laajemmat, koska koko oikeusjärjestelmään on perehdytty. Silti väite, että julkinen puoli juristeille on paikka, johon päädytään, jollei muuhun työhön päästä, on hyvin vahva ja mielestäni väärä väite. Totta on, että julkisoikeuteen hakijat ovat oletettavasti tietoisia kiinnostuksesta jo hakuvaiheessa, mutta on paljon ihmisiä joiden mielenkiinto herää perehtyessä alaan tarkemmin. Mielenkiinto on aitoa eikä julkinen sektori ole "pakkopullaa". Helpompaa on tietysti vaihtaa oikeudenalaa OTK:lla kun HM:lla, jos työt julkisella puolella eivät vastaa niin odotuksia. Se onko julkinen sektori "viimeinen vaihtoehto" riippuu tietysti täysin ihmisestä ja tämän henkilökohtaisista mieltymyksistä. Itseäni ei ainakaan esimerkiksi asianajo kiinnosta, vaan miellyttävämpiä tehtäviä olisit tehtävät julkishallinnossa kuten monipuolisessa työssä kaupunginlakimiehenä.

HM ei ole OTK, eikä näin tarvi ollakaan. Tutkinnon sisältöön ja omaan pätevyytensä voi vaikuttaa paljon sivuaineilla. Edellä pohdittiin kv. ja eurooppalaisen oikeuden tärkeyttä tutkinnossa. Tämä tietysti riippuu taas näistä omista tavoitteista ja mielenkiinnosta, mutta mielestäni kansainvälisyys on nykyään niin suuri osa arkipäiväämme, että ketään ei haittaisi perehtyä EY-oikeuteen tai edes selvittää itselleen tarkemmin mikä se kritisoitu Euroopan unioni oikein on.

Kaikkia näitä asioita tulee punnita oikeassa konseptissaan eikä mustavalkoisia vastauksia voida antaa näihin kysymyksiin. Työantajien olisi painotettava enemmän tutkinnon sisältöä ja työkokemusta kuin tutkinnon nimikettä. Tulikin pitkä kirjoitus, mutta toivottavasti nyt sain ajatuksiani selvennettyä.

Lue lisää

"... Nykyään varsinkin julkisella puolella työnhaussa kuitenkin korostetaan, että on oltava "tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto". Se ei tarkoita, että on oltava joko HM tai OTK tai molemmat kuten kohta omassa tapauksessani. Kokemus avaa paljon ovia eikä tutkinnon nimike ole aina ratkaisuperiaate."
Totta, ainakin osittain. Siis niinhän se pitääkin olla että arvioitu kokonaispätevyys on se joka ratkaisee. Sitähän minä muuten tuossa peräänkuulutinkin. Ongelma onkin siinä että varsin useat tehtävät joissa ei ole juurikaan työnkuvaan liittyvää perustetta vaatia OTK-tutkintoa, niin sitä kuitenkin edelleen vaaditaan.

"Hallintotieteelliseen tutkintoon liitty kolmen kuukauden harjoittelu, mutta en tarkoita konkreettisuudella tätä vaan esimerkiksi kuinka oikeustieteellisessä on myös perehdyttävä kaytönnön tietoihin, esimerkiksi kuten tietoja kuinka vastaaja noudataan oikeuteen, jollei sinne vapaaehtoisesti ilmesty; mitä pakkokeinoja on sallittua käyttää, jos rattijuopumuksesta epäilty, kieltäytyy antamasta henkilötietojaan poliisille."
Siis tehtävät joihin liittyy oikeuteen haastamisia ja muutakin oikeudessa esiintymistä ovat ainakin minun mielestä sellaisia, jotka kuuluvat juristeille, ja heidä ydinosaamiseensa. Oikeastaan voisin lisätä tuon poliisihallinnon samaan sarjaan oikeushallinnon kanssa, silloin kun kyse on nimenomaan operatiiviseen poliisitoimintaan liittyvistä kysymyksistä joissa käytetään pakkokeinoja tai muuten kajotaan ihmisten perusoikeuksiin. Sen sijaan poliisihallinnollakin on paljon julkisoikeudellisia tehtäviä, kuten lupa- ja vastaavia tehtäviä, jotka ovat ensisijaisesti puhtaasti julkisoikeudellisia. Tiedän tämän omakohtaisesti, koska olen joskus ollut töissäkin sellaisessa toimistossa kuin nimismiehen kanslia.

Minusta näihin muihin tehtäviin ei ole OTK-tutkinnosta sellaista käytännön hyötyä jota esitit, vaan ne käytännön hyödyt ovat keskittyneet juuri prosessuaalisten toimien ympärille.

"Silti väite, että julkinen puoli juristeille on paikka, johon päädytään, jollei muuhun työhön päästä, on hyvin vahva ja mielestäni väärä väite....Se onko julkinen sektori "viimeinen vaihtoehto" riippuu tietysti täysin ihmisestä ja tämän henkilökohtaisista mieltymyksistä. Itseäni ei ainakaan esimerkiksi asianajo kiinnosta, vaan miellyttävämpiä tehtäviä olisit tehtävät julkishallinnossa kuten monipuolisessa työssä kaupunginlakimiehenä."
Myönnän että kärjistin ilmaisussani asioita, mutten kovin paljoa. En epäile ettetkö viihdy kaupunginlakimiehen tehtävissä, sillä sekin on tyypillinen toimi jossa tehtävät vaativat nimenomaan OTK-koulutusta. Ne julkisen sektorin tehtävät joista itse puhun ovat nimikkeiltään esim. ylitarkastajia tai hallintopäälliköitä. Näihin tehtäviin saattaa vaatimuksena olla usein OTK-tutkinto, vaikka työnkuvaan liittyvät juridiset OTK-tason tehtävät ovat kovin vähäiset. Ja sekin saattaa olla keskittynyttä juuri hyvään julkisoikeuden osaamiseen. Sen sijaan muusta tehtäväkuvasta suurin osa saattaa vaatia hyviä hallinnollisia tai taloushallinnollisia taitoja, ainakin sen verran mitä itse olen tutustunut OTK-puolen opintoihin, niin rohkenen väittää etteivät nämä taida olla keskivertojuristien varsinaisia vahvoja osa-alueita.

"HM ei ole OTK, eikä näin tarvi ollakaan. Tutkinnon sisältöön ja omaan pätevyytensä voi vaikuttaa paljon sivuaineilla."
Tästä olemme samaa mieltä, tosin mielestäni nykyinen jyrkkä rajanveto nimikkeiden välillä ei kuitenkaan ole perusteltua mikäli katsotaan keskivertoa juridista osaamista tutkinnon suorittajien välillä. Kummallakin on omat vahvuutensa joita tulee arvostaa.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

"... Nykyään varsinkin julkisella puolella työnhaussa kuitenkin korostetaan, että on oltava "tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto". Se ei tarkoita, että on oltava joko HM tai OTK tai molemmat kuten kohta omassa tapauksessani. Kokemus avaa paljon ovia eikä tutkinnon nimike ole aina ratkaisuperiaate."
Totta, ainakin osittain. Siis niinhän se pitääkin olla että arvioitu kokonaispätevyys on se joka ratkaisee. Sitähän minä muuten tuossa peräänkuulutinkin. Ongelma onkin siinä että varsin useat tehtävät joissa ei ole juurikaan työnkuvaan liittyvää perustetta vaatia OTK-tutkintoa, niin sitä kuitenkin edelleen vaaditaan.

"Hallintotieteelliseen tutkintoon liitty kolmen kuukauden harjoittelu, mutta en tarkoita konkreettisuudella tätä vaan esimerkiksi kuinka oikeustieteellisessä on myös perehdyttävä kaytönnön tietoihin, esimerkiksi kuten tietoja kuinka vastaaja noudataan oikeuteen, jollei sinne vapaaehtoisesti ilmesty; mitä pakkokeinoja on sallittua käyttää, jos rattijuopumuksesta epäilty, kieltäytyy antamasta henkilötietojaan poliisille."
Siis tehtävät joihin liittyy oikeuteen haastamisia ja muutakin oikeudessa esiintymistä ovat ainakin minun mielestä sellaisia, jotka kuuluvat juristeille, ja heidä ydinosaamiseensa. Oikeastaan voisin lisätä tuon poliisihallinnon samaan sarjaan oikeushallinnon kanssa, silloin kun kyse on nimenomaan operatiiviseen poliisitoimintaan liittyvistä kysymyksistä joissa käytetään pakkokeinoja tai muuten kajotaan ihmisten perusoikeuksiin. Sen sijaan poliisihallinnollakin on paljon julkisoikeudellisia tehtäviä, kuten lupa- ja vastaavia tehtäviä, jotka ovat ensisijaisesti puhtaasti julkisoikeudellisia. Tiedän tämän omakohtaisesti, koska olen joskus ollut töissäkin sellaisessa toimistossa kuin nimismiehen kanslia.

Minusta näihin muihin tehtäviin ei ole OTK-tutkinnosta sellaista käytännön hyötyä jota esitit, vaan ne käytännön hyödyt ovat keskittyneet juuri prosessuaalisten toimien ympärille.

"Silti väite, että julkinen puoli juristeille on paikka, johon päädytään, jollei muuhun työhön päästä, on hyvin vahva ja mielestäni väärä väite....Se onko julkinen sektori "viimeinen vaihtoehto" riippuu tietysti täysin ihmisestä ja tämän henkilökohtaisista mieltymyksistä. Itseäni ei ainakaan esimerkiksi asianajo kiinnosta, vaan miellyttävämpiä tehtäviä olisit tehtävät julkishallinnossa kuten monipuolisessa työssä kaupunginlakimiehenä."
Myönnän että kärjistin ilmaisussani asioita, mutten kovin paljoa. En epäile ettetkö viihdy kaupunginlakimiehen tehtävissä, sillä sekin on tyypillinen toimi jossa tehtävät vaativat nimenomaan OTK-koulutusta. Ne julkisen sektorin tehtävät joista itse puhun ovat nimikkeiltään esim. ylitarkastajia tai hallintopäälliköitä. Näihin tehtäviin saattaa vaatimuksena olla usein OTK-tutkinto, vaikka työnkuvaan liittyvät juridiset OTK-tason tehtävät ovat kovin vähäiset. Ja sekin saattaa olla keskittynyttä juuri hyvään julkisoikeuden osaamiseen. Sen sijaan muusta tehtäväkuvasta suurin osa saattaa vaatia hyviä hallinnollisia tai taloushallinnollisia taitoja, ainakin sen verran mitä itse olen tutustunut OTK-puolen opintoihin, niin rohkenen väittää etteivät nämä taida olla keskivertojuristien varsinaisia vahvoja osa-alueita.

"HM ei ole OTK, eikä näin tarvi ollakaan. Tutkinnon sisältöön ja omaan pätevyytensä voi vaikuttaa paljon sivuaineilla."
Tästä olemme samaa mieltä, tosin mielestäni nykyinen jyrkkä rajanveto nimikkeiden välillä ei kuitenkaan ole perusteltua mikäli katsotaan keskivertoa juridista osaamista tutkinnon suorittajien välillä. Kummallakin on omat vahvuutensa joita tulee arvostaa.

Lue lisää

Kun katselee noita avoimia virkoja valtiolla tai kunnilla tuolta työvoimatoimiston netistä niin esim juuri tarkastajan tai ylitarkastajan tai hallintopäällikön virkaan on usein vaatimuksena vain soveltuva ylempi korkeakoulututkinto joka voi käytännössä olla aika monikin. Kysymykseen tulee varmasti ainakin OTK/OTM, YTM, HTM tai VTM.

,,,, kirjoitti:

Kun katselee noita avoimia virkoja valtiolla tai kunnilla tuolta työvoimatoimiston netistä niin esim juuri tarkastajan tai ylitarkastajan tai hallintopäällikön virkaan on usein vaatimuksena vain soveltuva ylempi korkeakoulututkinto joka voi käytännössä olla aika monikin. Kysymykseen tulee varmasti ainakin OTK/OTM, YTM, HTM tai VTM.

Lue lisää

"Kun katselee noita avoimia virkoja valtiolla tai kunnilla tuolta työvoimatoimiston netistä niin esim juuri tarkastajan tai ylitarkastajan tai hallintopäällikön virkaan on usein vaatimuksena vain soveltuva ylempi korkeakoulututkinto joka voi käytännössä olla aika monikin. Kysymykseen tulee varmasti ainakin OTK/OTM, YTM, HTM tai VTM."
Julkisen sektorin hallintopäällikön virkoihin on kyllä yllättävän usein vaatimuksena nimenomaan se OTK. Sen sijaan tarkastaja tai ylitarkastaja ovat eräänlaisia yleisnimikkeitä, joissa alasta riippuen toimii hyvinkin monenlaisen koulutuksen saaneita. Itse tarkoitin nimenomaan näitä hallinnollisissa tehtävissä toimivia ylitarkastajia, joihin edelleenkin tehtäväkuvasta riippumatta vaaditaan usein puheena ollutta OTK-tutkintoa.

Tarkastajaksi nyt pääseekin melkein rippikoulun käynnillä. Eli tarkastajat (riippuen tietenkin hallinnonalasta) ovat yleensä joko opisto- tai amk-tutkinnon suorittaneita, tai sitten uraansa aloittavia juuri valmistuneita maistereita. Mielestäni siis tarkastajanviran pääsyvaatimuksista ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

..en näe että ihan pelkkien julkisoikeuden opintojen pohjalta voisi antaa juristin pätevyyttä.

Tosin tietenkin olisi mahdollista, että Suomeen hyväksyttäisiin nykyisten yleisjuristien rinnalle erityisalan juristit, tosin vähän aikaa sitten tehdyssä selvityksessä tämä malli tyrmättiin selvästi. Toinen mahdollisuus on että julkisoikeuden opintojen ympärille lisätään muiden oikeudenalojen opintokokonaisuuksia sivuaineina, jolloin laissa määrättyjen juristiopintojen sisällöllinen taso saavutetaan. Tähän asti ongelma on ollut, että juristien etuja valvovat yhteisöt ovat vastustaneet kiivaasti erityisesti prosessioikeuden syvällisempää opetusta julkisoikeuden lukijoille.

Lue lisää

Joensuun opetus on aivan eri asia kuin esim. Vaasan tai Tampereen julkisoikeuden opetus. Joensuussahan on periaatteessa valmis oikeustieteellinen jo olemassa. Joensuun kohdalla minusta olisi kuitenkin parempi antaa sinne OTK:iden koulutusoikeus HTM:ien "lakimiehistämisen" sijasta. Joten se opetus on siellä hyvin erilaisessa asemassa. Erityisalan koulutushan on arkipäivää muualla, mutta Suomessa edelleen koulutettaan itsepäisesti yleisjuristeja.

On aivan eri asia saada HTM-tutkinnolla sama pätevyys kuin OTK-tutkinnolla kuin HTM-tutkinnolla esim. pätevyys julkisoikeus-juristiksi (samoin työtehtävin kuin esim. hallinto-oikeuden piirissä toimivat lakimiehet).

Suomessa on niin pitkäaikainen juristiprofessio, että sen purkaminen vie aikaa. Ja vaikka siitä puhutaan paljon, välttämättä todellisiin toimiin ei ole strategista tahtoa.

vaasalainen hallari kirjoitti:

Juristin paperit vaatii aika paljon laajalaisempia opintoja oikeustieteestä kuin julkisoikeus. Enkä usko, että olisi kovin järkevää antaa juristin pätevyyttä hallintotieteilijöille. Mutta joihinkin perinteisesti juristien hoitaviin julkishallinnon virkoihin pitäisi kyllä julkisoikeutta lukeneilla olla pätevyys hakea (voivat olla jopa huomattavasti parempia siinä kuin juristi). Tosin juristienkin työtilanne tulee huononemaan hyvinkin paljon (koska juristityöpaikkoja ei aukea yhtä paljon, koska ns. suurta juristisukupolvea ei ole siirtymässä eläkkeelle) joten poliittista tahtoa tuskin tuollaiselle on :)

Lue lisää

Ei menny muuten oikein. Olen käynyt prikulleen samat aineet eli opinnot kuin OM valmistuneet. Jopa laajemmin kuin OM rikosoikeuden ja vero oikeuden sekä siviilioikeuden. Tutkinto HM on todellisuudessa laajempi kuin OM mutta koetaan varjotutkinnoksi. Tämä siis UEF.
Ihmettelen vaan lupamenettekyä...