Heippa kaikille!!!
Ensiks kun aloitan/kirjoitan oman tarinan, pyydän anteeks kirjoitusvirheet, koska en ole ihan Suomalainen, vaan Virosta kotoisin!
Haluaisin Teiltä, kenellä on avustaja erilaisia näkökulmia avustaja/avustettava työsuhtesta:)
Minulla oli todella kiva vuosi, todella IHANAN naishenkilön avustajana. Minulle on aina ollut sosiaali/terveysalan työ todella rakas, niin päätinkin edellisen äippäloman jälkeen laitta työhakemukseen avustajan paikalle:) Suureksi yllätykseksi sain vastauksen ja kutsun haastattelun, vaikka todellakin ei ollut edes hajua, millainen on avustaja työ (oli vaan sairala työkokemus Virossa)!
Ottin reippaan asennen ja avattun sydämen ja menin työhaastattelun. Puolisen tuntia juttelime ja sen jälkeen sanoi työnantaja, että TERVETULOA TÖIHIIN! Olin onnelinen, koska se tarkoitti minulle aivan UUTTA elämä, uusia kokemuksia, uusia näkökulmia...ei ollut asiat minun kohdalla näin, että hain työpaikka kun työpaikka.
See oli MIELETTÖN vuos. Minusta ja työnantajasta tulit todella hyvät ja läheiset kaverit, meidän kodhalla meni sivussa työnantajan ja työntekijän suhde. Naureskelimme, että kyllä on kumma jos vammaispalvelu maksa minulle meidän ysttävyydestä, otetin sitä kun pientä "bonusta":P
Olimme vielä yhdessä myös minun työpäivän jälkeen, toinen avustaja sai siitä palkan, tuli myöhemin töihiin, mutta mitä siitä, meillä oli aina jotain hauskka ja hullua meneillä. Kävin todella paljon mukana kaikissa mahdollisissa paikoissa, meidän ystävyys avas mun silmät ihan toiseen maailman. todella IKÄVÄ, että minun uusi äitiysloma ja kaverin muutto tulivat samana aikana:((( Nyt piristämme toinentoisia etanapostilla ja puheluilla, vierailulla, on häntä todella ikävä, mutta JIPPIII, eilen sovittin jo eka yhteinen viikonloppu huhtikuuhun!!! Tuskin maltan odotta:D Pääsen taas täysin mukaan kaverin elämään!!! En tiedä, miksi kirjoittin sen kaiken:P:)
Ensiks kun aloitan/kirjoitan oman tarinan, pyydän anteeks kirjoitusvirheet, koska en ole ihan Suomalainen, vaan Virosta kotoisin!
Haluaisin Teiltä, kenellä on avustaja erilaisia näkökulmia avustaja/avustettava työsuhtesta:)
Minulla oli todella kiva vuosi, todella IHANAN naishenkilön avustajana. Minulle on aina ollut sosiaali/terveysalan työ todella rakas, niin päätinkin edellisen äippäloman jälkeen laitta työhakemukseen avustajan paikalle:) Suureksi yllätykseksi sain vastauksen ja kutsun haastattelun, vaikka todellakin ei ollut edes hajua, millainen on avustaja työ (oli vaan sairala työkokemus Virossa)!
Ottin reippaan asennen ja avattun sydämen ja menin työhaastattelun. Puolisen tuntia juttelime ja sen jälkeen sanoi työnantaja, että TERVETULOA TÖIHIIN! Olin onnelinen, koska se tarkoitti minulle aivan UUTTA elämä, uusia kokemuksia, uusia näkökulmia...ei ollut asiat minun kohdalla näin, että hain työpaikka kun työpaikka.
See oli MIELETTÖN vuos. Minusta ja työnantajasta tulit todella hyvät ja läheiset kaverit, meidän kodhalla meni sivussa työnantajan ja työntekijän suhde. Naureskelimme, että kyllä on kumma jos vammaispalvelu maksa minulle meidän ysttävyydestä, otetin sitä kun pientä "bonusta":P
Olimme vielä yhdessä myös minun työpäivän jälkeen, toinen avustaja sai siitä palkan, tuli myöhemin töihiin, mutta mitä siitä, meillä oli aina jotain hauskka ja hullua meneillä. Kävin todella paljon mukana kaikissa mahdollisissa paikoissa, meidän ystävyys avas mun silmät ihan toiseen maailman. todella IKÄVÄ, että minun uusi äitiysloma ja kaverin muutto tulivat samana aikana:((( Nyt piristämme toinentoisia etanapostilla ja puheluilla, vierailulla, on häntä todella ikävä, mutta JIPPIII, eilen sovittin jo eka yhteinen viikonloppu huhtikuuhun!!! Tuskin maltan odotta:D Pääsen taas täysin mukaan kaverin elämään!!! En tiedä, miksi kirjoittin sen kaiken:P:)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tosi ihana homma... Hyvä avustaja on sinunkaltainen ihminen... Tärkeintä on kemiat menee yksiin ja joustaa voi asioissa puolin ja toisin=)
kuulostaa ihanalta!!
Mukavaa,että sait hänestä ystävän!!
Olipa mukava lukea näin iloinen ja positiivinen kirjoitus. Varmasti juuri sinunlainen avustaja on paras mahdollinen!
on varmaan molemmin puoleinen. Ei ole huono olla hyvä. :)
Minulla on myös tosi kiva avustaja, samassa talossa asuva opiskelija. Itse olen jo opintojeni loppuvaiheessa, joten työskentelyaikamme riippuu melko paljon avustajani kouluaikataulusta. Hän käy lähes päivittäin auttamassa minua kotona ja tulee joskus mukaan menoihini. Hauskinta on käydä yhdessä ulkoiluttamassa hänen koiraansa, aivan ihanaa kultaistanoutajaa. Pidämme molemmat todella paljon yhteistyöstä, ja avustajani onkin sanonut työn olevan hänelle ajanvietettä. :)
On myös sellaisia avustajia, jotka käyttävät ystävyyttä hyväksi. Jättämällä hommat tekemättä tai puoliväliin. Eli suo siellä vetelä täällä...
Totta puhut!!!Mutta tässä tapauksessa autta taas see, että avustajalla on koko aja muistetava myös se, että Sinä ja minä-yhdessä pystyme siihen, mihin minä (avustettava) yksin ei pysty!!! Vaikka kuinka hyvät olisit suhteet, niin ei ole avustajan (kaverin) määriteltavissa, että tänä emme (suora siis kuulosta pahalta, että tänä Sinä et pese pyykkiä)! Koska avustajan laiskotelu on periaattessa avustetavan laiskottelua...ei voi ikinä unohta, että eletään avustettavan ehdoilla, koska sehän on avustajan tarkoitus ja tehtävä!!! Autta, olla kädet ja jalat, joskus ehdotta, mutta ei ikinä eletä avstajan kaavaken mukaisesti! Tottakai on kivat ideat tervetulleet, että jos me tänä...mitä mieltä olisit....kun sielä on kiva konsertti vai mikä lie juttu...ja se kiinnosta myös Sinua:) Silloin voi vielä laiminlyönin sallia, jos ollaan vaikka koko "työpäivä" asialla, mikäkiinnosta molempia ja selvä se on, että kadessa paikassa ei voi olla sama aikana:( Mutta, se edellyttä, että myös toinen/toiset avustajat ymmärtävätasian:) Esim. meillä meni kivasti, kun toinen avustaja ei liikkunut juuri ollenkaan "työpaikan ulkopuolella" ja silla lailla sitten meni:))) Että minä olin "osa" aktiivisesti kodin ulkopuolella ja toinen avustaja kotona! Ihan hyvin meni:)!!!
Hei!
Toimin henkilökohtaisena avustajana ("käsinä ja jalkoina")erään perheen äidille ja sovittu olen että teen asioita joita hän ei itse pysty tekemään. Tänään menin sitten töihin ja avustettavani mies olikin kotona lomalla. Yleensä hän on siis töissä, siksi minua tarvitaankin...
Niinpä avustettavani istuskeli koko päivän terveen miehensä kanssa jutellen, syöden riidellen jne jne, mutta kumpikaan ei tehnyt pientä elelttäkään osallistuakseen kanssani mm. vauvan hoitoon (nukuttaminen, syöttäminen, ulkoilu), tiskivuoren selvittämiseen, pyykkien järjestämiseen...
Tuli vähän olo, että minua käytetään "hyväksi", heille ilmaisena lastenvahtina ja kodinhoitajana. En ollut oikein sitä mieltä, että päivä meni ihan "putkeen". En kuitenkaan uskaltanut sanoa mitään.
Mutta mitä mieltä te olette?
Sinun tapauksessa se lähte taas sinne (sanon suora) pilkun..... puolelle, elikkä ihan kylmästi vaan siitä, että työsopimus katsotaan läpi, tai muistellaan yhdessä, MITÄ OLLAAN sovittu! Todellakin on joskus IHANA vietä täysin VAPAA päivää mieheni kanssa, mutta, ainakin avustajan kanssa olisi kiva siita ensiksi keskustella, et ei tulis juuri sitä hyväksi käytetyn oloa:(((
hyvä avustajan on tiedettävä se vastuu mikä sen työhön kuuluu samalla tavalla kuin muissaki ammateissa...on kyettävä riittävästi ajattelemaan asioita avustettavan kannalta...että mitä esimerkiksi aiheutuu siitä, jos avustaja on pois töistä. itselläni on ollu sellanen avustaja joka vähän väliä on jäänyt kotiinsa millon minkäkin päänsäryn, hammassäryn, ihottuman ja jopa sen takia että ei ole saanu nukutuks edellisenä yönä...ja sitten vaan sanonut ettei ole kivaa kun on "ihan kauhea olo"...ja sitten jos on jotain henkilökohtasia ongelmia niin ei ole kuulemma ollut työkuntonen kun ei pysty keskittyyn mihinkää. kaiken ei vaan pitäs antaa vaikuttaa...mulla ainakin on tullu jo mitta täyteen. seuraavaa avustajaa hankkiessa kyllä haluan tietää ihmisen työmoraalista ja motivaatiosta ihan etupäässä. sen ymmärtää jos on ihan oikeasti niin huonossa kunnossa vaikka flunssan takia ettei tolpillaan pysy mutta nuo muut on ihan naurettavia syitä. ja sekin että kuinka korkea tai matala sietokyky kullakin on, merkitsee, ei todellakaan ole kauhean mukavaa, jos avustaja palkataan ja sitten se on joka toinen päivä pois kun on vähän huono päivä. se avustus mitä tarvitsen, ei todellakaan vaadi mitään suuria ponnisteluja tai muuta, eikä todellakaan pitäisi olla henkisesti saati fyysisesti mitenkään rankkaa. mutta ihan hyvä että tämäkin tuli opittua kantapään kautta.
Tekee kaiken mitä pyydetään ei sano vastaan. Onhanpalkkatyössä. Ei elä tukien varassa.
Kiitos tarinasi jakamisesta! Vaikuttaa siltä, että olet kokenut todella lämpimän ja merkityksellisen kokemuksen avustajana, ja se herättää varmasti monia ajatuksia. Avustajan ja avustettavan suhde voi olla syvällinen ja merkittävä molemmille osapuolille, kuten sinunkin tarinastasi käy ilmi.
Hyvä avustaja voi olla monenlainen, mutta joitain tärkeitä ominaisuuksia ja piirteitä voisivat olla:
Empatia ja ymmärrys: Hyvä avustaja osaa asettua avustettavan asemaan ja ymmärtää tämän tarpeet, olivatpa ne fyysisiä, henkisiä tai emotionaalisia.
Joustavuus: Jokainen avustettavan päivä voi olla erilainen, ja tarpeet saattavat vaihdella. Hyvä avustaja sopeutuu tilanteisiin ja toimii avustettavan toiveiden ja hyvinvoinnin mukaisesti.
Luottamuksen rakentaminen: Avustajan työssä on tärkeää, että avustettava tuntee olonsa turvalliseksi ja luottaa avustajaan. Luottamuksellinen suhde tekee yhteistyöstä toimivaa ja mukavaa molemmille.
Avoin asenne: Avoimuus ja halu oppia uutta ovat avainasemassa, kuten sinunkin tapauksessasi. Vaikka et aluksi tuntenut työtä, asenteesi oli positiivinen ja se toi sinulle uusia, hyviä kokemuksia.
Iloinen ja positiivinen suhtautuminen: Hyvä huumorintaju ja positiivinen energia voivat tuoda iloa päivittäisiin hetkiin ja auttavat ylläpitämään mukavaa ilmapiiriä.
Rajat ja ammatillisuus: Vaikka sinulla ja avustettavallasi oli läheinen ystävyyssuhde, on tärkeää tiedostaa myös ammatillisuuden merkitys, jotta molemmat osapuolet kokevat suhteen turvalliseksi ja toimivaksi.
Vaikuttaa siltä, että sinulla oli todella merkittävä kokemus, ja tarinasi korostaa avustajan työn tärkeyttä, ei vain avustettavalle vaan myös avustajalle itselleen. On ihanaa, että olette säilyttäneet yhteyden ja odotat innolla tulevaa tapaamista!