Puubriketillä

Puubrikettien kuiva-ainemassa on keskimäärin 1000 kg/i-m3 ja tilavuuspaino 650 kg/m3. Briketin tehollinen lämpöarvo on n. 4,8 kWh/kg (17,3 MJ/kg), kosteus noin 6 %:a ja tuhkapitoisuus n. 0,5 %. Briketit toimitetaan laitokselle rekka-autoilla.

lainaus kirjoitti:

Puubrikettien kuiva-ainemassa on keskimäärin 1000 kg/i-m3 ja tilavuuspaino 650 kg/m3. Briketin tehollinen lämpöarvo on n. 4,8 kWh/kg (17,3 MJ/kg), kosteus noin 6 %:a ja tuhkapitoisuus n. 0,5 %. Briketit toimitetaan laitokselle rekka-autoilla.

Lue lisää

Olen kai hiukan uupunut kun en tajua noita painomääritelmiä. Jokin mättää nyt.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Olen kai hiukan uupunut kun en tajua noita painomääritelmiä. Jokin mättää nyt.

Briketit on helv..in tiukkaan puristettua sahanpurua ja lastua. Tiheys on siis korkea ja tilavuuspaino samasta syystä.

lainaus kirjoitti:

Puubrikettien kuiva-ainemassa on keskimäärin 1000 kg/i-m3 ja tilavuuspaino 650 kg/m3. Briketin tehollinen lämpöarvo on n. 4,8 kWh/kg (17,3 MJ/kg), kosteus noin 6 %:a ja tuhkapitoisuus n. 0,5 %. Briketit toimitetaan laitokselle rekka-autoilla.

Lue lisää

Miten irtokuutio voi painaa kuivana 1000 kg jos tilavuuspaino on kuutiota kohti 650 kg. Kosteuskin on noin pieni.

Haiskahtaa epäteknisen seuran julkaisulta.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Olen kai hiukan uupunut kun en tajua noita painomääritelmiä. Jokin mättää nyt.

Irto/kiintokuution määritelmistä löytyy tietoa netistä vaikka Motivan sivuilta. Se ei tässä liene homman pointti vaan se, että briketillä tuotettu lämpöenergia maksaa noin 1/5 öljyllä tuotetusta energiasta tai 1/3 pelletillä tuotetusta energiasta, jota on yleisesti pidetty halpana.

Jasse kirjoitti:

Miten irtokuutio voi painaa kuivana 1000 kg jos tilavuuspaino on kuutiota kohti 650 kg. Kosteuskin on noin pieni.

Haiskahtaa epäteknisen seuran julkaisulta.

VTT:ltä löytyy raportti brikettien käytöstä:

http://www.tekes.fi/opet/pdf/opet_rap8.pdf

Kyseisen raportin sivulta 11 poimittuna oleelliset arvot:

Kiintotiheys yli 1000kg/m3
Irtotiheys 650kg/m3
Lämpöarvo 4,8kwh/kg
Tuhkapitoisuus 0,5%
Kosteus puristettaessa

lainaus kirjoitti:

Puubrikettien kuiva-ainemassa on keskimäärin 1000 kg/i-m3 ja tilavuuspaino 650 kg/m3. Briketin tehollinen lämpöarvo on n. 4,8 kWh/kg (17,3 MJ/kg), kosteus noin 6 %:a ja tuhkapitoisuus n. 0,5 %. Briketit toimitetaan laitokselle rekka-autoilla.

Lue lisää

http://www.tekes.fi/opet/pdf/satakunnanpellettitiedote.pdf

kuutio_ kirjoitti:

Irto/kiintokuution määritelmistä löytyy tietoa netistä vaikka Motivan sivuilta. Se ei tässä liene homman pointti vaan se, että briketillä tuotettu lämpöenergia maksaa noin 1/5 öljyllä tuotetusta energiasta tai 1/3 pelletillä tuotetusta energiasta, jota on yleisesti pidetty halpana.

Lue lisää

Jutun mukaan se oli kyllä 1/3 öljyn hinnasta

:Pelle kirjoitti:

http://www.tekes.fi/opet/pdf/satakunnanpellettitiedote.pdf

selvää ja tiivistä asiaa tuossa.

Pelletin hinnan oli lakuperäinen kirjoittaja saanut todella korkealle oli nimittäin meilläpäin 20kg säkki tuossa tonnihinnassa viimeviikolla...

mättää? kirjoitti:

Briketit on helv..in tiukkaan puristettua sahanpurua ja lastua. Tiheys on siis korkea ja tilavuuspaino samasta syystä.

   Pellettipoltolla hiukkaspäästöt
Julkaistu: 14.11.2005

Pienhiukkaspäästöt ovat merkittävä ihmisten terveyteen vaikuttava haitta. Puun poltossa syntyvistä pienhiukkasista on ollut hyvin vähän tietoa, minkä takia päästörajojen määrittäminen on ollut vaikeaa. Tekesin FINE-teknologiaohjelmassa
on tutkittu puun polton hiukkaspäästöjä, niiden muodostumista, koostumusta ja mittaamista.

Erityisesti suomalaisilla laitevalmistajilla oli tarve selvittää omien laitteidensa hiukkaspäästöt voidakseen valmistautua uusiin mittausstandardeihin ja päästömääräyksiin, joita on syntymässä EU:n sisällä. Paineita luovat myös entistä ympäristötietoisemmat ostajat?

Tutkimuksessa olivat mukana kiukaat, takat ja kamiinat sekä jatkuvatoimiset lämmityskattilat. Tutkittavia polttoaineita olivat puu, hake ja pelletti. Lisäksi vertailtavana oli kevyt polttoöljy.

Pellettejä poltettaessa koivu, kuusi ja mänty osoittautuivat runkopuuna poltettaessa samanarvoisiksi, kun taas lepän ja pajun päästöt olivat kaksinkertaiset. Kaikilla puulajeilla kuori nosti hiukkaspäästöjä.
Kiukaista ja tulisijoista suurimmat päästöt

Suurimmat hiukkaspäästöt syntyvät panospoltossa, jossa palamisen hallinta ja loppuun saattaminen ovat ongelmallisia. Lisäksi hiukkaspäästöistä suurin osa on pienhiukkasia, joiden oletetaan olevan terveydelle kaikkein haitallisimpia. Jatkuvatoimisessa poltossa päästöt ovat matalat, mutta katkojen ja häiriöiden aikana niidenkin hiukkaspäästötaso nousee.

?Tutkimuksessa on saatu perustietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää tulevaisuuden standardit täyttäviä laitteita ? pienistä kiukaista suuriin teollisuuden polttolaitteisiin. Kehittäminen edellyttää perinteisen laiterakentamisen ja uuden säätötekniikan yhdistämistä.

Suomessa puun poltossa on arvioitu syntyvän noin 20 000 tonnia hiukkaspäästöjä vuodessa. Kuopion yliopistossa tätä tutkitaan edelleen osana Tekesin Puupolttoaineiden pientuotanto ja -käyttö panostusaluetta, jossa puhdas palaminen ja päästöjen hallinta on keskeinen kehityskohde.


FINE-teknologiaohjelmassa tuotetaan tutkimustietoa ja kehitetään menetelmiä ja laitteita, joiden avulla voidaan vähentää ja hallita pienhiukkaspäästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ihmiseen, ilmastoon ja muuhun ympäristöön.
Lisätietoa: www.tekes.fi/ohjelmat/fine


FINE Pienhiukkaset - Teknologia, ympäristö ja

nimetön kirjoitti:

   Pellettipoltolla hiukkaspäästöt
Julkaistu: 14.11.2005

Pienhiukkaspäästöt ovat merkittävä ihmisten terveyteen vaikuttava haitta. Puun poltossa syntyvistä pienhiukkasista on ollut hyvin vähän tietoa, minkä takia päästörajojen määrittäminen on ollut vaikeaa. Tekesin FINE-teknologiaohjelmassa
on tutkittu puun polton hiukkaspäästöjä, niiden muodostumista, koostumusta ja mittaamista.

Erityisesti suomalaisilla laitevalmistajilla oli tarve selvittää omien laitteidensa hiukkaspäästöt voidakseen valmistautua uusiin mittausstandardeihin ja päästömääräyksiin, joita on syntymässä EU:n sisällä. Paineita luovat myös entistä ympäristötietoisemmat ostajat?

Tutkimuksessa olivat mukana kiukaat, takat ja kamiinat sekä jatkuvatoimiset lämmityskattilat. Tutkittavia polttoaineita olivat puu, hake ja pelletti. Lisäksi vertailtavana oli kevyt polttoöljy.

Pellettejä poltettaessa koivu, kuusi ja mänty osoittautuivat runkopuuna poltettaessa samanarvoisiksi, kun taas lepän ja pajun päästöt olivat kaksinkertaiset. Kaikilla puulajeilla kuori nosti hiukkaspäästöjä.
Kiukaista ja tulisijoista suurimmat päästöt

Suurimmat hiukkaspäästöt syntyvät panospoltossa, jossa palamisen hallinta ja loppuun saattaminen ovat ongelmallisia. Lisäksi hiukkaspäästöistä suurin osa on pienhiukkasia, joiden oletetaan olevan terveydelle kaikkein haitallisimpia. Jatkuvatoimisessa poltossa päästöt ovat matalat, mutta katkojen ja häiriöiden aikana niidenkin hiukkaspäästötaso nousee.

?Tutkimuksessa on saatu perustietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää tulevaisuuden standardit täyttäviä laitteita ? pienistä kiukaista suuriin teollisuuden polttolaitteisiin. Kehittäminen edellyttää perinteisen laiterakentamisen ja uuden säätötekniikan yhdistämistä.

Suomessa puun poltossa on arvioitu syntyvän noin 20 000 tonnia hiukkaspäästöjä vuodessa. Kuopion yliopistossa tätä tutkitaan edelleen osana Tekesin Puupolttoaineiden pientuotanto ja -käyttö panostusaluetta, jossa puhdas palaminen ja päästöjen hallinta on keskeinen kehityskohde.


FINE-teknologiaohjelmassa tuotetaan tutkimustietoa ja kehitetään menetelmiä ja laitteita, joiden avulla voidaan vähentää ja hallita pienhiukkaspäästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ihmiseen, ilmastoon ja muuhun ympäristöön.
Lisätietoa: www.tekes.fi/ohjelmat/fine


FINE Pienhiukkaset - Teknologia, ympäristö ja

Lue lisää

Hienoa että jaksat jakaa tutkimustuloksia lähes jokaisessa puun energiakäyttöön liittyvässä viestiketjussa. Teet arvokasta valistustyötä alan kehittymisen puolesta.

Nämä tutkimukset ovat tärkeitä puuenergian hyötykäytön kasvua ajatellen. Näiden avulla voimme tulevaisuudessa hyödyntää entistäkin ympäristöystävällisempää energiaa ja entistä suuremmassa mittakaavassa.