Äitini on alkoholisti,joka juo itsensä "pois"murheista ja masennuksesta.Nyt isäni on sairas.Syöpä on levinnyt nopeasti ja loppu häämöttää.Hän kuitenkin haluaa vielä olla kotona,mikä huolettaa minua,koska äiti juo koko ajan eikä hänestä ole huolehtimaan isästä:(Sisareni on nyt siellä,että isä saa apua,jos tarvitsee.Minulla on perhe,pienet lapset,enkä halua "murtaa"itseäni täysin jo heidän vuokseen.Mutta huoli on suunnaton.Isän ja äidin puolesta.Ollaan sisaruksien kanssa yritetty puhua äidille ja ehdotettu hakemaan apua,mutta hän väittää hoitavansa asiansa,vaikka itkee koko ajan ja vetää kaksin käsin juotavaa.Auttaako tässä enää mikään muu kuin vain odottaa,että lähteekö äitikin juomisensa seurauksena maailmasta vai lopettaako juomisen edes siksi aikaa,että hänelle voisi PUHUA ilman,että tulee itse vain syyllistetyksi!?En tiedä,mitä tekisin,mitä ajattelisin..Isän aika käy vähiin ja niin äidinkin,jos jatkaa tätä rataa..Mikä saa alkoholistin havahtumaan?Eikö edes elämänkumppanin kuolema avaa omia silmiä?;(
Voiko tehdä mitään?
nyyhky
6576
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Äitisi juominen ei kuulu sinulle. Se on hänen oma asiansa. Etkä voisikaan tehdä asialle mitään. Äitisi on ainut ihminen, joka voi juomisensa lopettaa ja tehdä siitä päätös. Älä siis rasita elämääsi turhalla asialla, jolle et mahda mitään.
Isääsi voi välillä hoitaa ja auttaa. Sitäkin vain sen verran kuin aikasi ja voimasi riittävät. Enempään ei ihmisen tarvitse venyä. Sinulla on perheesi, lapsesi. Heitä sinun pitää hoitaa ja huolta pitää. Se on sinun "työsarkasi".
Kaikki päihteiden väärikäyttäjien kanssa työskentelevät (ja elävät) tietävät, että alkoholismi vaikuttaa KOKO LÄHIPIIRIIN.
Vaikka et olisi enää edes tekemisissä ko. henkilön kanssa kun pakosta, hän on ajatuksissasi ja huoli, inho, pelko ja kaikki mahdolliset tuntemukset ovat läsnä.
Vaikuttaa siihen raitistumiseen ei tietenkään voi kun alkoholisti itse, mutta älä luule, että hän yksin kärsii tai on kärsimättä.
Ihan oman ja muiden kokemuksen pohjalta kirjoittelin.
Ymmärrän huolesi. Sinulla on oma perhe ja oma elämä elettävänäsi ja olette yrittäneet saada äitiänne hoitoon. Alkoholisti on alkoholisti, todennäköisesti juominen pahenee (jos entisestään voi) vielä isäsi poismenon jälkeenkin, valitettavasti. Siihen ei luultavimmin kukaan voi vaikuttaa, paitsi äitisi itse, hakeutumalla hoitoon.
Suosittelen sinua kuitenkin olemaan isäsi kanssa niin usein kuin perheeltäsi suinkin voit (onhan lapsillasi kuitenkin isä?). Aika on isääsi nähden kuitenkin rajallinen ja teillä muilla elämä edessä. Sinua saattaa kaduttaa isäsi poismenon jälkeen, jos et hänen kanssaan vietä aikaa.
En ehkä vastannut siihen mitä kaipasit, mutta jotain kuitenkin.
Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitat. Tämä on kirjoitettu kaikella hyvällä.
Koita jaksaa, raskasta se varmasti tulee olemaan.. Mutta elämä jatkuu.. Voimia teille..
tämä vaikeaa aikaa,mutta yli on mentävä.Huomenna menen siskoni kanssa lapsuudenkotiin isää katsomaan ja samalla yritämme saada äidinkin pöydän ääreen kuuntelemaan,mitä meillä on sanottavaa.Jos siis äiti on edes kuuntelukunnossa..Tänään oli ainakin taas juonut itsensä nukkumakuntoon:(Lapset saavat jäädä isin kanssa kotiin,koska en todellakaan halua heidän näkevän mummua siinä kunnossa.Hänellä on ennekin ollut ryyppyputkia,mutta sitten myös selviä kausia,jolloin ollaan voitu vierailla mummulassa ihan normaalisti.Nyt todellakin on se vaara,että isän lähdettyä meno kovenee,eli äiti voi mennä ihan rappiolle.Ajattelin kirjoittaa hänelle kirjeen ajatuksistani,jos ei suostu kuuntelemaan.Tekisi varmasti hyvää myös minulle saada purkaa ajatukseni paperille.Lukekoon,jos haluaa.Isääni hän ei kuitenkaan saa estää tapaamasta vaan aion antaa isälle aikaani.Jos äiti ei välitä muuttaa elämäänsä ja ongelmanratkaisutapaansa niin ei auta muu kuin sanoa hyvästit mummulle lasten puolesta..Surullista,jos joutuvat nyt sitten papan lisäksi mummustakin luopumaan.Mutta sehän on myös niin,että mummu luopuu lapsenlapsistaan.Se on hänen valintansa,jos niin tekee.Minä voin vain yrittää nyt kaikkeni auttaa..
Kiitos,kun sain avautua näinkin:)
Yhden lähestyvä kuolema ja toisen etenevä alkoholismi ovat kuin luonnonvoimia, joille heidän jälkeläinenkään ei voi mitään, vaikka mitä yrittäisi. Ensimmäisellä ei ole mitään mahdollisuuksia kun luonto on näin määrännyt, toisella mahdollisuuksia on, mutta vain ja ainoastaan, jos hän joskus tajuaa tulleensa tienhaaraan, jossa yksi suunta on ennenaikainen hauta, ja toinen - raittius. Haluaisit kovasti häntä auttaa, mutta se on mahdotonta, sillä tuputtaminen, tyrkyttäminen, saarnaaminen tai vaikka painostaminen, ne kaikki vain pahentavat tilannetta.
Sinusta tuntuu ehkä pahalta, mutta Sinun on keskityttävä itsesi ja lastesi hyvinvointiin, ja hyväksyttävä tuo ikävä tilanne. Aika hoitaa loput.
Ajattelevana ihmisenä Sinä pärjäät.
Olen lukenut useita huolestuneiden läheisten kirjoittamia viestejä. Yksi tapa herätellä voisi olla se, että printtaat koko tämän viestiketjun paperille ja annat äitisi luettavaksi. Pääset helpolla ja äitisi voi huomata, että hänen terveydestään ja sinusta itsestäsi on huolissaan aivan tuntemattomia ihmisiä.