Siskoni kuoli, oli eronnut avoliitostaan. Heillä yksi lapsi.
Siskoni sanoi aikanaan, että hän tekee testamentin, ettei hänen entinen avomies pääse hänen varojaan isännöimään, jos hän kuolee. Sanoi laittavansa sen pankin tallelokeroon.
Nyt suorittivat perunkirjoituksen, jossa vaan avomies oli "edunvalvojana", sillä lapsellehan tulevaisuudessa omaisuus siirtyy.
Tämä avomies väittää nyt meille hänen avovaimon sisaruksille, ettei testamenttia ole löytynyt.
Epäilemme, että hän voi pimittää testamentin. Siis että se on ehkä löytynyt, mutta hän ei ilmoita sitä meille, koska siskoni on voinut laittaa rahojensa hoitajaksi erään meistä sisruksista.
Nyt niitä hoitaa avomies, joka luultavasti kääntää ne lapseltaan kokonaan itselleen. Kyse on n. 200000 euron omaisuudesta.
Mitä voimme tehdä?
Voimmeko kysellä pankeilta suoraan, onko heillä ollut testamennti säilössa..tms..
Siskoni sanoi aikanaan, että hän tekee testamentin, ettei hänen entinen avomies pääse hänen varojaan isännöimään, jos hän kuolee. Sanoi laittavansa sen pankin tallelokeroon.
Nyt suorittivat perunkirjoituksen, jossa vaan avomies oli "edunvalvojana", sillä lapsellehan tulevaisuudessa omaisuus siirtyy.
Tämä avomies väittää nyt meille hänen avovaimon sisaruksille, ettei testamenttia ole löytynyt.
Epäilemme, että hän voi pimittää testamentin. Siis että se on ehkä löytynyt, mutta hän ei ilmoita sitä meille, koska siskoni on voinut laittaa rahojensa hoitajaksi erään meistä sisruksista.
Nyt niitä hoitaa avomies, joka luultavasti kääntää ne lapseltaan kokonaan itselleen. Kyse on n. 200000 euron omaisuudesta.
Mitä voimme tehdä?
Voimmeko kysellä pankeilta suoraan, onko heillä ollut testamennti säilössa..tms..
Vastaukset 21
Vanhimmat
tarkoitan tuota, että lapsen isä on lapsen varojen virallinen edunvalvoja. Siihen kai pystyy anomaan erillistä edunvalvojaa, joka hoitaa lapsen raha-asioita, ns. virkavalvojan, mutta luulen että siihen tarvitaan aika isot perustelut, miksi isä ei ole kelvollinen. Itse ei lapsen edunvalvojaa pysty toiset määräämään.
Tyhmänä kysyn, mitä hyötyä testamentista olisi? Eihän avokilla muutenkaan ole oikeutta toisen omaisuuteen.
ei lapsen isä pysty niitä mihinkään kääntämään. Kaikesta täytyy löytyä kuitit (isommista) ja suuriin hankintoihin tarvitaan aina maistraatin lupa käyttää rahaa. Ja joka vuosi jätetään selonteko varoista tiliotteineen kuitteineen maistraatille.
Sitä tarvitaan siksi, koska siskoni on voinut siinä määrätä erään meistä sisaruksista edunvalvojaksi siksi koska ei luota kieroon entiseen avomieheen edunvalvojana. Kuitenkin avokki haluaa itse pysyä edunvalvojana, siksi joudumme tarkistamaan, valehteeleeko hän että testamenttia ei ole.
Eli se on voinut olla perunkirjoituksessa, mutta avokki kun ei anna perunkirjatodistusta, niin emme voi tarkistaa onko todella ollut testamenttia vai eikö.
Nyt soitin pankkiin, jossa kait perunkirjoitus on tehty. Sanoivat, että se on tehty niiden papereiden perusteella, mitä avokki on sinne tuonut.
Onko tässä mitään järkeä? Hän on voinut jättää sellaisia papereita näyttämättä, jotka olisvat hänelle epäedullisia!!
Ja jos testamentti on eri pankissa, niin sitä ei ole kukaan huomioinut.
Jos testamentti löytyy myöhemmin, niin voiko perunkirjoitusta muuttaa?
Opimmeko tästä sen, että testamentista olisi syytä antaa yksi alkuperäiskappale sen haltuun, jonka hyväksi testamentti on tehty?
tehdään pöytäkirja kahden pankkivirkailijan läsnä ollessa ja allekirjoittaessa pöytäkirjan. Jos testamentti oli lokerossa se on kirjattu pöytäkirjaan.
Ilmoita epäilyistäsi maistraattiin, joka valvoo edunvalvojia.
...että tallelokerolla kävijä on voinut jättää kertomatta, että siellä oli hänelle epämieluisa testamentti (tai edes tallelokeron olemassa olosta). Eikä pankki anna tietoja lokeron sisällöstä muille kuin kuolinpesän osakkaille. Vainajan sisarukset eivät ole pesän osakkaita, kun vainajalta jäi lapsi.
Maistraatilla on mahdollisuus selvittää isän toimet sekä myös lokeron olemassa olo eri pankeista. Lokeron omistajan kuoleman jälkeen lokerosta ei anneta pois mitään, ilman että pankki kirjaa ylös mitä annettu ja kenelle. Pesän hoitajaa ei myöskään jätertä yksin lokerolle, virkailija on aina läsnä.
Joten epäilyt isän epärehellisyydestä maistraattiin.
Kuinka voi olla mahdollista, että siskosi entinen avopuoliso hoitaa perunkirjoituksen, käsittääkseni tuon ei pitäisi olla edes mahdollista, vaikka olisikin lapsen toinen huoltaja...perukirjahan on sisaresi veroilmoitus verottajalle, ei suinkaan heidän yhteisen lapsensa..sitäpaitsi pesän ilmoittajan, tässä tapauksessa tuo mainitsemasi hunsvotti, on lain mukaan velvollinen ilmoittamaan valaehtoisesti kaikki tiedossaan olevat asiat pesän uskotulle, eli perunkirjoittajalle, joka yleensä on lakimies.
//Kuinka voi olla mahdollista, että siskosi entinen avopuoliso hoitaa perunkirjoituksen, käsittääkseni tuon ei pitäisi olla edes mahdollista//
Kyllä se vain on mahdollista, ja aivan oikeinkin. Kuolinpesän ainoa osakas on vainajan alaikäinen lapsi. Muilla ei ole pesään mitään osuutta (ellei sitten mahdollisesta testamentista muuta johdu). Lapsen huoltaja (ja edunvalvoja) on hänen isänsä, ja tässä ominaisuudessa isä edustaa lastaan perunkirjoituksessa. Tässä ominaisuudessa isä myös voi perunkirjoituksessa olla pesän ilmoittaja.
//perukirjahan on sisaresi veroilmoitus verottajalle, ei suinkaan heidän yhteisen lapsensa//
Kyllä se on lapsen (pesän osakkaan) eikä vainajan veroilmoitus. Verovelvollinen on lapsi, ei äiti (vainaja). Perintöveroa ei määrätä vainajan kuolinpesän vaan pesän osakkaiden (kunkin erikseen osuudestaan) maksettavaksi.
Siis kuka valvoo, että lapsen isä ei pääse puliveivaamaan itselleen kuolleen äidin lapselleen antamaa perintöä?
Tässähän siis entinen avomies (lapsen isä) on se pesänvalvoja.
Ja siis jos vainajalla on ollut tallelokero jossain pankissa, niin siirtyykö tiedot suoraan tallelokeron sisällöstä perunkirjoittajalle, vai pesänhoitajan kautta (tässä lapsen isä)?
Voikohan käydä niin, että hänellä on jäänyt tallelokero ja sitä ei olla löydetty, kun hän esim. on vaihtanut kaupunkia (ja ehkä pankkia) testamentin teon aikana?
http://www.maistraatti.fi/
ja sieltä vasemmasta valikosta Parvelut Holhoustoimi
Tieto vainajan tallelokerosta ei siirry automaattisesti mihinkään. Pesän osakas (tai hänen valtuuttamansa) voi tehdä tiedustelun pankin pääkonttoriin, onko ko. pankin jossain konttorissa ko. henkilön nimellä tallelokeroa.
Jos pesän ilmoittaja on tallelokerosta tai sen sisällöstä hiljaa, eivätkä muutkaan osakkaat ole asiasta tietoisia, esim. tallelokerossa oleva testamentti ei tule tietoon. Toki pesän ilmoittaja allekirjoittaa perukirjassa valaehtoisen vakuutuksen, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta, mutta kukapa sen totuudenmukaisuuden tarkistaa. Tällaisessa tapauksessa siis tallelokero jää olemaan voimassa kuolinpesän nimellä ja siitä pankki perii kerran vuodessa vuokran...
meille verottaja ilmoitti että perukirja on vainajan ilmoitus verottajalle, ei perikunnan jäsenten, ja vainajan varoista maksettiin perintövero, ja jos vainaja olisi ollut velkainen, eli jos pesässä olisi ollut enemmän velkaa kuin varallisuutta, niin emme olisi joutuneet maksamaan tuota velkaa????
Verottaja (=vastaanottovirkailija) voi sanoa mitä sanoo, mutta ei veroa vainajalle määrätä, eikä myöskään kuolinpesälle, vaan kuolinpesän osakkaille kullekin yksilöllisesti. Kukin sitten maksaa veronsa millä maksaa. Ainakin, jos pesää ei ole vielä jaettu veron erääntyessä, niin omasta pussistaan maksaa. Ylivelkaisen pesän velkaa ette olisi joutuneet maksamaan (jos oikein olitte toimineet), mutta miten se tähän kuuluu?
meillä maksettiin vero jakokirjan mukaan???joka käsittääkseni on vasta pesän osakkaiden "veroilmoitus"...ja meillä sattui eri suuruiset verot kullekkin...perintönsä mukaan, ei perukirjan.
Kylläpä sinulla ihmeteltävää riittää.
Lähtökohtaisesti perukirja on se asiakirja, jonka pohjalta perintöveroasia vertoimistossa käsitellään. Lain mukaan kuitenkin jakokirja on toimitettava verottajalle, jos jako on tehty ennen kuin perintöveroasia on käsitelty. Silloin toimitettu jako otetaan huomioon perintöveroa määrättäessä. Tavallisesti jako kuitenkin tapahtuu vasta veron määräämisen jälkeen.
Jos jaossa (myöhemmin tehdyssä) on poikettu siitä, miten perintö oletettavasti perukirjan tietojen pohjalta olisi jakaantunut, perintöverotukseen voidaan hakea oikaisua (ja pitääkin sen hakea, jonka perintöosa on suurempi kuin perintöverotuksessa määritetty). Pelkästään omaisuusarvojen muuttumisen takia (nousu tai lasku kuolinpäivästä) perintöverotusta ei kuitenkaan voi muuttaa.
vainajan omaisuutta verotetaan...:-)
...mutta vainajan omaisuutta ei todellakaan veroteta. Vainaja ei enää omista mitään. Perintö on langennut kuolinhetkellä vainajan oikeudenomistajille, joita verotetaan saamastaan perinnöstä.
mutta kuinkas vainaja sitten pystyy kuolemansa jälkeen määräämään omaisuudestaan, esim: testamentti????
Pimitetty testamentti.
Jos testamentti on pimitetty, niin kyse voi olla rikoksesta. Rikoksia tutkii poliisi. Tarvitaan riittävää näyttöä siitä, että testamentti on ollut olemassa, jotta poliisin esitutkintakynnys ylittyy.
Alaikäisen periessä huomattavan omaisuuden, asiasta pitää ilmoittaa maistraattiin. Maistraatti pitää sitten huolta siitä, että toinen vanhemmista ei voi käyttää omaksi hyväkseen lapsen saamaa perintöä. Te voitte vihajista maistraatille, kuka on kuollut ja kuka on perinyt. Maistraatti hoitaa loput.