vanhassa suhteessani, mutta tunteet veisivät heti tuota pikaa parivuotisen ihastukseni syliin. Kumpaako tuota nyt uskoa, kun kaikki on kuitenkin ok nyk.suhteessani..?
Järki kehottaa
pysymään
163117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kaikki olis kunnossa, mut ku ton toisen kaa vois olla niin kivaa. Kumman kaa oisit mielummin... Mä oisin ton ja ton ja ton ja ton kaa.
lähellekään näin! Niin ihmiset kuin tunteetkin ovat aitoja. Ei tässä enää hiekkalaatikolla olla..Jos oltais, niin mä tulisin ja rikkoisin kauhakuormaajalla sun hiekkakakun tuosta hyvästä;)
En mä pysty sen enempää tunteella kuin järjelläkään päättämään mikä tai kuka ois mulle parasta, joten pysyttelen varmasti ikuisesti tässä tutussa ja turvallisessa, vaikka välillä ois vetoa muualle... Näin kai on kuitenkin paras...
Eiköhän se ole niin, että jokaiselle meistä löytyy useampia sopivia ihmisiä joiden kanssa elää.
Kyllähän ihminen voi rakastaa useampaa samaan aikaan, esim. miestä/vaimoa, lapsia, ystäviä..
kyse on kai siitä vain, että keneen tahtoo sitoutua! kenet asettaa kaikkein tärkeimmäksi henkilöksi, eikä pelkää antautua tälle täysin!
Että uskoisin, että vakinaisessa suhteessakin voi tuntea ihastumista johonkin toiseen? Itse olen aiemmassa suhteessa niin tuntenut ohimenevästi. mutta nykyisessä en kyllä ainakaan vielä? tämä on erilainen suhde, koska olen todella joutunut hänelle näyttämään heikkouteni ja hän on minua tukenut. sellaisen muistaa aina.
uskon, että kannattaa kuunella itseään ja tunteitaan ja käyttää järkeä siinä, että miettii mistä ne tunteen mahdollisesti johtuvat.
esim. joskus voi ihastua johonkin toiseen ihmiseen ja huomaa sitten, että ihastuu samoihin piirteisin mihin omassa kumppanissa ihastui alkuaikoina. ehkä riittää siis vain muistella niitä alkuaikoja ja pitää eloossa siten ne tunteet?
olisi nykyisessä suhteessasi ollut kunnossa, siinä ei olisi ollut tilaa uudelle ihmiselle. Eli kaikki ei siis ilmeisesti ole kunnossa, s.o kukaan ei olisi päässyt väliinne. Toki pieniä ohi meneviä ihastumisia sattuu kaikkien normaali tuntevien ihmisten kohdalle, mutta ne menevät ohi päivissä, viikoissa.
Mietin kuule ihan samoja juttuja omalla kohdallani tällä hetkellä. Tuttu ja turvallinen elämä houkuttaa, mutta samalla tietää, että on vain yksi elämä elettävänä. Jos siitä ei ota kaikkea irti, ei tule toista mahdollisuutta. Ja pahinta on olla vanhana katkera ja miettiä elämätöntä elämää ja katua sitä.
Toisaalta minkään ihastuksen tunteen perusteella ei kannata entistä suhdetta lopettaa. Vasta sitten kun olet vähän "toennut" siitä, voit ajatella järkevästi.
Itse olen vakaasti päättänyt elää vielä jonkin aikaa näin ja kuunnella itseäni. Kiirehtiä ei kannata ja aina kannattaa miettiä voisiko oma parisuhde vielä toimia. Jos tuntuu ettei, niin ei eroamiseen kuole. Pieni kuolema se aina on, mutta jonkin ajan päästä huomaa elämän taas voittavan.
Kannustusta sinulle.
T.
hieman pelkäsinkin;) Ainut huono juttu nykyisessä suhteessani/suhteessamme on sen "etämuoto", eli viim.pari vuotta olemme nähneet aina parin viikon välein..Tulevasta en tiedä, muutakuin että nyt alkaa mitta olla täysi.
Kumma, että meitä on monta täälläkin samoja asioita pohtimassa. Liityn seuraan. M.
On olemassa sanontatapa: "Vain kuolleet kalat uivat virran mukana".
Jos koet elämäsi miellekkääksi uimalla virran mukaisesti (kokemalla kaiken sen mitä muutkin), niin siitä vaan. Mielestäni itsensä mahduttaminen samanlaiseen muottiin kuin "muut ovat" on paitsi äärimmäisen pelkurimaista, niin myös sähläämistä. Kyllä siinä aika sähläämisen paikka on, kun kiirehtii asian kuin asian suhteen ("pakko saada kokea, pakko saada kokea ettei sitten vanhana ole katkera...").
varmasti juu, mut pelkuriksi tai asioissa kiirehtijäksi en lukeudu..jos luit tuon ensimmäisen viestin, niin huomasit varmaan että asia ei mikään uus juttu ole..Muista en tiedä, meikä taitaa mennä ihan oman virtani mukana ..Ei kaikki ole aina niin mustavalkoista;)
päähän. Pidä hyväksi havaittu, on minun neuvoni.
havaittu ei-hyväksi?
Oli vielä kaikki OK nykyisessä suhteessa. Tai voihan olla että se on jo tänäpäivänä entinen suhde ja viat listataan TAAS naiseen.Siihen
e n t i s e e n.
tällä palstalla kirjoittavia tyyppejä ei kannata ottaa tosissaan. Ei varsinkaan noita kammottavia katkeran oloisia tuomitsijoita.
Vastasin joskus aiemmin alkuperäiseen viestiisi, ja voin edelleenkin sanoa, että ymmärrän todella hyvin ajatuksesi.
Itsellä tämä ihastumisajatuskin on vain niin helppo todeta turhaksi, kun kyseessä pitkän ajan kuluessa yksittäiset kohtaamiset saman tyypin kanssa ilman sen kummempaa sekoilua tai pettämistä. Mies on varattu eikä ikinä lähtisi suhteestaan, enkä sen vuoksi halua edes loukata ketään.
Turhaantuminen ja erohalu ei siis johdu edes ihastumisesta.
Nyt on jäänyt vain sellainen kriisi päälle, että tiedän oman suhteen olevan aika finito kun tällaisia tilanteita yleensä pääsee sattumaan.
Joten uudistan tuolla jossain ylhäällä olevan viestini ja toivon sinulle voimia ja keinoja selvittää tunteesi!!
;)
oli suloista, kiitos:) Helppoahan tämä ei ole, mutta eihän se välttämättä muuten niin päätä sekaisin saisi laitettuakaan..Ja kyllä sitä tuppaa herkässä mielentilassa tietenkin ottamaan "siipeensä" kaiken maailman kommenteista, vaikkei pitäisikään..
että me ihmiset elämme tälläkin palstalla eri tunnetasoilla. Osa ihastunut, osa rakastunut, osa pelkää, osa rikki.
Jos ei ole kokenut samaa tunnetta kuin sinä, ei ole edes mahdollista jakaa kanssasi fiiliksiäsi.
Hyvää joulunodotusaikaa sinulle!!
Ihan tuonne alkuun asti . .
Se viisastuomio (miten oikee löytyy kahdesta)
Salomon sanoi " Pankaa lapsi puoleksi") . .
Ni Rakastava äiti ( se oikee) sanoi
"EI antakaa lapsi tuolle toiselle" .
Ja salomon ymmärsi, ja antoi lapsen oikealle äidille.
(En sano ilkeesti , mut sanon ymmärtääksesi
onnellisuuttasi).
KUN JAHKAAT-JA SILLOIN VÄKISINKIN ALKAA ANTAAN
ILMI PETTÄVIÄ TUNTEITAAN .
ja vaikkapa sairaus tulisi tuttavakses.ni molemmat lähtisi. (Tämä VAI on vertauksenna)
Jot sä valitset-tahi sit menetät.. .