Hesari kirjoitti 16.11.2005 kuinka mummon metsä pannaan tuottamaan.
Tyhjästä maapohjasta kasvatettu metsä kirjoituksen mukaan tuottaa 60 vuoden aikana 25150€/ha(eli jää kulujen jälkeen käteen).
Nyt kun on pinta-alaverotuksen poistuttua aukeita metsänpohjia, jotka vanhemmat haluavat myydä pois, kun metsän perustaminen tuo vain kustannuksia, niin eihän ne paljon maksa ja sata hehtaaria tuo jo 2,5 miljoonaa/60v euroa -verot hoitajallensa. Silloin ei enää pask taivu:)
Eikun rahaa tahkoamaan..
Tyhjästä maapohjasta kasvatettu metsä kirjoituksen mukaan tuottaa 60 vuoden aikana 25150€/ha(eli jää kulujen jälkeen käteen).
Nyt kun on pinta-alaverotuksen poistuttua aukeita metsänpohjia, jotka vanhemmat haluavat myydä pois, kun metsän perustaminen tuo vain kustannuksia, niin eihän ne paljon maksa ja sata hehtaaria tuo jo 2,5 miljoonaa/60v euroa -verot hoitajallensa. Silloin ei enää pask taivu:)
Eikun rahaa tahkoamaan..
Vastaukset 12
Vanhimmat
pilkkuvirhe, ettei vaalikarja karkaa väärään aitaukseen.
Gallupeissa jotain häikkää..
Kyllä metsä hyvällä hoidolla tuottaa, jos maapohja on kasvuisa. Ihan joka risukosta ei noita tuloja irtoa. Töitäkin joutuu jonkin verran tekemään, sadalle hehtaarille jo liki täyspäivätoimisesti niin kauan kuin metsä on taimikkoa ja nuorta metsää. Kun tulot tulevat takapainotteisesti, niin pieni ongelma on, millä elät sen väliajan ennenkuin metsäsi on kasvanut.
Kun tuon sadan hehtaarin tuoton jaat koko kasvatusajalle ja vähennät vieä verot, niin huomaat, että kummasti sitä vielä p*kin taipuu. Tosiasia on, että jos kunnolla meinaa metsästä elantonsa ottaa, niin satoja hehtaareja pitäisi olla, ja monen ikäistä metsää, että hakattavaa riittää jka vuodelle
Kun on useampia palstoja niin aina siellä on hakattavaa , metäsnhoidon voi nykyään antaa metsuriyrittäjille ja verotukseen ja vähennykseksi jopa kustannukset kun käyt metsäpalstoillasi kattelemassa kuinka mettä kasvaa kesäaikaan yötäpäivää 7 päivää viikossa .
Toki voi näin tehdä, mutta vieraan tekemä työ on aina kalliimpaa kuin oma työ. Jos nimenomaan haluaa metsällä itsensä elättää, niin kannattaa tehdä siellä itse se minkä voi ja osaa. Kun metsän koko kasvaa tarpeeksi, niin tietysti sekin hetki koittaa, että omat voimat eivät enää kaikkeen riitä, vaan täytyy palkata esim. yrittäjämetsureita avuksi.
Saat pulloja keräämällä kasaan vaikka 5 miljonaa.
Hesarin toimittajat stalinisteja ja eivat ole metsassa kayneetkaan.
Hehtaari kuusikko paatehakkuussa 300 mottia kertaa 46 euroa = 13 800. Tasta vero 28% pois niin jaljella 9936 euroa. Tasta pitaisi viela vahentaa matastys, istutus ja taimet seka taimikonhoito. Valissa on tietysti harvennushakkuu(t), mutta silla ei tuota puuttuvaa yli 15 000 saada.
Kaikkea se sossulehti kirjoittelee, jotta kerrostaloissa karvisteleva kaupunkilaisporukka muistaisi aanestaa kateuksissaan demarieliittia.
Tuon 60 vuoden aikana pitaa viela maksaa perintoverotkin 2 - 3 kertaa ja pakollinen metsanhoitomaksu joka vuosi.
Lisätään vielä ainakin,kesäharvennuksissa ja talvellakin pehmeillä mailla tulevat juuristovauriot ja tyvilahon tulo.Ja isolla motolla harvennuksia tehtäessä,ajourien aiheuttama kasvutappio.
Valtakunnan vaikkuttaja (hesari)josta politiikotkin ottaa oppia, niin kateusissaan voivat panna metsille kiinteistöveron;( Vaikka heidän uutisessaan ei olisi kuin puolet totta?
1918 seutuun itänaapurissa kun kateus oli kovimmillaan, niin ruuakseen kasvattamasta 1:stä siasta valtio määräsi 1 sikaa valtiolle, mutta kun sekään ei lopettanut sian yksityistä kasvattamista, niin sitten määrättiin, että 1:stä siasta pitää antaa 2 sikaa valtiolle?
Johan loppui sian tai muiden elikoiden kasvatus.
Hesarin juttuja niin eivät julkaise. Hesarin toimittajien intohimo on mollata kaikkea kehä kolmosen ulkopuolista porukkaa,olitpa metsänomistaja tai maajussi, niin ryvet rahoissa tai olet tuella elävä laiskuri. Selvittelin kerran mistä tämä johtuu ja paljastui, että juttujen kirjoittelijat ovat usein maalta kotoisin ja tila mennyt velipojalle ja nyt isketään kateuksissa takaisin! Eivät ole mielestään saaneet riitävästi sisarosuutta.
Sunnuntai iltana taas MTV:ssä kerrottiin, kuinka kaupunkilaismetsänomistajat saadaan usein houkuteltua kaikenkarvaisiin metsänparannustöiden teettämisiin ja kulut nousee yli metsän tuoton?
Takana on kuulemma usein verovaroin toimivat organisaatiot, jotka painottavat hoitojen tärkeyttä, mutta laskennallinen puoli, kannattaako taloudellisesti tarttua kaikkiin tarjouksiin jää huomiotta.
Päätehakkuun aikaan huomaakin, että 60-80v kasvatus jäi tappiolle. Puhumattakaan, että pääomalle olisi saanut korkoa, mutta onhan metsätalousyrittäjät ja teollisuus saanut hyödyn.
Kyllä se metsä edelleen jotain tuottaa. Tänäkin vuonna yksityismetsänomistajien hakkuutulot ovat noin 1700000000€, eli 1,7 miljardia euroa, eli lähes 10000000000mk, eli lähes 10 miljardia vanhaa markkaa (Metla).
Tottakai tästä vähennetään uudistamiskulut, taimikonhoitokulut, verot ja ne jumalattoman suuriksi parjatut metsänhoitomaksut.
Tässä on nyt ollut poikkeuksellisia vuosia veromuutoksen takia, mutta varmuudella yli 1000 miljoonan euron vuotuiset hakkuutulot virtaavat kotitalouksiin jatkossakin.