Uudistettavana olisi ensi keväänä parin hehtaarin kokoinen äestetty aukko, jossa oli aiemmin lähes puhdas kuusikko. Kuusten kannoista noin 10% näyttäisi olevan tyvilahon vaivaamia, mikä vaikeuttaa puulajin valintaa. Uudistusalalta on matkaa asutukseen ja tielle, joten hirvituhot ovat taimikossa hyvin mahdollisia (sulkee vaihtoehdoista pois ainakin koivun tai hybridihaavan istutuksen).
Mitä puulajia ja uudistamistapaa ehdotatte? Kasvupaikka on lehtomainen kangas, joten metsänhoitoyhdistyksen ehdottama männyn istutus epäilyttää (männyn laadun puolesta)?
Oma ehdotukseni olisi tyvilahosta huolimatta istutus kuuselle, kuitenkin siten, että tyvilahoisten kantojen ympärille tulisi mäntyä. Toinen vaihtoehto olisi perustaa kylvämällä mahdollisimman tiheä rauduskoivikko. Mielipiteitä?
Mitä puulajia ja uudistamistapaa ehdotatte? Kasvupaikka on lehtomainen kangas, joten metsänhoitoyhdistyksen ehdottama männyn istutus epäilyttää (männyn laadun puolesta)?
Oma ehdotukseni olisi tyvilahosta huolimatta istutus kuuselle, kuitenkin siten, että tyvilahoisten kantojen ympärille tulisi mäntyä. Toinen vaihtoehto olisi perustaa kylvämällä mahdollisimman tiheä rauduskoivikko. Mielipiteitä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mäntyä tai kuusta istuttamaan vaan. Tässä tapauksessa kuusta noin rehevälle paikalle. Paljon taimia vähintään 3000 kpl/ha. Mätästys/maanmuokkaus tulee tehdä kunnolla. Kunta paljastetaan kuitenkin vain istutuskohdista eikä missään nimessä tarpeettoman paljon. Eipä tarvitse sitten heinätä ylenpaltisesti.
Ne kannot olisi varmaan tässä tapauksessa kannattanut kiskoa pois saman tien. Mänty on ongelmallinen hirvialueilla. Itseltäni ne on ainakin syöty melkein järjestäin. Voihan sitä aina kokeilla ripustaa rexonan palasia (tai muita voimakkaasti hajustettuja) kertakäyttömukeissa taimien latvaosaan, väittävät niiden auttavan. Naapuripalstalla on ahkeroitu laittamalla leveitä keltaisia muovinauhoja puolimetriä pitkinä suikaleina nuppineuloilla taimien latvuksiin. Näyttävät tehonneen, tai ainakaan niitä taimia ei ole syöty. Toisaalta riippuu kuitenkin vähän siitä tyvilahosta, mitä laatua se on, saattaapi tarttua mäntyynkin. Kannattaa tarkistaa ennen toimiin ryhtymistä.
Koivua ei kannata missään tapauksessa istuttaa, se jää liian harvaksi ja taimet syödään pois. Jos lähellä on rauduksia, ne siementävät kyllä, kunhan maa on muokattu sitä varten. Sitäkin voisi koettaa, että kylvää koivulle tyvilahoisten kuusten ympäristön, se ei paljon maksa. Taimia voi sitten yrittää suojata erilaisilla kalistimilla (tyhjiä olutpurkkeja tms.) kun ei ilmeisesti ihmisiä ole lähistöllä, ja lisäksi sitten kaikkea mitä keksit tuulessa heiluvista nauhoista haiseviin saippuoihin. Saa olla jonkinlainen kulttuurihirvi, jos sen kaiken kestää. Itselläni on siemensyntyinen tiheä rauduskoivikko (useita hehtaareja), josta hirvet syövät talvisin paljonkin. En ole suojannut mitenkään, mutta nyt harventaessani 6-7 metristä taimikkoa näkyy, että on sieltä jäänyt jäljelle kasvatettaviakin puita. Uskoisin, että suojauksia käyttäen koivun kasvatus voisi onnistua pienemmilläkin aloilla.
Itse kokeilin lehtikuusikon alkaneisiin peuravahingon torjuntaan "löpöä", jota ripsuin vain hiukan kuusen havulla syöntikorkeudelle ja siihen loppui syötijäljet.
Jälkiä oli kuin karjopihassa, mutta syöti lakkasi.
kyllähän ne metsänhoitoyhdistyksen ukot varmaan osaltaan osaa päätellä, että siinä männystäkin hyvä tulisi lajin vaihdon kannalta parempi.koivu kasvaa sekaan luonnostaan jos vain jossain näkyy niitä jossain"hies", yleensä koivun suoraan kasvaminen "hyvärunkoisia" on paljon tuurista kiinni.kylvä männylle se koska on äestettykin ,onnistuu kyllä yleensä kylväminen.
piikkiaitalanka keltaisella nauhalla ja muovisuikaleilla merkkattuna noin 1,5 metrin korkeudelle aukon ympärille.
Niin se aitahan tarvii olla ainakin 2,5metriä korkea. ja lankojenväli maksimissaan 30 cm. Muuten menee hirvet ja peurat yli tai välistä miten lystää.
Tuntuu kyllä kalliilta ja työläältä ratkaisulta
Itse kyllä tekisin kylvötaimikon... ehkä kannattais vielä kaivurilla nyppi'ä ne kannot pois ja samalla teettää koneellinen kylvö. Kyllä sinne sekaan kasvaa muutakinpuuta.
kokeilla piikkiaitalankavaihtoehtoa. Olen repinyt maasta satoja metrejä vanhaa piikkiaitalankaa ja se vaikuttaa todella lujalle edelleen. Aidantolppia toivon saavani hakkuun yhteydessä kaadettujen puiden latvuksista. Töitähän se teetättää, mutta onpahan se komian näköinen aitaus ja naapureilla ihmettelemistä. Sellainen on vielä ratkaisematta, että, jos se elukka pääsee aitauksen sisälle ja ei osaa ulos, niin sittenhän se syö nälkäänsä kaikki taimet...
ei se palsta sitten koviniso tainnut oillakkaan, jos muutamallasataa metriä aitalankaa luulet pärjääväsi.
jos olis hehtaarin neliönmuotoinen palsta, ja siihen laittais vähintään 2metrisen aidan, 30 sentin väleillä. eli suunnilleen menis noin 7 lankaa päällekkäin.
aidan ympärys 400m * 7 =2800 metriä
ja tuokin vasta hehtaarin alalle. Tolpatkaan ei saa mitään kukkakeppejä olla, ja tyvipäätkin tarvis nuotiossa hiillostaa että ne kestäis edes viittävuotta. Aidantarvehan on sellaiset 10 vuotta tai ylikin.
Toisaalta peurat ja hirvet saattaa nauraa ittensä kuoliaaks nähdessään aitaviritelmän, ehkä se sillee vois auttaakkin.
Täällä päin ei ole kauriita, ainoastaan hirviä, joten meinasin vetää vain yhden kerroksen sitä lankaa 1,5 metrin korkeudelle. Sitten laittaisin sellaisen keltaisen nauhan "pelokkeeksi". Suunnitteilla oleva aukko ei ole hehtaaria. Ja ei niitä tolppia nyt 2 m välein tarttee olla. Voihan se olla, että tolpat rupeaa 5 vuoden kohdalla lahoamaan, mutta voihan niitä uusia.
Unohdettaisiin heti ensialkuun männyn istutus totaalisesti. Onko takoituksena toimia suojakasvina luonnontaimille? Mehtää ei viljellä kuin peltoa.
Antaa herra darwinin hoitaa se lajivalinta. Silloin tulee kestävin ratkaisu, joka on todennäköisesti seoskasvusto. Mutta tämähän ei mahdu millää metsäkeskuksien ja yhdistysten ajatusmaailmaan. Kylvämisestä on pienin haitta, ja täyttää sen lakipykälän. Eli kaikkia mahdolisia harkittavia vaihtoehtoja sekoittaa , ja kylvää seoksena.
Kun kerran aikaisempi puulaji oli kuusi, niin kasvupaikka on liian rehevä, että mänty pystyisi tuottamaan laaduksta sahatavaraa. Kait sitä jotaki oksahirviöitä, ja muuta ei toivottavaa kasvaa, muttei "pitkää tykinpiipppu" värkkiä.
ajattelin vaan tuota kuusen tyvilahoa lajinvaihdon kannalta,männystähän ei tietenkään mitään tule jos paikka on liian rehevä.koivun kylvämisen voi kyllä unohtaa seoksen mukana,siitä tulee vain riesaa koivu tulee sinne itsestään,"liikaa" myöskään kantoja ei kannata pois antaa.
Tyvilahoiset kannot kannattaa ilman muuta poistaa, niistä ei synny bisnestä eikä lannoitetta; syntyypähän vain usia sienitartuntoja.
Ei minusta kannata varmasti lahovikaisia puita alkaa kasvattamaan. Se mäntykin on parempi vaihtoehto, siitä edes osasta tulee kunnon tukkia vaikka olisikin liian rehevä pohja.
Oletko harkinnut lentikuusta? itse olen sitä joihinkin tuollaiis paikkoihin laittanut vaikka kyllä sitäkin näyttää hirvet syövän. Itse harkitsisin lehtikuusta tai sitten kylväisin männynsiementä kovasti tiheänä ja ruiskuttaisin heinän ja sopimattomat lehtipuut aikanaan.
Jostain muistan lukeneeni, että mannouse tarttuu lehtikuuseen siinä missä kuuseenkin. Lehtikuusi maistuu myös hirvelle. Itse koittaisin vielä saada kannot nostettua ja sitten kuusen istutus
Kokeile,sitten vaikka lehtikuusta.Missään nimessä ei kannata mäntyä istuttaa.Jos kuitenkin istutat mäntyä,niin kannattaa välttää yletöntä perkaamista,eli älä poista luontaisesti tulevaa puustoa.Auttaa vain mäntyjen karsiutumista ja saatat 20-vuoden päästä kaataa ne istuttamasi männyn taimet pois,kun luontaisesti tulleista taimista kasvaa lopullinen metsä.
hieskoivuahan sinne paljon tulee millä ei ole muuta kuin halkoarvo.
Kiitos vastauksista, valinnanvaraa näyttää olevan kun pikaisen yhteenvedon mukaan uudistamistavaksi on ehdotettu ainakin:
Männyn kylvöä
Rauduskoivun kylvöä
Männyn, kuusen ja rauduskoivun sekakylvöä
Männyn istutusta
Kuusen istutusta
Rauduskoivun istutusta
Lehtikuusen istutusta
Vain hybridihaavan istutusta ei kukaan vielä ehdottanut, vaikka se olisi kasvupaikalle sopiva ja ainoa (haavan lisäksi) tyvilaholle resistentti puulaji! Niin, lehtikuuseenhan tyvilaho kyllä tarttuu, kuten joku aivan oikein tiesikin.
Hirvi syö haavan ensimmäiseksi. Sen suojaaminen on mahdollisella hirvituhoalueella taloudellisesti epämielekästä - kuiduksihan haapa yleensä vain kasvatetaan. Siksi ei kukaan liene ehdottanutkaan.