jos täällä hakee ihmisiä, ystäviä?
Vastaakohan
kukaan...
91099
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen itse vastaillut, mutta kaikkialla on sama lopputulos muutaman viesin vaihtamisen jälkeen yhteydenpito tyssää.
Ehkä yksinäisten on vaikeampi tutustua ja ylläpitää kontakteja?
vuosia kestänyt yksinäisyys rappeuttaa sosiaaliset taidot. ei vain ole mitään sanottavaa... luulen, että tuossapa se. ei vain ole mitään mistä kirjoittaa, kun omat murheet on kerrottu ja jaettu.
Minä ainakin vastaan. Tunnen monesti itseni tosi yksinäiseksi. Laitan päivittäin sähköposteja tuttavilla ja tuntemattomillekin toivoen pääseväni ajatusten vaihtoon. Jotkut vastaavat kerran, siihen se sitten loppuu.. Masentavaa. Ja kuitenkin puhutaan että ihmiset nykyään tapaavat niin helposti internetin välityksellä.
Masentaa kun yrittää ja sitten epäonnistuu. Alkaa epäilyttää että sanonta "kun paljon on, saa lisää ja kun on vähän, viedään loputkin", pitää paikkansa. Toiseksi liiallisen netin käytön on todettu lisäävän masennusta, ehkä juuri em. syystä, odotukset eivät täyty ja passivoituu lopulta vain odottelemaan jotain tapahtuvaksi.
Mutta ei kai väline itsessään ole paha. Kun tuossa edellä väitettiin, että vuosien yksinolo rappeuttaa sosiaaliset taidot, voisi olettaa netin olevan yksi kanava pitää niitä yllä. Tai minulla niitä kai ei ole koskaan ollutkaan ennen nettiä ja edelleenkin vähän hakusessa...
Ihmisiin voi tutustua netin kautta, minutkin on joskus nähty elävänä :). Kuitenkin alan olla jo kypsä myöntämään ettei tämä ehkä sittenkään kaikkein paras kanava ole - saattaa sattua sielunveli tai -sisko kohdalle mutta ei sekään vielä jatkuvuutta takaa. Elämäntilanne voi muuttua, esimerkiksi löytyy "oikeita" ystäviä ja nettiystävät ovat ensimmäisenä putoajia kun katsotaan mihin aikaa käyttää...
Minulle voisi kirjoittaa - mutta en halua mitään nettielämää vaan kenties eläviä ystäviä/kavereita pk-seudulta. Olen 25-vuotias nainen... [email protected]
Minä vastaan. Kirjoita minulle.
[email protected]
Toivottavasti moni vastaa.
Minusta tuntuu, että täällä liian moni etsii itselleen reipasta, iloista ja rohkeaa ystävää, joka tsemppaa eteenpäin ja jaksaa toisen ruikutusta. Yhtälö on oikeasti ihan äärimmäisen epätodennäköinen. Kyllä meidän elämän päähän potkimien on löydettävä toisistamme se seura.
Itse olen aloittanut meilaamisen muutaman ihmisen kanssa ja kun he ovat kertoneet omista ahdistuksistaan, loppuu viestittely siihen, kun minä kerron puolestani omistani. Odotuksena on siis ilmeisesti, että toimin pelkkänä kuulevana korvana. Kyllä minulle saa avautua ihan mistä vaan enkä minä hylkää ketään, joka ei kohtele minua huonosti, mutta sitä en jaksa, jos mukana ei ole ollenkaan vastavuoroisuutta eli odotuksena on että minun tulee vain hymyillä ja tsempata. Voin kyllä hymyillä ja tsempata, mutta haluan voida myös rehellisesti kertoa, jos on kamala päivä.
Sellaista kroonisesti tsemppaavaa roolia ei kukaan vedä kuin melko korkeasta maksusta, koska se on todella raskasta ja vaatii ammattimaisen tuen eli työnohjauksen.