Ystävättäreni on lähes koko elämänsä ollut ns. lost case... Laitoksesta toiseen, itsemurhayrityksiä takana 7 ja ikää vasta 25! Vuosi sitten hän lopetti kaiken lääkityksen turhautuneena jatkuviin mielialamuutoksiin, depessioon, ahdistukseen ja kuolemantoivoonsa. Samaan aikaan hän aloitti itsehoidon kannabiksella. Hän on koko vuoden polttanut lähes päivittäin jointin pari ja sanoo itse, että olo on mitä tasapainoisin! Hän on rauhallisempi ja tasapainoisempi kun koskaan ja mikä parasta: hän ei halua enää kuolla! Kallonkutistajalleen hän ei asiasta kerro.... Sanoi vaan kokeneensa ihmeparantumisen!
Sanokaa mitä sanotte, mutta hänen kohdallaan kannabis oli kaikkein paras ja toimivin lääke. Ei hän itseään täysin pihalle koskaan kisko, mutta pikkasen, niin että rauhottuu ja elämä taas maistuu!
Sanokaa mitä sanotte, mutta hänen kohdallaan kannabis oli kaikkein paras ja toimivin lääke. Ei hän itseään täysin pihalle koskaan kisko, mutta pikkasen, niin että rauhottuu ja elämä taas maistuu!
Vastaukset 4
Vanhimmat
kannabis toimii mutta voi se huonostikkin toimia! lue kannabispsykoosit : amotiovaatiosyndrooma
siis, kannabispsykoosi on mahdollinen laueta henkilölle, jolla on taipumusta psykoosiin.
Kannabis on depressioon hyvä vaihtoehtolääke, jos ei halua alkaa kemikaaleja lääkärin määräyksestä syömään. Pitkäaikaisvaikutteisena sen käytön ei tarvitse olla päivittäistä, eikä sitä tarvitse käyttää paljoa saadakseen siitä vaikutusta.
Suomenlaki vaan ei salli tuonkaltaisten vaihtoehtolääkkeiden käyttöä toisin kuin monet sosiaaliset maat. Suomessa sen laittomuus perustuukin Amerikan tapaan muuhun kuin sen vaikutukseen
Olen miettinyt tuota amo..aa..motivativatio syndroomaa ja ei oikein kaiken empiirisen tutkimuksen valossa vaikuta todelliselta ilmiöltä. Parhaan kuvauksen luin jostain ja se oli aika hyvin onnistuttu kuvaamaan yhdellä Englannin kielisellä lauseella, joka ei nyt jäänyt päähän. Mutta ajatus on että pilvessä on vaikea alkaa tekemään asioita joista ei todella nauti tai mistä ei pidä. Ja enemmän tuota pohdittuani, olen sitä mieltä että se pitää paikkansa. Ei kanna mua passivoi, mä en vaan halua tehdä asioita joista en rehellisesti sanoen välitä ja jotka ei ole mulle tärkeitä :)
tuo ihana alkoholi. Monta monta kertaa syvistä syövereistä olen jaksanut taas yhden päivän, viikon enemmän kun olen saanut ystäväni kanssa lähteä kalaan ja vetää kännit. En silti ala julistamaan että alkoholi pelastaa.