Tämän tekstin tarkoitus on tarjota teille pieni väläys siitä millaista tekstiä sormistani välittyy. Ja toivottavasti voitte opastaa minua mihin suuntaan minun tulisi jatkaa? Jos pitäisi jatkaa ollenkaan. Kritiikki ja kaikki muu mahdollinen palaute olisi todella avuliasta. Kiitos!
On vaikea sanoa mikä on krapula-aamun huonoin puoli; Päänsärky, vatsan myllerrys vai kenties toisinaan aivan sanoinkuvaamaton maku suussa. Oikeastaan krapulahan on nimenomaan huonoa oloa joka osa-alueella. Hauskinta on se kun krapulaisena aamuna yrittää saada ideoita tai etsiä oikeita sanoja. Seurauksena on tämän tekstin kaltaista sanaleikittelyä jota nyt luultavasti täyspäinen ihminen jaksaa seurata noin minuutin. Tietysti voin olla väärässäkin, ehkä krapulaisen sekaisuus miellyttää jotakuta. Esimerkiksi omassa piirissäni krapula on ehkä 3.suurin puheenaihe naisten ja ryyppäyksen jälkeen. "vittu se ääni kun oksensit. Se oli ihan sairas", "ai mun pää", ja "jaffa loppu", lausahdukset ovat hyvässä käytössä ainakin Valkeakoskella. Ylipäätänsä krapula puheenaiheena on todella turha ja kuiva. Säästä puhuminenkin on mielestäni viihteellisempää ja kiehtovampaa kuin ikivanhat kertomukset haljenneista oksennuspusseista tai salaperäisesti kadonneista muistikuvista. Joka tapauksessa vaikka olen käsittänyt kyseisen puheenaiheen turhuuden, huomaan toistavani itsekin samoja juttuja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja sitten vielä kerran. Jotenkin koko aivojeni verkostoituminen on kasvanut siihen suuntaan että jotenkin saan puheenaiheen kuin puheenaiheen, seurassa kuin seurassa, kääntymään kännijuttuihin ja krapulaan. Kiusallisinta tämä käyttäytyminen on tietysti naisseurassa. Treffit saattavat rakentua huonolle pohjalle kun ainakin toisen osapuolen koko elämä tuntuu pyörivän Jaffan ja tärisevien käsien ympärillä. Todellisuudessa kun en edes juo usein, itse asiassa todella harvoin näinä aikoina... Esimerkiksi olen nyt ollut kännittä päälle kuukauden, tai siis ennen eilistä... I wonder why.
Eniten alkoholia käytin luultavasti toissa kesänä, jolloin olin aina valmis lähtemään kavereiden kanssa rannalle tai oikeastaan ihan minne tahansa. Silloin join kännit sanotaanko kerran viikossa. Eikä tämäkään määrä nyt mielestäni mikään ihmeellinen ole nuorelle miehelle, joka asuu Valkeakoskella. Nykyään juon kännit kerran kuussa tai kahdessa. Keskiarvo olisi varmaankin sellainen 1,5kertaa kahdessa kuukaudessa. Aluksi kännipäivien vähentyminen johtui mitä luultavimmin rahan puutteesta. Sitä kautta opin tajuamaan paljon todella maksaa. Sitten aloin pohtimaan sitä mitä sillä rahalla todella saa. Hetken sekavan huuman josta loppujenlopuksi ei jää paljoakaan käteen. Tosin en väitä ettei sekaisin olemisella ole puolensa. Toiset tarvitsevat alkoholia sillä eivät osaa muuten rentoutua, toiset taas voivat humalan avulla selvitä tilanteista joihin heidän mieli muuten ei olisi valmis. Käytännössä siis tarkoitan pääasiassa tytön iskemistä. Joka tapauksessa paineita on hyvä poistaa silloin tällöin ja humala on siihen oiva väline. Tämä on siis kantani alkoholiin ainakin tällä hetkellä.
Kello on 11:57 ja oloni on yksinkertaisesti huono. Kaverini yhä jaksavat itkeä oloaan Messengerin välityksellä, yleensä tämä vaihe loppuu uuteen nousuun tai siihen että porukka käy takaisin nukkumaan. Kuten ehkä saatat huomata, olen minä kuitenkin ainakin mielestäni vaipunut omiin mietteisiini ja kirjoituksiini. Vaikkakin tästä sinulle, oi hyvä lukija, ei mitään hyötyä olisikaan ,niin ainakin minä nautin omien sormieni kautta välittyvästä seurasta. Voin ymmärtää minua aktiivisempia kirjoittajia nyt paremmin. Tämähän on aivan mahtavaa, jopa krapulassa.
Tällä hetkellä minua vastassa on suuri ongelma. Miten kirjoitan tämän teoksen mikä tämä nyt onkaan. Olen jatkuvasti kääntyilemässä johonkin outoon päiväkirjansekaiseen tutkailuun. En tiedä miten haluan tämän teoksen kirjoittaa. Miten kerron mitäkin. Haluatteko kuulla kenties tapahtumista elämässäni kuten esimerkiksi eilisillasta? Vai haluatteko kirjan täydeltä kannanottoa eri aiheisiin. Ehkä minun pitäisi kunnolla päättää mihin tällä kirjalla pyrin. Mitä minä haluan sanoa... Siinä tälle päivälle purtavaa. Purtavasta tulikin mieleeni... ruoka-aika.
On vaikea sanoa mikä on krapula-aamun huonoin puoli; Päänsärky, vatsan myllerrys vai kenties toisinaan aivan sanoinkuvaamaton maku suussa. Oikeastaan krapulahan on nimenomaan huonoa oloa joka osa-alueella. Hauskinta on se kun krapulaisena aamuna yrittää saada ideoita tai etsiä oikeita sanoja. Seurauksena on tämän tekstin kaltaista sanaleikittelyä jota nyt luultavasti täyspäinen ihminen jaksaa seurata noin minuutin. Tietysti voin olla väärässäkin, ehkä krapulaisen sekaisuus miellyttää jotakuta. Esimerkiksi omassa piirissäni krapula on ehkä 3.suurin puheenaihe naisten ja ryyppäyksen jälkeen. "vittu se ääni kun oksensit. Se oli ihan sairas", "ai mun pää", ja "jaffa loppu", lausahdukset ovat hyvässä käytössä ainakin Valkeakoskella. Ylipäätänsä krapula puheenaiheena on todella turha ja kuiva. Säästä puhuminenkin on mielestäni viihteellisempää ja kiehtovampaa kuin ikivanhat kertomukset haljenneista oksennuspusseista tai salaperäisesti kadonneista muistikuvista. Joka tapauksessa vaikka olen käsittänyt kyseisen puheenaiheen turhuuden, huomaan toistavani itsekin samoja juttuja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja sitten vielä kerran. Jotenkin koko aivojeni verkostoituminen on kasvanut siihen suuntaan että jotenkin saan puheenaiheen kuin puheenaiheen, seurassa kuin seurassa, kääntymään kännijuttuihin ja krapulaan. Kiusallisinta tämä käyttäytyminen on tietysti naisseurassa. Treffit saattavat rakentua huonolle pohjalle kun ainakin toisen osapuolen koko elämä tuntuu pyörivän Jaffan ja tärisevien käsien ympärillä. Todellisuudessa kun en edes juo usein, itse asiassa todella harvoin näinä aikoina... Esimerkiksi olen nyt ollut kännittä päälle kuukauden, tai siis ennen eilistä... I wonder why.
Eniten alkoholia käytin luultavasti toissa kesänä, jolloin olin aina valmis lähtemään kavereiden kanssa rannalle tai oikeastaan ihan minne tahansa. Silloin join kännit sanotaanko kerran viikossa. Eikä tämäkään määrä nyt mielestäni mikään ihmeellinen ole nuorelle miehelle, joka asuu Valkeakoskella. Nykyään juon kännit kerran kuussa tai kahdessa. Keskiarvo olisi varmaankin sellainen 1,5kertaa kahdessa kuukaudessa. Aluksi kännipäivien vähentyminen johtui mitä luultavimmin rahan puutteesta. Sitä kautta opin tajuamaan paljon todella maksaa. Sitten aloin pohtimaan sitä mitä sillä rahalla todella saa. Hetken sekavan huuman josta loppujenlopuksi ei jää paljoakaan käteen. Tosin en väitä ettei sekaisin olemisella ole puolensa. Toiset tarvitsevat alkoholia sillä eivät osaa muuten rentoutua, toiset taas voivat humalan avulla selvitä tilanteista joihin heidän mieli muuten ei olisi valmis. Käytännössä siis tarkoitan pääasiassa tytön iskemistä. Joka tapauksessa paineita on hyvä poistaa silloin tällöin ja humala on siihen oiva väline. Tämä on siis kantani alkoholiin ainakin tällä hetkellä.
Kello on 11:57 ja oloni on yksinkertaisesti huono. Kaverini yhä jaksavat itkeä oloaan Messengerin välityksellä, yleensä tämä vaihe loppuu uuteen nousuun tai siihen että porukka käy takaisin nukkumaan. Kuten ehkä saatat huomata, olen minä kuitenkin ainakin mielestäni vaipunut omiin mietteisiini ja kirjoituksiini. Vaikkakin tästä sinulle, oi hyvä lukija, ei mitään hyötyä olisikaan ,niin ainakin minä nautin omien sormieni kautta välittyvästä seurasta. Voin ymmärtää minua aktiivisempia kirjoittajia nyt paremmin. Tämähän on aivan mahtavaa, jopa krapulassa.
Tällä hetkellä minua vastassa on suuri ongelma. Miten kirjoitan tämän teoksen mikä tämä nyt onkaan. Olen jatkuvasti kääntyilemässä johonkin outoon päiväkirjansekaiseen tutkailuun. En tiedä miten haluan tämän teoksen kirjoittaa. Miten kerron mitäkin. Haluatteko kuulla kenties tapahtumista elämässäni kuten esimerkiksi eilisillasta? Vai haluatteko kirjan täydeltä kannanottoa eri aiheisiin. Ehkä minun pitäisi kunnolla päättää mihin tällä kirjalla pyrin. Mitä minä haluan sanoa... Siinä tälle päivälle purtavaa. Purtavasta tulikin mieleeni... ruoka-aika.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.