olla mahdollista että yksi on nin ylitse muiden, vaikka mikään ei ole turhempaa kuin ajatella ja odottaa, mutta silti mikään ei ole sen hienompaa!!!
Sitä odottaa toisen näkemistä ihan tohkeissaan.....
Miksi ei????
Sitä odottaa toisen näkemistä ihan tohkeissaan.....
Miksi ei????
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen nyt terveellä tavalla kiinnostunut sinusta.
Parempi niin, on mahdollista onnistuakin ja luoda aito yhteys. En heti ryntää nuolemaan saappaitasi. Teen sen sitten kun paremmin tunnetaan.
Olin meinaa kuin jossain huumeessa silloin kun vielä nähtiin useasti. Mikään heroiinimäärä ei varmasti voi tehdä yhtä hyvää tunnetta kuin se olo, kun logiikka katosi vähäksi aikaa kun vain kävelit vastaan. Sitten sitä tapahtumaa kelasi illalla yhä uudestaan ja uudestaan läpi ja odotti milloin näkisin sut taas...olin onnellisempi kuin koskaan, mutta samalla niin onneton.
alannut olla viime aikoina sellanen olo että kestän tämän kaiken, siis mielikuvituksessani ;), joskus mulla meni niin yli äyräiden...
ja oonhan mä monella muullakin tavalla palannut taas entiseen elämäntyyliini, mikä on hyvä.
Tuntuu siltä että ne asiat joita sä kelaat menee samaa rataa mun päässä, vielä eilenkin mä kelasin yhtä hetkee mielessäni...ja monia muita...
musta tuntuu että en näe sua enää ikinä..mutta varmaan sä huolehdit siitäkin asiasta jos haluat ja pystyt.
Onhan meitä, jotka ajattelee näin! Jotenkin tämä osui niin, että jos tahdon tai pystyn, järkkään asiat. Ka kun niinhän minä teen! Pystyn ja järkkään, koska haluan todella! Mutta seuraava kertapa onkin sun hukisi! ;-)
Eiköhän meillä kaikilla mene nää jutut välillä yli äyräiden. Niin meni minullakin. Mutta kun saa aikaa, tulee se järkikin sieltä ja kultainen keskitie. Vaan kelaa sitä vieläkin niin montaa juttua, mitä joskus oli...
Mut mut. Pölhöksi täällä tosiaan väliin tulee. Niin paljon samankaltaisia juttuja. Odottelen kuitenkin tapaamistamme, se tulee kyllä! =)
Haluan, haluan. Sun pitää vaan ihan pikkasen tulla vastaan kun ojennan käteni. Vaikkakin karvaisen, niin sen ote kyllä pitää. Jos vain pidät kiinni itsekin. Nähdään taas luonasi...
Ettei kukaan ala pelkäämään ketään psyko rakastujaa..
Olin siis tavattoman lätkässä. Varmaan tiedät itsekin sen tunteen, kun menee ihan pois tolaltaan vain toisen läsnäolosta. Pelästyin vähän sitä kun viimeksi nähtiin, kun huomasin etten ollutkaan enää niin äärettömän ihastunut. Se oli jo vähän mennyt ohi.
Hylkäsin sinut sydämestäni viime kesänä kun menetin toivon sinun ja kaiken muunkin suhteen totaalisesti. Syksyllä tulit kuiteskin taas mieleeni ja olenkin nyt päivittäin ajatellut sinua. Teen ehkä itselleni sillä hallaa, mutta saan siitä elinvoimaa. En siis voi sanoa olevani korviani myöten lätkässä. Erittäin kiinnostunut ja oikeasti rakastumaan kykenevä enemmänkin. Olen nyt tasapainossa. Kaikki on mahdollista.
Viime unessanikin oli takaapäin sua muistuttava nainen, mutta kasvot olivatkin erilaiset (ei yhtä kauniit). Silti halusin häntä tavattomasti. En taida uskoa laisinkaan että voisin ikinä saada sinua.
Olen täysi pelle kun kuvittelen näiden menevän perille ja että mun täytyy nämä sanat kirjottaa, mutta...
Olin silloin ihastunut ulkonäköösi. En ollut koskaan nähnyt ketään kauniimpaa. Tutustuttuamme hämmennyin aluksi koska huomasin etten tuntenutkaan sinua. Ihastuin kuiteskin siihen ihmiseen syvästi. Tunsin yhteenkuuluvuutta. Murruin kuiteskin täysin ja sydämeni kovettui. Selvisin kuiteskin siitä.
Nyt katselen kuvaasi päivittäin ja haaveilen elämästä, seksistä ja hellyydestä kanssasi. En oikein tiedä miten sitä kuvailisi. Ihastuminen on liian lievää, rakastuminen vaatisi tiiviimmän yhdessäolon. En tiedä mitä se on ja miten sitä pitäisi tituuleerata, mutta tunnen ihan älyttömästi sua kohtaan. Hartain toiveeni olisi että tuntisit minua kohtaan jotain muuta kuin välinpitämättömyyttä ja halveksuntaa. Parempi niinkin kuin ettet tuntisi yhtään mitään. Tykkään äärimmäisyyksistä. Eikö tämä jo todista kuin paljon sut haluan?
Mutta jotain tämäntapaista luin joskus aikaisemmin. Oletko kirjoittanut suuntaa-antavaa joskus? Toisaalle?
Pellejä riittää. Minä olen myös klovni, punaisia hiuksiani myöten. (No, ei ne niin räikeät ole) Kunhan aikani kuluksi nyt kirjoitan jotain.
Milloin tapasit hänet? Reilu vuosi sitten? Ja mistähän syystä mahdoit murtua? Jotain, mitä hän sanoi tai teki?
Minä luulin löytäneeni yhteyden häneen, ketä kaipaan. Tiedän, että hän käy täällä lukemassa, mutta missä, onkin eri asia. Tai lukee, mutta tuskin vastaa. Ja minä ehdin luulla, että no nyt... Mutta ei! Mäkeen meni!
Ja mitä minä kaipasin? Pari sanaa silloin tällöin, että olisimme olleet ystäviä kaikesta menneestä huolimatta. Minä mokasin pahemman kerran! Alkaa olla lähellä, etten mokannut toisenkin kerran, nyt enemmänkin muitten silmissä. Ihmetystä varmasti riittää, mutta tästä päässee pienellä valkoisella valheella. ;-)
Jepjep. Tunnen itseni tyhmäksi. Mutta vain siksi, että sorruin odottamaan ystävyyttä!
Toivottavasti sinun käy paremmin!!!
Joo, olen kirjoittanut.
Odotin että minut olisi viimeinkin palkittu, kun olin ollut niin kiltti poika mutta ei. Ajauduin niin pahaan masennukseen että kaikki muukin alkoi vaivaamaan. Ei hän tehnyt mitään väärää, minä uskottelin itselleni liikoja.
Miksikö näitä juttuja laitoin? Fantasion että hän kaipaisi minua. Tottakai. En halua olla liian innokas ettei hän ahdistuisi. Tämä on kuiteskin suurinpiirtein totuus. Surkuhupaisaa että vielä roikun tässä ajatuksessa, mutta en ole muutakaan vielä keksinyt.
Taidan lähestyä häntä vielä kerran ystävällisesti kun on sen aika. En kysy mitään suoraan, mitä juuri haluaisin kysyä. Toivoisin että hän itse kertoisi minulle. Todellakin, haluaisin olla hänen ystävänsä. Muu on tullakseen jos tulee.
olla vastaamatta, ikävöin tätä erästä henkilöä todella paljon, kun näen muita ihmisiä, ekana mieleen tulee miten se muistuttaa tuota ja tuota..siis ihan pää sekaisin.
en vain saa sitä viimeistä varmuutta ikinä.
Hänestä olen ajatellut usein hyvää, usein pahaa, oon niin pettynyt.
Minä odotin että olisit viimeinkin tehnyt jotain oikeasti.
jo todistanut minulle, minä tiedän sen, mutta muut eivät sitä tiedä.
Ja jos puhutaan ihan totta niin oon ollut suhun ihastunu, enemmän kuin paljon, joskus aivan lumoutunut...siis on niin paljon asioita mistä mä tykkään....ja sitten on ne asiat joita ei voi selittää...jotain ihme säätöä rupes olemaan, ja sitten kaikki menikin ihan uusiksi..ja on vieläkin ihan sekaisin. ei ollutkaan motivaatiota sellasiin juttuihin kun ennen....
Voi että....
Yrität kertoa? Mitä ne entiset jutut oli?
Mikä on mielentilasi ja tilanteesi nyt?
nyt ymmärsin oikein mitä sä tarkotat....
en osaa selittää, mutta kyllä mä tiedän mitä mä ajattelen ja noin mä ajattelen....
mun tilanne on nyt ihan normaali ja oon itse asiassa aika hyvällä tuulella, ja siis haluaisin nähdä sut heti.
sulle mitä? Tää olis aika tärkee kysymys.
Nyt kirjoitan sinulle ystävänä: tämä oli ehdottomasti hyvä(!) ajatus!! Mitään et saa täällä selville, joten kohtaa hänet. Mitä pikimmiten, sen parempi! Oikeaa aikaa ei ole, vaan on toimittava. Itse tiedän sen kokemuksesta, että aika ei ole koskaan valmis! Tai jos on, olet myöhässä.
Jos täällä koetat saada asioihin selvyyttä, voit pettyä pahemman kerran. Voit erehtyä jonkun toisen kirjoittamaa hänen kirjoittamakseen ja odotat enemmän, mitä täytyisi.
Ystävyydestä on varmin aloittaa. Kun et itse odota liikoja, et tuppaudu liikaa ja säikytä häntä.
Onnea sinulle! Tee mitä sinun täytyy, vain sillä tavoin voit saavuttaa jotain! =)
musta kiinnostunut..kai..
Olen tässä jahkaillut lähinnä siksi, että en ole saanut varmuutta hänestä. Hieman ristiriitaisia viestejä aina ollut. Toiseksi, olen odottanut ja tehnyt asian eteen että saisin erään hyvän syyn lähestyä häntä viattomasti. Se on luvassa tuota pikaa. Tekisi mieli jo nyt mennä häntä hätyyttelemään, mutta en kerta kaikkiaan kehtaa tehdä sitä ilman tätä syytä eikä se olisi käytännössäkään järkevää nyt.
Syynkin kanssa se on aika järjetöntä kaiken tämän jälkeen. Jotain pitää kuiteskin olla. En voi vain soittaa ja kysyä "mites on?". En haluaisi kuulla mitään marinaa.
Vielä tämän kerran tyrkytän itseäni. Menetin täysin itsekunnioitukseni ja arvokkuuteni aikaisemmissa tapauksissa.
että joku voisi oikeasti löytää 5,2 miljoonasta suomalaisesta muutaman sanan perusteella just sen toisen osapuolen jota kaipaa...
Nyt hiihtään sieltä koneittenne äärestä kaikki!
Ei tätä elämää muuten kestä.
hiihtään, kun huomenna sulaa lumi ;)