Mulla on todella huonot koulumuistot johtuen erinäisistä syistä etten jaksanut juuri panostaa opiskeluun mutta nyt aikuisiällä kun on yrittänyt aloittaa opiskelun niin tuntuu että luokkatilanteissa hiki nousee pintaan, tarkkailen vain muita että "kyttääkö" joku ja opetettava asiasisältö menee savuna ilmaan..;) Sitten jos jokin tehtävä tulee jossa tulee oma vuoro niin menen aivan paniikkiin ennen omaa vuoroa, punastelen ,sählään, mumisen ja hyvä että saan sanaa suusta ja kaikki tuijottaa että helvetin outolintu...kahvilla yritän sitten huumorilla selittää että olipas näin mutta tuntuu että nyt kukaan ei ota tosissaan ja pitävät mua tyhmänä...mulla on tosiaankin vaikea myös istua luokkahuoneessa penkillä, vaihdan asentoa vähän väliä tai napsutan jotain, tai sitten olen ns. psykoosissa..eli sumentunut näkö, en oikein hahmota oikein. en tiijä tajuaako kukaan mitä tarkoitan. hirveästi on kiinnostusta opiskeluun ja kotona yritän sitten opiskella enemmän ja tajuta asiat mitä opetettiin. Joskus sana adhd on tullut eteen ja olen miettinyt että voiskohan se olla sitä? ja kuinka yleistä se on naisilla..haluaisin jo eroon tuosta luokkakammosta ja eroon sosiaalisesta jännittämisestä kun se on todellinen haitta elämässäni. toivottavasti joku sai tolkkua tästä sekavasta kirjoituksesta.
huonot koulut muistot/adhd?
miten yli
3469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla on kanssa huonot koulumuistot, mutta nyt 24v pystyn silti tavallisessa luokkatilanteessa olemaan yleensä ihan rauhallisena ja tajuan opetuksen. Tulee joskus niitä vaikeita hetkiä, mutta luulen että se ei näy päälle. Joku esitelmänpito olis kyl kauhistus. Kun mahdollista välitunneilla niin olen mieluummin yksin, mutta kyl mä silti muiden luokkatovereiden kanssa juttelen ihan normaalisti ja tunnen kuuluvani joukkoon...jotenkin ainakin.
Niin, toi sun tilanne tuntuu kyl tosi vaikealta. Jos jokainen tunti on yhtä tuskaa niin siihen pitäis kyl ehdottomasti saada apua. Kannattaa ehkä mennä aluksi vaikka terveyskeskukseen tai mtt:hen kysymään apua. Sieltä voivat määrätä lääkkeitä jotka ainakin mua auttavat ja saat keskusteluapua. Myös muutenkin kannattaa jutella asiasta niin siitä tulee pienempi mörkö. Myöskin vaihto oppisopimuskoulutukseen voisi olla mahdollista. Kato vaikka www.oppisopimus.fi
En mä muuta osaa tähän sanoa, mut et ole tosiaan ainoa joka ei koulussa viihdy. Tsemppiä!
Mieti, mikä siinä tilanteessa oikeesti jännittää?
Jännittämisestä tässä on oikeesti kyse.
Maistele ja hahmota tilanne, mikä on se tekijä, joka saa sinut tolaltaan. Kun olet löytänyt sen, kohtaa se, analysoi ja pohdiskele, onko se tällaisen, sanoisinko paniikinomaisen olotilan, arvoista. Ei varmasti!
Ja oikeesti, ei ne muut luokassaolijat sinusta loppujen lopuksi ole kiinnostuneita, kaikilla on omat juttunsa, joiden kanssa taistella. Toiset osaa peittää sen vaan paremmin.
Tsemppiä!
Ihte pääsin erohon jännityksist hypnosihoidol. Katsoppa tuo linkki ja lue tuntuuko tutulta tuo.
http://www.hypnotisoija.net/sivut/vastaanotto.htm
Tuntuuko tutulta?
Tunnen PAKOKAUHUA eri tilanteissa. Olen uupumukseen asti STRESSATTU. OLEN JÄNNITTÄJÄ. Kävellessäni kadulla uskon ETTÄ MINUA TARKKAILLAAN. PELKÄÄN PUNASTUMISTA. KÄTENI TÄRISEVÄT juodessani kahvia taikka kirjoittaessani nimeni tärkeissä tilanteissa. Menen hämilleni ja vaivaudun joutuessani HUOMION KOHTEEKSI, ääneni pettää. OLEN PAHANLAATUINEN ÄNKYTTÄJÄ. (Johtuipa se mistä syystä tahansa asia voidaan tavalla tai toisella nopeasti korjata). PELKÄÄN: koiria, kissoja, hammaslääkäriä, lääkäriä, linja-autossa, junassa, raitiovaunussa ja lentokoneessa matkustamista. Pelkään että jalat eivät kannata minua. Pelkään IHMISIÄ ERI TILANTEISSA. Hikoilen kainaloista. Tunnen huimausta/ pakokauhua joutuessani muiden huomion kohteeksi. Pelkään esiintyä muiden edessä. Pelkään tulevani HULLUKSI. Pelkään, että ihmiset huomaavat minun JÄNNITTÄVÄN. OLEN EPÄLUONTEVA. En osaa ISKEÄ ITSELLENI SEURALAISTA. OLEN MENETTÄNYT SUKUPUOLIKYKYNI. LAUKEAN LIIAN HERKÄSTI. Kaikki edellä luetellut ongelmat eivät ole sairauksia, vaikka NIILLÄ ON MYÖS lääketieteellinen nimitys. (Siksi ne kuitenkin voivat kehittyä mikäli ette ajoissa hakeudu asiantuntevaan ohjaukseen.)
ONGELMANNE ON TAJUNNASSA TAPAHTUNUT VÄÄRÄ OPPIMISTULOS. KAIKISTA NÄISTÄ ONGELMISTA VAPAUDUTAAN NOPEAMMIN SUORAAN ALITAJUNTAANNE TAPAHTUVALLA OPETUSTOIMINNALLA. NIISTÄ VOIDAAN
POISOPPIA !
Suoraan tajuntaan tapahtuva opetus
NOPEASTI JA AUTOMAATTISESTI