Kuka selventäis minulle näitä lajeja:Absidia?, A.Versicolor?, Aspergillus sp.?, Acremonium?, Cladosporium?, Ulocladium?, Aureobasidium? ja Streptomyces. Ja vielä mitä tarkoittaa muut bakteerit? Ja paljon muitakin mutta nämä olivat kaikista korkeimpia tuloksia...sanoisinko päätähuimaavia!!!
Olisiko ketään näin viisasta joka osaisi sanoa edes jotain näistä...olen ikuisesti kiitollinen jos saan edes jotain tietoa, nyt olen aivan tyhjätasku en tiedä yhtään mitään...APUA KAIVATAAN TEILTÄ VIISAAMMILTA!!!!
Olisiko ketään näin viisasta joka osaisi sanoa edes jotain näistä...olen ikuisesti kiitollinen jos saan edes jotain tietoa, nyt olen aivan tyhjätasku en tiedä yhtään mitään...APUA KAIVATAAN TEILTÄ VIISAAMMILTA!!!!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mistä ne "päätähuimaavat" arvot mitattiin? Rakennuksesta, verestäsi? Kuka mittasi? Millä menetelmillä? Mihin suhteutettu "päätähuimaava" arvo?
Tällä palstalla on paljon hyvää tietoa ja tukea homeista sairastuneille, mutta on myös ylilyöntejä ja turhaa vouhkaamista. Jokaisella kirjoittajalla on vastuu tekstinsä asiallisuudesta, ja yksittäisistä teksteistä rakentuu tämän palstan kokonaisuus.
Lattioista ja seinistä. Lattiaa piikattiin auki ja sitten. Nyt olemme myös käyneet verikokeissa, n.viikon kuluttua tulee vastaukset. Semmoinen yritys mittasi joka on erikoistunut näihin asioihin. Mitä tarkoitat millä menetelmillä? Kasvualustat missä viljeltiin vai? Esimerkkinä voin sanoa päätähuimaavaksi arvoksi streptomyces 2miljoonaa cfu/g, A.versicolor 13 000cfu/g, aspergillus sp. 4600cfu/g, muut bakteerit 750 000cfu/g...
Vai onko päätähuimaavat luvut???? EN TIEDÄ!!!
Miten voitte? Oletteko jo ehtineet sairastua kovinkin pahasti?
Joo kyllä me olemme sairaana kokoajan. Yks tenava ei ole elämässään tervettä päivää nähnyt. Kyl meil on kokoajan jotain jokapäivä yks oire vaivaa ellei neljäkin. Huimaa, väsyttää, verta nenästä, räkää,pahoinvointia, korvakipuja/tulehduksia, kylmiä väreitä, iho-oireita, astmaa...lista on pitkä täs muutama.
Streptomyces on aktinobakteeri eli aikaisemmin sitä on kutsuttu "sädesieneksi". Pitoisuudet pitäisi olla
Saimme juuri uuden väliaikais asunnon.(muutamme huomen) mut nyt ongelmana et mitäs uskallan viedä sinne uuteen taloon kalusteit, vaatteit, yms...
Joo tottakai ilmoittelen sit tuloksist ja kyselen lisä neuvoi teilt viisaimmilta, kun olette jo ehkä kokeeneet nämä asiat ja kokoajanhan täs itsekin viisastuu. Kiitos teille, jos tulee viel lisää mieleen niin kirjoitelkaa...kaikki tieto on tervetullutta.
Niin ja kiitos Voimii täs kyl tarvis, sillä nyt on voimat ihan lopus tän kaaoksen keskel.
haöuaisin tietää, millainen on ihottuma homeelle altuttaessa? Minulla on vasta tulossa homemittaus kotiin kylppäriin. Ihottumaa, jota ei ole osattu selittää koko kesän aikana, lisääntyy koko ajan.
Olisin kiitollinen vastauksesta.
Varovaisuutta! Ilmeisesti Hilkkalisa viittaa STM:n kohonnutta itöpitoisuutta talviaikana ilmassa kuvaavan 10 cfu/m3 (lisääntymiskykyistä yksikköä per kuutiometri), millä ei ole mitään tekemistä materiaalinäytteestä johdettuun lukuarvoon per materiaalin painoyksikkö (gramma).
Kyllä mittaajalta kannattaa kysyä mitä mitta-arvoja on käytetty ja mitkä ovat viitearvot.
"Ilman mikrobipitoisuudelle ei ole annettu haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia (HTP-arvoja) eikä terveysperusteisia arvoja. Tällaisten arvojen asettaminen on vaikeaa, koska täsmällisiä annosvastesuhteita mikrobien osalta ei ole".
Meille homesairaille ei voi siis asettaa mitään HTP-arvoja, joissa "voimme olla turvallisesti". Meillä pitäisi olla ihan puhtaat tilat ja ainakaan minun työpaikaltani kaikkia homeita ei saatu pois. Meitä oli siinä "isossa talossa" eri osastoilla useita työntekijöitä, jotka emme voi kävellä edes "tuon talon" missään käytävillä oireilematta.
Moni meistä homealtistuksesta sairastuneesta oireilemme jo ulkonakin lumettomana aikana. Aikaisemmin rakastin kevättä, nautin sateen jälkeen ulkona kävelemisestä, marjassa ja luontopoluilla kävelemisestä ja syksyn kirkkaista väreistä ja jalkojen alla kahiseviata syksyn keltaisista kauniista lehdistä. Nykyisin nautin noin 0 - -5 asteen pakkasesta ja lumesta.
Muina aikoina on parempi olla kotona sisällä.
Kirjallisuudesta, luennoilta ja lehdistöstä lainattua (lähteet perässä):
Kun kosteus pääsee huoneenlämpöisiin rakenteisiin, on kaksi viikkoa kuivata rakenteet alle 80% kosteuteen, muuten kosteusvaurio muuttuu homevaurioksi. Toistuessaan kostuminen voimistaa homevauriota eikä mikään materiaali tee tästä poikkeusta. Jo syntynyt homevaurio ei poistu kuivaamalla, vaan ainoastaan poistamalla mikrobeja kasvavat materiaalit laajalti yli kosteusvauriorajojen. Kukin kiinteistö tulee tarkastella kokonaisuutena ja korjata järeällä kädellä kaikki havaitut kosteus ja homelähteet. Jo kuivunut vanha homevaurio on myös terveydelle vaarallinen. Ilman mikrobipitoisuudelle ei ole annettu haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia (HTP-arvoja) eikä terveysperusteisia arvoja. Tällaisten arvojen asettaminen on vaikeaa, koska täsmällisiä annosvastesuhteita mikrobien osalta ei ole. Pahimmin oireilevien henkilöiden kohdalla on usein kyse allergisoitumisesta mikrobiperäiselle tekijälle (elävät ja kuolleet itiöt, sienirihmat, mikrobien ilmaan vapauttamat orgaaniset yhdisteet = MVOC, mykotoksiinit), jolloin oireet puhkeavat pienissäkin altistumisissa kyseiselle allergeenille. Jo sairastunut henkilö ei yleensä pysty työskentelemään saneerauksen jälkeenkään kyseessä olevassa tilassa. Yleensä syy oireiluun löytyy rakenteista, mutta joskus ihmiset oireilevat työpaikoilla vielä korjausten jälkeenkin. Siitä voi päätellä, ettei korjauksissa ole onnistuttu löytämään kaikkia mikrobeja. (Lapinlampi 2001 ja 13.11. 2003, sisäilmaseminaari).
Noin 2-7-% homeesta sairastuneista ei pysty työskentelemään saneeratuissakaan tiloissa. (Jorma Ukkola 22.10.2002, luento.) Homeongelman kartoituksessa homeympäristössä oleilevilla ihmisillä on suuri rooli. Heidän oireiluaan on kuunneltava herkällä korvalla, koska jotkut homelöydökset on vaikea havaita mittauksilla. Henkilöstö on otettava mukaan korjausprosessiin, koska heidän oireilustaan saa arvokasta tietoa. (Veikko Kujala 2003, Kaleva 26.9.2003, 5.)
Periaatteena on, että sisäilman laatu on hyvää jos siitä ei aiheudu kenellekään haittaa. Ainoa tapa tutkia sisäilmaa on työntekijöiden oireita kartoittava Örebro-kysely sekä sen perusteella tehtävät materiaalinäytteet. Mikäli työntekijöitä on alle 10 henkilöä, voidaan kysely tehdä työterveysasemalla yksilöllisesti.
Jos työntekijä sairastuu homeesta ja oireilee niin ettei voi olla työpaikallaan, ei lainsäädännössämme ikävä kyllä ole säädöstä, jolla toimeentuloturva voidaan turvata niin, ettei väliinputoajia ole (Veikko Kujala, sisäilmaseminaari 13.11.2003).
Suomen sairaaloiden kosteus- ja homevauriot ovat vaaraksi henkilökunnalle ja potilaille. Home on riski myös vaikeasti sairaille, erityisesti luuydinsiirto-, elinsiirto ja syöpäpotilaille. Näissä tapauksissa potilaiden vastustuskyky on erityisen heikko. Pahimmillaan sairaaloissa remontin yhteydessä leviävä Aspergillus rihmasieni aiheuttaa potilaalle kuoleman aiheuttavan infektion kertoo professori Kari Reijula Uudenmaan aluetyöterveyslaitokselta. (Rakennuslehti 21.11.2002, 4.) Homevaurioiden korjaamisessa sisäilman mikrobipitoisuudet kohoavat jopa satakertaisiksi normaalitilanteeseen verrattuna. Esimerkiksi Stachobotrus astra-homesienten ollessa kyseessä olisi työntekijöiden terveydentilan kannalta hyvä suojautua homeisten rakenteiden purkamisen aikana vähintään P2- luokan, mieluummin P3-luokan suodattimilla varustetuilla hengityssuojaimilla. Mikrobit liikkuvat ilmavirtausten mukana ja siksi myös korjauskohteen ulkopuolella mikrobipitoisuudet kohoavat. Joissakin tapauksissa tulee harkittavaksi toiminnan (henkilöiden) siirtäminen toiseen rakennukseen.
(Tari Haahtela, Kari Reijula. Internet 9.5.2003 http://www.jns.fi/palvelut/ympvir/home.htm ).
Uudistetun työterveyshuoltolain mukaan työterveyshuollon on korostettava ennaltaehkäisyä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Lakiin liittyvässä asetuksessa muistutetaan terveystarkastuksista erityistä terveysvaaraa aiheuttavassa työssä. Esimerkkinä mainitaan mm. työolot, joissa fysikaalisen kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti tulla sairaus liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Biologisiin tekijöihin lasketaan bakteerit, virukset, sienten ja homeiden itiöt sekä näiden vapauttamat muut biologisesti aktiiviset aineet. (Tehy 4/2002; Tehy 12/2002, 18-19.)
Anteeksi tämä myöhäinen vastaus...muutimme evakko asuntoon ni en saanut heti nettii!
Meillä on ihottumaa kahdella ja se on sellaista isoa ryyhkää (punaisena) sit se kutiaa todella paljon. Sitä on hankala selittää näin. Mut meil sitä on seläs, kyynärpäissä, leuas, käsis ja jalois. Sit meil lapsi repii sen aina ihan verille...tuntuu et mikään voide tai lääkekuurikaan ei siihen auta tai edes helpota. Kiusallinen se kyl on. Meil tytöllä jäänyt hirveet arvet joka paikkaan.
Kahdella perheestämme on löytynyt verestä monia lajeja. Toisel oli Fusarium ja penicillium ja toisen arvot meni viel tarkastukseen ku oli niin korkeat! Ns.puhtailla oli sit yhdellä huomattavasti korkeammat(siin rajoilla) arvot kuin näillä muilla esim. streptomyces ja 2 aspergillusta.
Et tämmössii tuloksia saatiin.
en viel osaa muuta nuista kertoa mut lääkärin lausuntoa täs odotellaan!