kyllä ahdistaa! mulla on ollut aknea koko teini-ikäni ajan ja olen nyt 18. ja todella näkyvää sellaista. meikkiä en halua käyttää. tunnen itseni oksettavaksi ja sitä varmasti olenkin. en voi tavata ihmisiä koska häpeän itseäni liikaa. pysyttelen kotona 24/7 eikä mulla ole yhtäkään ystävää. tämä ei ole mikään ruikutusteksti vaan totean vain asioita. nyt viimein on tullut semmmoinen olo että perkele! nyt riitti tää! jostain syystä aiemmin olen tuntenut suurta vastahakoisuutta kosmetologille, mutta nyt heti maanantaina sellaiselle aika tilataan. toivon että saan ajan niin pian kuin mahdollista, mulla on todellakin kiire päästä tästä crapista eroon. voi herrajumala kun rukoilen että saisin avun, kyyneleet tulee silmiin. se tuntuu niiiiiin epätodelliselta ja kaukaiselta. olisin äärettömän kiitollinen jos saisin itsetuntoni takaisin, joka on nyt aivan riekaleina. peiliin katsominen on ällöttävä kokemus joka kerta, varsinkin kun katsoo läheltä hyi hyi hyi. onko kenelläkään muulla tällaisia tuntemuksia tai ollut? tunnen itseni niin yksin tässä maailmassa.
jos olet saanut avun pahaan akneesi, mikä on auttanut?
niin ja mulla ei pelkkää aknea ole vaan naama on aina silleen punainen. kuiva se on muuten kuin muumiolla mutta heti kun laittaa pikkasenki voidetta, mitä tahansa voidetta, niin kyllä alkaa kiiltelemään ja tuntumaan rasvaiselta. mikään ei tälle iholle kelpaa!! ja aina jokin pielessä.
kiitos kun sain purkaa tätä tajunnanvirtaa..
tällä palstalla olijat on ainoita jotka voi ymmärtää.
jos olet saanut avun pahaan akneesi, mikä on auttanut?
niin ja mulla ei pelkkää aknea ole vaan naama on aina silleen punainen. kuiva se on muuten kuin muumiolla mutta heti kun laittaa pikkasenki voidetta, mitä tahansa voidetta, niin kyllä alkaa kiiltelemään ja tuntumaan rasvaiselta. mikään ei tälle iholle kelpaa!! ja aina jokin pielessä.
kiitos kun sain purkaa tätä tajunnanvirtaa..
tällä palstalla olijat on ainoita jotka voi ymmärtää.
Vastaukset 8
Vanhimmat
mene ihotautilääkärille...
Mene mieluummin ihotautilääkärille kuin kosmetologille. Akne on sairaus, joka tarvitsee asianmukaisen hoidon. Itselläni Roaccutan auttoi -sain vihdoin elämäni takaisin. Olin myös erittäin masentunut ja itsetunto huiteli jossain pakkasen puolella. Mainosta mukaillen: hyvä iho, parempi mieli =)
Kosmetologille voit mennä sitten kun iho on ensin saatu kuntoon. Kosmetologin käsittely on aika rankka; iho ärtyy ja puhdistumisen sijaan muuttuu pahemmaksi. Lisäksi kosmetologit ei aina tunnu ymmärtävän, että akne on sairaus. Ne paasaa myymistään ihonhoitotuotteista ja ruokavaliosta. Ne ei riitä aknen parantamiseen! Saattavat kyllä pitää sen poissa kunhan siitä on ensin päästy lääkkeillä eroon. Tsemppiä!
Moik!
Kuten jo muutkin vinkkasivat- mene lääkäriin!!! Kosmetologit ja tuotteet eivät oikea aknea voi parantaa!! Hopihopi, vaihda aikasi ihotautilääkärille. Saat reseptilääkkeet ja itsetunnon. Ja PS. luepa tämän palstan vanhempia viestejä.. usea (kuten myös omanikin) tarina on kuin Sinun. You are not alone.. TSEMPPIÄ!!! :)
Minäkin neuvoisin menemään ihotautilääkärille. Kosmetologit ei välttämättä kovin tulehtunutta ihoa edes suostu hoitamaan. Sitä varten on ihotautilääkärit keksitty :)
Yksityiselle saa paikkakunnasta riippuen ajan vaikka seuraavalle päivälle! Itselleni tarjottiin aikaa jo samana päivänä.
Ei aknesta tarvitse kärsiä nykypäivänä! Ihan turhaan annat sen vaikuttaa elämääsi noin..
Mm. roaccutan on lähes pomminvarma pelastaja. Ihotautilääkäriltä kuulet kaikki vaihtoehdot ja mikä sopisi sinulle parhaiten.
Kyllä se siitä! Nyt vaan puhelinluettelosta lähimmän yksityisen numero ja soitat sieltä rohkeasti itsellesi ajan.
Ilmoita sitten miten kävi :)
moi! mä oon 15 vuotias tyttö ja mulla on ollu akne n.3 vuotta. mutta nyt viimeisen kahden vuoden aikana se on ollut ihan hirveä. kun mä luin sun tekstiä, niin tuntui ihan ku mä oisin kirjoittanu sen. mulla on nimittäin IHAN sama juttu. välillä mä luulen, et mä oon tässä maailmassa ainut...
eli, mulla on finnejä ja punaisia näppyjä/arpia naama täynnä. ja mun naama tosiaan on myös IHAN punainen.nenä, leuka, posket, naaman sivut, otsa. mä syön apocycliniä. se on 3 kk kuuri ja oon syöny sitä vasta 3 viikkoa. se vaikuttaa valkopäihin, mut mua häiritsee eniten mun naaman punaisuus ja kaikki. mulla on ystäviä, mutta ei ne ymmärrä, enkä mä niiden kaa ees puhu tästä. mä stressaan tätä ihan hirveesti koko ajan, siis ihan koko ajan. mä kun katon itteeni peilistä, ni tekis mieli huutaa ihan täysiä ja itkeä.
ois ihan kiva mennä ihotautilääkärille, mut ne on nii kalliita.. tietääkö kukaan, paljon ne maksaa?
mä en kohta jaksa enää. mulla ei oo ikinä ollu ees poika ystävää, ja musta vähän tuntuu, ettei sellasta tuukkaan tän mun naaman takia.
kohta kun meen nukkumaan, rupeen varmaan taas itkemään...tää ahistaa mua niin paljon, et tuntuu ku mun sydämessä ois möykky...
ihotautilääkäri vastaanottoajasta ja paikkakunnasta riippuen 40-60€ Kelakorvausten jälkeen.
Sun kirjoituksesta tuli tosi paljon mieleen se miltä musta tuntui 10 vuotta sitten. Mulla oli tosi paha akne. Naama aivan punainen ja suurin osa näpyistä tuli poskiin ja otsaan. Ongelma alkoi 7.luokalla ja on jatkunut jonkinasteisena tähän päivään. Häpesin ihoani niin paljon! Minulla oli ystäviä mutta he eivät ymmärtäneet lainkaan ongelmaani. Yritin piilotella ihoani kaikin mahdollisin keinoin ja sain kuulla siitä todella paljon kritiikkiä ("Vähänkö sä käytät paljon meikkiä", "sun naama on ihan punainen", "sulla on tosi paljon näppyjä! jne.). Olin NIIN onneton.
Jostain syystä en mennyt ihotautilääkärille (ei ollut esim. tällaisia keskustelupalstoja joilta olisi saanut asioista tietoa tai joille olisi voinut jakaa masennustaan). Niinpä kärsin huonosta ihostani yksin ja masentuneena. Iho oli tosi huonossa kunnossa riparilla (kun katson niitä kuvia nyt tekisi mieleni itkeä..). Yhdeksännellä luokalla ihoni oli aivan karmea. En ollut koskaan seurustellut, enkä edes pahemmin pussaillut. Olin aivan korviani myöten rakastunut yhteen poikaan. Hän oli koulun yksi suosituimmista. Soitti bändissä ja pelasi lätkää. Tietysti yksi ystävistäni sai hänet. Eli poika rakastuikin ystävääni. Olin aivan paskana..He seurustelivat noin vuoden ja minä hengailin vanavedessä ja kirjoittelin päiväkirjaani miten ihana poika on. Kun oli ysiluokan päätösbileiden aika vietimme iltaa kaikkien ysiluokkalaisten kanssa torilla. Poika seurusteli vielä ystäväni kanssa, mutta veti minut sivummalle ja sanoi että haluaa jutella. Yhtäkkiä hän suuteli minua ja sanoi että on korviaan myöten rakastunut MINUUN??. Olin aivan mykkänä. Hän jätti ystäväni ja aloimme seurustella (ystäväni suuttui ja ihan aiheesta, onneksi saimme myöhemmin välimme paikattua). Seurustelin pojan kanssa puoli vuotta jonka jälkeen erosimme. Riuduin seuraavat kaksi vuotta syyttäen ihoani koko episodista. En tiedä oliko ihoni huonolla kunnolla tekemistä asian kanssa. Epäilen että ei, sillä tämä poika seurusteli seuraavaksi siloposkien kanssa, mutta jätti heidät alle aikayksikön..No, kuka tietää.
Koko lukion ihoni oli melko huonossa kunnossa. Ilman paksua meikkikerrosta en olisi voinut ajatellakaan meneväni kouluun. Viime kesänä heräsin (olen kokeillut kaikkea--> rasvoja maasta taivaaseen, kosmetologeja ties mitä!) ja varasin ajan ihotautilääkärille. Sain roan. Nyt iho on paljon paremmassa kunnossa. Ei hyvässä, mutta näppylöitä ei enää ole. Huokoset ovat kuitenkin isoja ja väri on hyvin epätasainen.
Olen kuitenkin onnellinen. Minulla on poikaystävä (jo viidettä vuotta, ennen häntä seurustelin kolme vuotta toisen pojan kanssa), ihania ystäviä ja paljon elämäniloa. En tiedä miksi kirjoitin tämän tarinan, ehkä siksi että meillä kaikilla akneihoisilla on toivoa. Minun akneni ei TODELLAKAAN ole ollut lievä, vaan melko paha. Akne vie helposti elämänilon. Minulle akne antoi yhden asian mitä muilla siloposkisilla ystävilläni ei ole. Olen oppinut todella myötätuntoiseksi ja en tuomitse ihmisiä ulkonäön mukaan. Uskon että se auttaa vielä pitkälle tässä maailmassa. Älkää vaipuko toivottomuuden tilaan kanssasisaret ja veljet. Elämässä on mahdollisuus saada paljon, akneihoisenakin.
Tsemppiä kaikille.
HEi. Mulla on ollu sama ongelma, olen nyt kohta 17 v. ja akne on ollu ehkä kolme pitkää vuotta! Kunnes sitte tajusin mennä terkkarilta koulussa pyytämään apua ku finnit on niin ällöjä! Se ohdotti mulle ensin voidetta jonka nimi on BREVOXYL , sitä saa apteekista ilman reseptiä! ja maksaa vain vähä yli 8€. Kannattaa!
Aluksi se kuivattaa tosi paljo ihoa, mutta olen käytänyt erästä voidettä. Aloe Propolista (verkostomarkkinoinnin kautta saatava Aloe).
Olen käyttänyt noin 2 viikkoa ja otsasta finnit ovat KOKONAAN hävinny ja muuallakin ihan vähän! Ihanaa! kokeile sinäkin! suosittelen!