Sinä aamuna heräsin varhain,
kaikki muut vielä nukkuivat.
Minä puutarhaani astuin,
näin auringon nousevan.
Sen säikeet kultalangoin
kietoi kimmellykseen maan.
Ja huilu mustarastaan
avas aamun soitollaan.
Ja kukkien uniset silmät
aamukasteen painamat,
varoen avautuivat
valoon päivän alkavan.
Saapui tuuli, kuin kepeä neito
- tanssiaskelin.
Se helmoin hulmahtavin
tanssi yli ruohiston.
Olin hiljaa, aistien kaiken
- niin pieni on ihminen;
alla suuren taivaankaaren
ja ihanan kauneuden.
kaikki muut vielä nukkuivat.
Minä puutarhaani astuin,
näin auringon nousevan.
Sen säikeet kultalangoin
kietoi kimmellykseen maan.
Ja huilu mustarastaan
avas aamun soitollaan.
Ja kukkien uniset silmät
aamukasteen painamat,
varoen avautuivat
valoon päivän alkavan.
Saapui tuuli, kuin kepeä neito
- tanssiaskelin.
Se helmoin hulmahtavin
tanssi yli ruohiston.
Olin hiljaa, aistien kaiken
- niin pieni on ihminen;
alla suuren taivaankaaren
ja ihanan kauneuden.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä Anna, että jaksat kirjoitella näitä kauniita ja positiivisia runoja tälle palstalle. Ne ovat nykyisin vähemmistönä. Tuli lämmin olo keskellä marraskuun kaamosta.