riviaukki

Olen itse T-72-taistelupanssarivaunujoukkueen johtajaksi rivi-auk:n ja sitten PsRUK:n kautta koulutettu. Rivi-auk oli mielestäni hyvä, mutta myös ainoa mahdollinen ratkaisu niinkin tekniseen aselajiin kuin panssarijoukot.

Ensin alokassaapumiserästä valittiin parhaat panssarivaunukoulutukseen ja muut lykättiin muihin yksiköihin,lähinnä panssarijääkäreiksi ja erilaisiksi komennusmiehiksi. Panssarialiupseerikurssilla emme vielä moneen viikkoon tienneet, kenestä tulee johtaja, ajaja tai ampuja. Kaikki saivat aluksi saman kalustokoulutuksen vaunun rungon osalta mutterin tarkkuudella eli välillä tuntui kuin olisi ollut asentaja.

Kaikki myös saivat lyhyen ajokoulutuksen ja vasta sen jälkeen valittiin tornimiehet eli olisikohan ollut kuuden viikon "auk:n" jälkeen, kun ajajat tiesivät, että heistä tulee ajajia. Johtajat ja ampujat syventyivät enemmän torniin ja asejärjestelmään samalla kun ajajat aloittivat ajokoulutuksen. Johtajat eivät tässäkään vaiheessa vielä tienneet olevansa johtajia vaan valinnat tehtiin vasta myöhemmin.

Kun tornikoulutus oli käytä taas mutterin tarkkuudella läpi, tehtiin johtajavalinnat. Johtajat alkoivat sitten harjoitella korttikokeita (inssiajoa) varten johtamista samalla kun ajajat harjoittelivat ajamista. Tällä aikaa ampujat harjoittelivat vielä tarkemmin aseita ja erityisesti ammuntaa simulaattorilla.

Minut koulutettiin vaununjohtajaksi panssariaukissa, mutta oppilaan arvomerkit saimme siis neuloa vasta jossain auk:n puolen välin jälkeen. Auk I päättyi korttikokeisiin (inssiajot) ja vain kortillisilla johtajilla oli sitten mahdollisuus tulla valituksi PsRUK:hon.

Tässäkin muistan olleen mielenkiintoisen kiireen: maanantai-tiistai korttikokeet, keskiviikko kokeiden tarkastuksia, rästejä sekä hyväksyttyjen korttien jako, torstai-aamuna Auk I:n jälkeiset korpraaliylennykset sekä RUK:hon valittujen julkistaminen, perjantai-aamuna varustesäkin kanssa PsRUK:hon (100 m päässä omasta komppaniasta).

Rivi-aukki oli ainakin tankkimiesten Auk I:n osalta enemmänkin nimenomaan kalustokurssi tai "autokoulu". Vanhempaa saapumiserää ei yksikössä ollut muita kuin toimisto-au ja kirjuri. Muuten olimme oppilasvanhimman johdolla keskenään. Niin ja erityispiirteenä täytyy mainita, että kaiken koulutuksen antoi kantahenkilökunta eli se oli kovaa, asiallista ja ammattitaitoista.

Auk I oli myös huomattavasti pitempi kuin Auk II juuri sen takia, että johtajakortti oli oltava ensin taskussa ennen kuin RUK voi alkaa. Tästä syystä omana aikanani Parolan PsRUK loppuikin vasta kuukausi Haminan RUK:n jälkeen, koska panssarijoukoissa kurssi ei voinut alkaa niin aikaisin kuin aikanaan Haminassa. Omana varusmiesaikanani Haminan RUK alkoi suoraan P-kauden jälkeen, Panssari-RUK oli tähän valtakunnallisesti kai ainoa poikkeus. Nythän tuosta järjettömästä RUK:n alkamisesta heti P-kauden jälkeen on luovuttu.

Rivi-auk onkin omasta näkökulmastani se ainoa mahdollinen Auk. Erityisen hyvänä puolena oli tulevan sotajoukon hitsautuminen yhteen jo Auk:n aikana. Tämä ei monessa muussa aselajissa onnistu. Miettikääpä: sama porukka on koossa jo P-kauden jälkeen ja sama porukka kotiutuu aikanaan reserviin ja osallistuu samalla porukalla tarvittaessa sotaan.

Myönnän, että ehkä muodollinen ulkoinen kuri oli aivan jotain muuta, kuin muissa joukoissa, mutta sisäkuri oli kova. Muistaakseni meidän taistelupanssarivaunuosastossa (35 miestä) tehtiin koko palvelusaikana (11 kk) vain yksi esitutkinta ja se myös johti poistumiskieltoon.

Herra kokelaaksi minua ei kukaan koskaan puhutellut, mutta joukkueeni oli todella hyvä porukka. T-72-joukkueeseen kuului kokelas, 2 x alikersantti ja 6 x panssarimies eli yhteensä 9 äijää ja asuimme koko joukkue samassa tuvassa. Ulkoisesti joukkueeni ja komppanian kaksi muutakin joukkuetta näyttivät lähinnä rosvojoukolta (pataljoonan komentajan sanoin), mutta tehtävämme täytimme hyvin (pataljoonan komentajan sanoin).

Ja vielä asia, joka ei muualla toteudu. PsRUK:n jälkeen toimin koko loppupalvelusajan oman sotajoukkueeni kanssa harjoitellen sodan ajan tehtäviä samaten kuin muutkin kokelaat ja myös aliupseerit. Tankkikomppanian johtajat eivät siis toimineet lainkaan alokkaiden kanssa, koska komppaniaan tuli vain yksi saapumiserä vuodessa. Alokaskoulutuksen hoitivat muualta lainatut alikersantit.