Terve Härät!
Tulin tänne kysymään kun ystävänä Härkä(m),että kun hän on sellainen,että nopeasti ihastuu,pitkään miettii,muuttuu ihastusta kohtaan etäiseksi ja lopulta tuumaa,ettei enään kiinnosta.Lopulta kumminkin kiinnostaa!
Olen koettanut hänelle puhua että mikä tämän "ketjun" saa aikaiseksi,saan vastaukseksi:No,enpä osaa sanoa.
Tälläkin herralla eräs tilanne jossa kehuu erästä naista taivaisiin asti,lopulta iskee mielenkiinnoton tila ja lopulta ei kiinnosta pätkääkään.Ja eipä aikaakaan hän kiinnostuu uudestaan ja ihmettelee kun saa nenilleen.,
Olen koettanut sanoa,että se on toista osapuolta kohtaan loukkaavaa toimia niin.
Osaatteko kertoa mistä "tyyli" johtuu?
Olen jotain täällä palstalla lukenutkin mutta kiinnostaa nimenomaan tämä "ketjureaktio".
Tämän herran kohdalla toistuu aina sama kuvio.
Kuinka opin ymmärtämään tätä kaveria paremmin?
Tulin tänne kysymään kun ystävänä Härkä(m),että kun hän on sellainen,että nopeasti ihastuu,pitkään miettii,muuttuu ihastusta kohtaan etäiseksi ja lopulta tuumaa,ettei enään kiinnosta.Lopulta kumminkin kiinnostaa!
Olen koettanut hänelle puhua että mikä tämän "ketjun" saa aikaiseksi,saan vastaukseksi:No,enpä osaa sanoa.
Tälläkin herralla eräs tilanne jossa kehuu erästä naista taivaisiin asti,lopulta iskee mielenkiinnoton tila ja lopulta ei kiinnosta pätkääkään.Ja eipä aikaakaan hän kiinnostuu uudestaan ja ihmettelee kun saa nenilleen.,
Olen koettanut sanoa,että se on toista osapuolta kohtaan loukkaavaa toimia niin.
Osaatteko kertoa mistä "tyyli" johtuu?
Olen jotain täällä palstalla lukenutkin mutta kiinnostaa nimenomaan tämä "ketjureaktio".
Tämän herran kohdalla toistuu aina sama kuvio.
Kuinka opin ymmärtämään tätä kaveria paremmin?
Vastaukset 13
Vanhimmat
puhuisit samasta "härästä" kuin minkä kanssa minä teen "säätöä" päivät pitkät. Kuviot menee tismalleen noin kun kirjoitit.
Minulle hän kertoi syyksi sen että tunteet tulee ja menee ja on niin kiva "leikkiä" eikä ikääkään oo vasta kun vähän päälle 50 v.Oon epäillyt viidenkympin villitystäkin.Oon sanonut sen joskus hänelle ja oon saanú vastauksen että hänellä on menossa "juoksuaika".
Ei niitä kukaan ymmärrä.....hermot menee ennen.
Mutta välittää ne ja lujaa, sen tiedän, tunteita EI vaan saa näyttää.....
Puhut mun härkämies ystävästä.
Hän on tänään tätä ja huomenna toista, en koskaan tiedä mikä on menossa.
Rakastunut mutta ei pysty sanomaan, etääntyy ja tulee lähemmäksi.
Kehuu välillä miten hyviä ystäviä, välillä kieltää.
Sama tällä mun herrallani on ,, kehuu miten tyylikkään naisen tapas ja toisen kerran sanoo, ei kiinnostanut tippaakaan.
Varmaan vaan jotain typerää mielenosoitusta tai ehkä jonkunlainen kompleksi ja tällä tavoin haluaa näyttää että on pidetty.
Joskus aattelen että jakomielitautinen jossain suhteessa.
Loukkaa kun kehuu,, välillä tuntuu että on katkera ja kateellinen.
Pahinta ei koskaan sano hellästi,,, tulee itelle katkera olo.
Ha Haa! Ihan kuin minä. Ensin voi vähän kiinnostua. Mutta sitten voi pelästyä. Mutta toisen perässä ei ainakaan saa juosta. Ja jos Härkä vähän lämmittää ja sitten kokee ettei saa vastakaikua niin sitten härkä kyllä vetäytyy. Ja helposti. :) Ja toteamalla vain että ei se ollut sellainen.
Tämän Härän edellinen valloitus kyllä piti yhteyttä muta Härkäpä ei "jaksanut".
Tämä valloitus oli ulkomailla kuukauden reissussa ja piti Härkään yhteyttä mutta kotiin palattuaan oli "jäätävä" tervetuliaisviesti Härältä,"Ei tää toimi".
Tämä nainen oli viettämässä parin viikon kuluttua tästä iltaa samaisessa baarissa jossa olimme mukaan lukien tämä Härkäherra.Ja voi,voi kun nyt livenä näki naisen,MUISTI kuinka kiva nainen olikaan ja meni juttusille.Nainen antoi vastavuoroisesti "jäätävät" pakit ja jälleen oltiin tilanteessa jossa sain lohduttaa tätä Härkäystävääni.
Mä en ymmärrä.Onko se sitten niin,että "poissa silmistä,poissa mielestä".
Tämä ystäväni satuttaa itseään todella usein tekemällä samalla tavalla.Ei opi,ei millään.
Hän jopa eli pari vuotta suheessa joka oli yhtä helvettiä hänelle mutta ei olisi millään muuttanut omilleenkaan.Siihenkään ei oikein löytynyt syytä.
Tuntuu jopa ihan ystävänä vaikealta olla Härän rinnalla joskus.
Jospa kertoisin jotain itsestäni,härkänä.
Kyllä on tuttuja kuvioita.
Omaa elämääni kun kelaan niin tulee mieleen seuraavia asioita:
Härän on vaikea sitoutua.Härän on helppo ihastua ja härkään ON helppo myös ihastua.
Härällä on mielessä aina ajatus:"tämä on niin kivaa että nyt on paras lopettaa ja etsiä seuraava,jotta elämässä säilyisi tietty "täzzi".
Kunnes tulee sitten hän joka jaksaa sitä leikkiä tietyllä vakavuudella,olla härästä kiinnostunut ja pitää sitä eräänlaisena ressukkana,lapsena.
Silloin paljastuu härän jaloin puoli.Härkä unohtaa leikittelyn ja ottaa elämänsä vakavasti.
Tähän vaiheeseen voi mennä kuitenkin kauan ja moni on lähtenyt maisemista.Mutta hän joka ei lähde on lopun elämäänsä turvassa härän vahvoilla hartioilla ja voi luottaa kumppaniinsa.
aikuinen Härkä-mies!
jotenki tuttua touhua...myönnän itsestäni tuon kiusallisen piirteen...sille ei vain voi mitään.
Me härät ollaan vähän ailahtelevaisia. Itsestäni huomaan sen kyllä. Rupesinkin juuri kelailemaan miten tässä oon viime aikoina käyttäytynyt vastakkaista sukupuolta kohtaan...
No mutta kyllä se on tietty Härän jonkinlainen testikin kuten tuossa oli puhetta. Se joka kestää Härän rinnalla sen oikut ja ihanuudet saa varauksettoman luottamuksen ja rakkauden. Tosin aikamoisen tulikokeeseen varmasti joutuu. Tosin olen kyllä kuullut että miehet ovat naispuolisia härkiä ehkä ailahtelevaisempia, miksi sun ystäväsikin varmasti lukeutuu.
Sen varmaan täytyy se itse jotenkin ymmärtää minkä ketjureaktion se saa aikaan, mutta hyvä että oot tukena.
Tsemppiä sulle ootkin tosi ystävä kun oot härän ystäväksi tullut. Ne onkin vain parhainta A-ryhmää!
Joo,kyllä olen tukena tälle herralle ollut muutama vuotta.:)
Nytkin hän oli intoa täynnä eräästä nuoresta naisesta ja tunne molemminpuoleinen.Eipä mennyt kauaa kun härkäherra ei pitänyt yhteyttä ja ärsyyntyi kun jälleen kerran ihmettelin asiaa.Totesi,ettei nyt oo kerinny ajattelemaan koko ihmistä!
No tämä neito otti muutaman päivän ihmettelyn jälkeen jalat alleen ja tämä härkäherra oli sitä mieltä,että menköön.Huh,huh.Nyt sitten kuuntelen sitä katumusta ja sitä kuinka yllättäin hänen onkin ikävä tätä naista.
Mä olen kehoittanut ottamaan yhteyttä mutta tämäpä ei kehtaa!
Kyllä ystävyys tämän herran kanssa on ainutlaatuinen mun kaveripiirissäni mutta kyllä mä tästä ukkelista tykkään.:)
aina ei oo helppoo olla ystävänä, mutta yleensä se kannattaa.Tsemppiä.
Kyllä tarvittavalla kannustuksella ja ohjailulla itse oon ainakin vähän kypsemmän tavan treffailuun. Helppoa se ei oo mutta kyllä tällanen härkäpäinenkin oppii jos välillä vähän uskaltaa mennä itseensä.
Itsekin olen todellakin huomannut tämän ketjun..
Muistan kun melkein kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran näin koulussa tämän kyseisen härkämiehen, ihastuin heti.. Meni jonkun aikaa, ja sain hänet sitten hieman kiinnostumaankin ehkä, käytiin kerran yhdessä syömässä mutta sen jälkeen tuli viesti että ei ehkä kannata lähteä uudelleen.. Sitä jatku semmoset puol vuotta, sitte alko taas suhde lämmetä mutta vakuutteli että ollaan vaan ystäviä..
Vuoden päästä seuraavana syksynä oltiin tosi hyviä kavereita, ja miusta alko tuntua jo että tää heppu alko lämmetä mulle..
Kehu välillä ujosti tekstiviestillä että olin näyttäny hyvältä päivällä,
koulun jälkeen jäi mun ja kavereiden kanssa kaupunkiin oleilemaan, ja aina vaan enemmän ja enemmän soitteli ja viestitti..
Sitte vuoden 2004 syyskuussa en enää jaksanu sitä että ollaan "vaan ystäviä" ja silti flirttaillaan avoimesti, vaan pyysin selontekoa asiaan, ja aloin itsekkin flirttailla kovin ottein. Löytyhän sieltä sitä lämpöö, yks ilta olin kaverini luona yötä (asuu härän naapurissa)
ni illalla tuli soitto että lähenkö vähän kävelylle..(Maaseudulla)
No tottahan minä lähin, ja siinä sitte oli jo melko kylmä ilta, ni käveltiin käsikädessä yhelle grillikatokselle ja istuttiin ja höpötettiin siellä sylikkäin, sitte käveltiin takasin kylki kyljessä toistemme kainaloissa, ja seisoskeltiin yhden tien risteykesessä monta tuntia vaan puhuen ja halaillen, ja lopulta myös suudellen.. Oli muuten ikimuistoisin ilta mitä oon ikänäni eläny..
Siitä meni vielä viikko kun mulla oli synttärit ja pienellä kaveriporukalla juhlittiin, jossain vaiheessa yötä sitte erotuttiin joukosta toiseen kerrokseen ja taas vaan halailtiin ja suudeltiin, ja vähä mentiin jo pidemmällekkii, ja sitte yöllä alettiin seurustella.
Siitä on nyt jo reilusti yli vuosi, ja tosi onnellisesti ollaan vieläkii yhdessä..
Mutta tosi ylpeä olen siitä että sain tuon miehen itelleni, mieku oon vähä äkkipikanen luonne enkä aina meinannu jaksaa oottaa härkää kun se on vähä jahkailija..
Todella tyytyväinen olen suhteeseen, heellyyttä on ja seksi on mieletöntä!!
Osaa ottaa huomioon molempien tarpeet ja olla ihana..
Vuosi ja kolme kuukautta tulee kohta, eikä loppua näy!!
Siinä minun tarina, joka toivottavasti jatkuu vielä pitkään..
Huomannut olen, että härkä kaipaa läheisyyttä, rehellisyyttä ja toisaalta myös huomiota.
Vaikea oli meidän suhteen alku, työn ja tuskan takana. Jospa tämä nyt sitten kestäis, on sen eteen ainakin työtä tehty!
Mulla mennyt härkämiehen kanssa 15-vuotta noin kun täällä on kuvattu. Ihanaa lukea, että tällaista se härkien kanssa on. Ehkä sitoumiskammoisina emme "ole koskaan yhdessä" mutta silti aina. Ja emme kai sitoutumiskammoisia ole muita kuin toisiamme kohtaan. Molemmilla ollut suhteita ja lapsia jne. Tässä vaan 15 vuoden jälkeen tehtiin platonisesta jotain muuta ja näkyykö pois pääsyä...Mamba lauloi joskus: kun hän tulee käymään edes silloin kun tykkää...Niin se kai menee
kyllä on nämä esimerkit kuin suoraan minun omasta suhteestani härkämieheen. Siis pitää yrittää vaan ymmärtää ja tiedostaa , että tästähän ( tai tästäkö ) se vaan johtuu, että härän luonteesen tämä vain kuuluu. Vaatinut kyllä paljon ymmärrystä ja puhumista. Ei kyllä niin, että se johtuu sinun horoskooppimerkistä vaan muuten.