Minulle sattui tässä kuun alussa semmoinen vahinko... ehkäisy yksinkertaisesti petti ja nyt olen raskaana. Juttu oli yhden illan juttu, mutta tunnen miehen pitkältä aikaväliltä. Aion tehdä abortin, sillä en halua tehdä lasta näin. Ennen kuin lapsia tähän maailmaan teen, haluan luoda ensin kunnon parisuhteen ja turvallisen kodin, johon lapsen on hyvä syntyä. Olen tällä hetkellä täysin sinkku.
Kysymys kuuluukin nyt teille miehet.. Kerronko tällä miehelle asiasta vai en? Osa minusta haluaa kertoa, mutta toinen osa käskee pysyä vaiti. Tiedän, ettei meidän suhteestamme tulisi ikinä mitään. Mutta mitä te miehinä ajattelette, jos omalle kohdalle sattuisi samanlainen juttu. Haluaisitteko tietää ja olla päättämässä syntyykö lapsi vai ei vai haluaisitteko mieluimmin olla täysin tietämättömiä koko vahingosta?
Asiallisia kommentteja pyydän mielellään...
Kysymys kuuluukin nyt teille miehet.. Kerronko tällä miehelle asiasta vai en? Osa minusta haluaa kertoa, mutta toinen osa käskee pysyä vaiti. Tiedän, ettei meidän suhteestamme tulisi ikinä mitään. Mutta mitä te miehinä ajattelette, jos omalle kohdalle sattuisi samanlainen juttu. Haluaisitteko tietää ja olla päättämässä syntyykö lapsi vai ei vai haluaisitteko mieluimmin olla täysin tietämättömiä koko vahingosta?
Asiallisia kommentteja pyydän mielellään...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos teet abortin älä kerro miehelle. Asia kun on iso juttu myös miehelle. Ajatus syntymättömästä lapsesta vaivaa myös miestä hautaan saakka.
Voit kertoa miehelle lapsesta, jos oikeasti hänen mielipiteellään on vaikutusta abortti-asiaan.
Ei mitään paineita abortin tekoon... mutta mitäpä jos kantamastasi ihmisenalusta tulisi menestyvä tiedemies, urheilija tai taiteilija? Vaikka lapsesta ei tulisikaan mitään "erikoista", on hän kuitenkin sinun (ja miehen) lapsi.
Mitäpä jos et voi tulla enää jatkossa raskaaksi?
Samoja asioita mietin.. Tiedän että miehelle on tosi iso asia tällainen. Sen verran oon jutellut miespuolisten ystävieni kanssa. Enkä ymmärrä naisia, jotka tekevät lapsen miehen siitä tietämättä vain siksi, että he nyt haluavat lapsen ja nyt toisaalta olen tekemässä aborttia miehen siitä tietämättä. Vaikeaahan tämä on. Tosi vaikeaa.
Vihjaatko siihen ,että abortinteko tulee vaikeuttamaan mahdollisia joskus tapahtuvia yrityksiä tulla äidiksi?
Ei pidä paikkaansa.
Tuo myytti on yksi niistä joiden tarkoitus on saada aikaan ja ylläpitää abortintekijän huonoa omaatntoa.
Jos mies huitelee siellä täällä pannen alkuun tenavia olisi kai ihan yhtä perusteltua jonkun naisen joskus kertoa hänelle suojaamattoman seksin seurauksista. Ei ainakaan voi silloin väittää, ettei ymmärtänyt tai tiennyt. Sinullekin voi samalla vaikka paljastua tästä miehestä uusia piirteitä. Tai miehistä yleisemminkin.
seksi ei ollut suojaamatonta.. kuten sanoin ehkäisy petti ja sillä tarkoitan sekä kumia, että pillereitä.
Tyttärelleni kävi sama juttu 3½ vuotta sitten. Hän halusi lapsen, mutta ei isää. Olin tosi iloinen hänen ratkaisustaan.
Nyt heillä on yhteishuoltajuus ja lapsi on vuoroviikoin isän luona, joka on ruotsinkielinen ja lapsi myös Stadissa ruotsinkielisessä päiväkodissa. Lapsen huoltajuus toimii hyvin ja olen iloinen tosi vilkkaasta lapsenlapsesta.
Tämä on elämäsi vaikein päätös. Jos teet abortin, en sinuna kertoisi sitä miehelle. Toisaalta tämän pitäisi olla kummankin yhteinen päätös. Eipä ole helppoa sinulla, mutta tee mielestäsi vain paras ratkaisu.
Saattaa kuulla asiasta joskus kuitenkin ja sitten
onkin paha sauma, jos mies haluaisi lapsen.
Lapsen pystyy varmaan kasvattamaan yksinkin... monet
ovat jo tehneet niin. Sodissakin tulee paljon yksin-
huoltajia.
Jos mies ei halua lasta, kallistuisin itse kyllä abor-
tin kannalle.
Itse halusin aikoinaan aborttia, koska lapsi oli
minun kannaltani vahinko. Kieltämättä sekin ajatus
tuntuu jotenkin pahalta nyt kun lapsi on olemassa.
Olen siis mies ja lapsen etähuoltaja.
Kiitos teille kaikille asiallisista kommenteistanne.
Kaikki on nyt ohi. Tein abortin.. en kertonut miehelle. Jotenkin näin on parempi. Hän saa elää elämäänsä niin kuin ennenkin..palata entisen vaimonsa luo ja keskittyä omaan perheeseensä. (Huom pettämisestä ei ollut kysymys)
Itse nuolen haavojani jonkin aikaa... kenties lopun elämäänikin. tällaista en toiste halua/aio kokea. Onhan tämä yksin raskasta kantaa.. marttyrimaistakin ehkä. Itku on herkässä. Olkapää olisi tarpeen ja rutistus. Mutta eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa. :)
Nainen on viisas.
Enkä edes usko että heittäydyt marttyyriksi.
Katsele eteenpäin!