Osaisiko joku kertoa miten pitäisi toimia sellaisessa tilanteessa, että tyttäreni 13v kertoo toistuvasti eräästä kaveristaan (poika n.14v) jonka isäpuoli hakkaa kotona poikaa.
Tuntuu kauhealta olla tietoinen tälläisestä ja olla tekemättä mitään.
Mutta tuollainenhan nyt ei voi jatkua.
Mitä itse tekisitte?????
Tuntuu kauhealta olla tietoinen tälläisestä ja olla tekemättä mitään.
Mutta tuollainenhan nyt ei voi jatkua.
Mitä itse tekisitte?????
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mut jos olet ihan varma tuosta asiasta niin musta olis hyvä että ottaisit yhteyttä ko. koulun terveydenhoitajaan tai kuraattoriin ja keskustelisit heidän kanssaan asiasta. Tuo pitää saada loppumaan ja toivottavasti ei ole liian myöhäistä siihen että isän "perintö" jatkuu aikanaan pojalta omille lapsille.
ei siihen mitään varmistusta tarvita! Varmistaminen on sossujen ja lastenhuollon tehtävä!!
Soita heti ja samantien, voit pelastaa edes yhden ihmisen tulevaisuuden!
Tee lastensuojelu ilmoitus.
Ei sinun tarvitse olla asiasta varma. Kyllä ne ottavat selville mitä perheessä tapahtuu.
Voit tehdä ilmoituksen nimettömänäkin jos haluat. Kirjoitat kirjeen ja laitat sen sosiaalitoimistoon menemään tai soitat sinne. Ei ne kerro kuka on ilmoituksen tehnyt.
Saatat pelastaa lapsen loppuelämän jos teet jotain.
Kuten edellinenkin vastaaja sanoi: sossuun tieto vaan. Ei kai tyttäresi huvikseen tuommoisia kerro!!
"8 luku § 40
Ilmoitusvelvollisuus
"Jos sosiaali- ja terveydenhuololn, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen.""lainaus loppuu
eli voit tehdä ilmoituksen, vaikkapa koulun kautta, ilmaiset huolesi, niinkuin hienosti sanotaan.
Oletko jo soittanut?
Itseasiassa puhuin asiasta ystävälleni joka tekee työtä nuorisopolilla. Siirsin siis vastuun ammattilaiselle. Mutta ainakin tein jotakin!
vielä sädekehää päälleen ripustaa.. Ei vaadi suurtakaan rohkeutta "juoruta" kaverilleen. Rohkeutta vaatii toimia ihan oikeasti lapsen parhaaksi! Eihän lastenpolilla työskentelevä voi asiaan puuttua!
Polilla ovat päivittäin tekemisissä lastenhuollon kanssa ja ongelmaperheiden (siis nuorisopsykiatrian polilla).
Mielestäni tein erittäinkin hyvän ratkaisun koska en itse perhettä tunne. Nyt asia on asiantuntijoiden hallussa eikä kaduta vaan olen tyytyväinen.
Paraskin puhuja! Kerropa nyt minullekin miten sinä joka kaiken niin hyvin ja hienosti taidat, Että MITEN SINÄ OLET TÄMÄN MAAILMAN LAPSIA PELASTANUT?
Tuo vastauksesi osoitti, ettet tiedä mistään mitään mutta kova on tarve muille tulla isottelemaan.
Häpeä!
Oletpas KIUKKUINEN!
Anteeksi kamalasti, teillä on ilmeisesti kasvatettu kotona tukahduttamaan tunteet.
Naminamia sulle!
Ei, minut on kasvatettu positiivisesti. Ei niin, että joka asiasta pitää vetää pultit. Ainakaan missään keskustelupalstalla.. heh..
Kun kaveri vetää lastasi turpaan, niin älä sitten rutise. Sehän näyttää tunteensa vaan, ei "tukahduta" niitä.
haukut väärää puuta ressu.
Mutta olet nyt ilmeisesti tyytyväinen itseesi. Onnittelut siitä!
Mitähän puuta kuvittelet minun haukkuneen..? Kiitos onnitteluista! Olen tosiaankin tyytyväinen itseeni. :o)
mutta pelkäämpä, että pojan tilanne on jo menetetty... Itse olen myös väkivaltaisesta kodista ja koko elämäni joutunut isäni pahoinpitelemäksi. Ehkä itsetuntoni ja tunne-elämäni olisi voinut pelastaa aikaisemmin, mutta kyllä se 14-vuotiaana oli jo liian myöhäistä. En usko, että tilanne olisi parantunut ratkaisevasti, jos asia olisikin korjaantunut kolme vuotta aikaisemmin kuin silloin 17-vuotiaana kun kotoani pois muutin.
Mutta tietysti tässä tapauksessa kyse on isäpuolesta, joten ehkä tätä hakkaamista ei ole jatkunut vielä niin kauhean pitkään.
Asia on vaikea, koska sille ei oikein kukaan voi tehdä mitään. Jos sosiaaliviranomaiset pelottelee tarpeeksi, voi fyysinen väkivalta loppua, mutta saavutettu etu kompensoituu henkisellä väkivallalla. Huostaanottoa ei kovinkaan helposti tapahdu ja vaikka tapahtuisikin, niin olisiko sekään lapselle hyväksi tässä vaiheessa... Riippuu hakkaamisen kovuudesta.
No, turhaa pohdintaa, eikä ainakaan vastaa kysymykseen. Toivotaan, että pojan asiat korjaantuvat.
No hyvä, että ilmoitit edes johonkin, vaikka paras olisi ollut ilmoittaa suoraan lastensuojeluun. Toivottavasti ystäväsi ymmärtää toimia ripeästi asian eteen.
Et voi kuitenkaan ajatella, "että teinpäs edes jotain" Se on ihan väärä ajattelutapa. Ei riitä että tekee "edes jotain" vaan pitää tehdä kaikkensa.
Suora ilmoitus sosiaaliin ei vaadi paljoa.
Minustakin sinä teit väärin kun et ilmoittanut suoraan sosiaalitoimistoon.
Moni lapsi kärsii tuollaisen takia. Tiedän että kynnys on korkea ilmoittaa, mutta itse lastensuojelu ilmoituksia tehneenä (2 kpl) tiedän että asia ei ole hurjaa kuin luulisi.
Ei ne sinua rupea "jäljittämään" siellä sosussa.
Koittakaa nyt rauhottua jo!
Asia on kunnossa. Sain tiedon, että itseasiassa perhe on jo tiedetty ja asioita ollaan hoitamassa.
Poika itse ilmoittanut.
Tämä tiedoksi että ei jää kelleen pahaa mieltä .