Pilariperustuksen toteutus

Tätä ei tarvitse todellakaan pohtia ihan yksinään. Kun haet rakennuslupaa, rakennustarkastus edellyttää sinulta hyväksyttävät rakennepiirustukset ja lujuuslaskelmat perustuksista. Hyväksyttäviä suunnitelmia tuskin saa aikaiseksi ilman rakennusinsinööriä tai vastaavaa, jollaisen joudut pestaamaan. Ellet tee(tä) kunnollista maaperätutkimusta tai muuten vakuuta suunnittelijaa ja rakennustarkastusta routimattomuudesta, niin suunnitelmassa pitää olla rakenteet routasuojaukselle tai sinun pitää mennä perustuksilla routarajan alapuolelle (esim. paalutus tai ruuviperustus).

Varhain keväällä aloitettiin perustusten teko. Kaivettiin toista metriä syvälle tiukkaan moreeniin ja koko mökin pohjan ala samaan tasaan! ja laitettiin pohjalle sorapatja. Tärytetyltä sorapatjalta aloittaen seinien alle valettiin vahvasti raudoitettu antura ympäri talon ja sen päälle muurattiin seinien alle harkkosokkeli. Lattiapalkkeja ja terassia tukemaan laitettiin samalle sorapatjalle anturat ja harkkopilarit. Anturan pohjan tasalta lähtien alettiin täyttämään hiekalla ja noin 30 sentin täytön päälle asennettiin Solimate-routaeristys koko pohjan ja terassin alalle ja puolitoista metriä vielä seinästä ulospäin ettei routa tunge sivulta talon alle. Harkkojen ulkopintaan patolevyt ja eristeen päälle taas hiekkaa ja paljon. Anturan alla ei ole lämpöeristystä kun kevytsoraharkot eivät johda sinne pakkasta. Salaojat tietysti kiertävät taloa anturoiden tasoa alempana.

Näihin rakenteisiin ei ollut itsellä sanan sijaa, vaan tässä ammattilaiset sanelivat ratkaisut, vaikka vanhat äijät olisi varmaan laittaneet salvokset maakivien päälle ja talo olisi seisonut niillä liikkumatta. -Arvannet, että pidän tehtyä perustusta ylimitoitettuna, mutta ymmärrän kyllä suunnittelijoita ja vastaavaa mestaria: heitä minä ensimmäisenä hakisin vastuuseen, jos rakennuksen todettaisiin vuositarkastuksessa liikkuneen tolpillaan. Vaan nyt ei liiku.

Ihan samanlainen varman päälle mitoittava suunnitteluperiaate tuli vastaan jätevesien käsittelysuunnittelussa: jos et käytä suunnittelijaa paikalla ja teetä maaperätutkimuksia, niin suunnittelija sutaisee sinulle raskaimman systeemin, joka toimii vaikka liejusavikossa. Näin hän pesee kätensä tulevilta reklamaatioilta, mutta sinä maksat mitoituksen takia xtraa. Ja tietysti myös ilmanvaihdossa pätee sama...

Tuntuisi siltä, että ensimmäiseksi pitäisi kokemattoman rakentajan löytää kokenut vastaava mestari hakemaan kohteeseen sopivasti mitoitettuja suunnitteluperusteita ja sitten huolehtimaan niiden toteuttamisesta ja toimeenpanosta. Amatööri voi teettää huonoa tai kallista jos ei molempia.

"minä-muodossa" kirjoitti:

Tätä ei tarvitse todellakaan pohtia ihan yksinään. Kun haet rakennuslupaa, rakennustarkastus edellyttää sinulta hyväksyttävät rakennepiirustukset ja lujuuslaskelmat perustuksista. Hyväksyttäviä suunnitelmia tuskin saa aikaiseksi ilman rakennusinsinööriä tai vastaavaa, jollaisen joudut pestaamaan. Ellet tee(tä) kunnollista maaperätutkimusta tai muuten vakuuta suunnittelijaa ja rakennustarkastusta routimattomuudesta, niin suunnitelmassa pitää olla rakenteet routasuojaukselle tai sinun pitää mennä perustuksilla routarajan alapuolelle (esim. paalutus tai ruuviperustus).

Varhain keväällä aloitettiin perustusten teko. Kaivettiin toista metriä syvälle tiukkaan moreeniin ja koko mökin pohjan ala samaan tasaan! ja laitettiin pohjalle sorapatja. Tärytetyltä sorapatjalta aloittaen seinien alle valettiin vahvasti raudoitettu antura ympäri talon ja sen päälle muurattiin seinien alle harkkosokkeli. Lattiapalkkeja ja terassia tukemaan laitettiin samalle sorapatjalle anturat ja harkkopilarit. Anturan pohjan tasalta lähtien alettiin täyttämään hiekalla ja noin 30 sentin täytön päälle asennettiin Solimate-routaeristys koko pohjan ja terassin alalle ja puolitoista metriä vielä seinästä ulospäin ettei routa tunge sivulta talon alle. Harkkojen ulkopintaan patolevyt ja eristeen päälle taas hiekkaa ja paljon. Anturan alla ei ole lämpöeristystä kun kevytsoraharkot eivät johda sinne pakkasta. Salaojat tietysti kiertävät taloa anturoiden tasoa alempana.

Näihin rakenteisiin ei ollut itsellä sanan sijaa, vaan tässä ammattilaiset sanelivat ratkaisut, vaikka vanhat äijät olisi varmaan laittaneet salvokset maakivien päälle ja talo olisi seisonut niillä liikkumatta. -Arvannet, että pidän tehtyä perustusta ylimitoitettuna, mutta ymmärrän kyllä suunnittelijoita ja vastaavaa mestaria: heitä minä ensimmäisenä hakisin vastuuseen, jos rakennuksen todettaisiin vuositarkastuksessa liikkuneen tolpillaan. Vaan nyt ei liiku.

Ihan samanlainen varman päälle mitoittava suunnitteluperiaate tuli vastaan jätevesien käsittelysuunnittelussa: jos et käytä suunnittelijaa paikalla ja teetä maaperätutkimuksia, niin suunnittelija sutaisee sinulle raskaimman systeemin, joka toimii vaikka liejusavikossa. Näin hän pesee kätensä tulevilta reklamaatioilta, mutta sinä maksat mitoituksen takia xtraa. Ja tietysti myös ilmanvaihdossa pätee sama...

Tuntuisi siltä, että ensimmäiseksi pitäisi kokemattoman rakentajan löytää kokenut vastaava mestari hakemaan kohteeseen sopivasti mitoitettuja suunnitteluperusteita ja sitten huolehtimaan niiden toteuttamisesta ja toimeenpanosta. Amatööri voi teettää huonoa tai kallista jos ei molempia.

Lue lisää

Hirsipirtti on pysynyt hyvin paikallaan, mutta hieman alempana oleva, pitkästä tavarasta tehty "apurakennus" joinakin talvina vähän liikkuu. Varaston oven takertelusta sen huomaa. Kesäksi tilanne kuitenkin korjaantuu.

"minä-muodossa" kirjoitti:

Tätä ei tarvitse todellakaan pohtia ihan yksinään. Kun haet rakennuslupaa, rakennustarkastus edellyttää sinulta hyväksyttävät rakennepiirustukset ja lujuuslaskelmat perustuksista. Hyväksyttäviä suunnitelmia tuskin saa aikaiseksi ilman rakennusinsinööriä tai vastaavaa, jollaisen joudut pestaamaan. Ellet tee(tä) kunnollista maaperätutkimusta tai muuten vakuuta suunnittelijaa ja rakennustarkastusta routimattomuudesta, niin suunnitelmassa pitää olla rakenteet routasuojaukselle tai sinun pitää mennä perustuksilla routarajan alapuolelle (esim. paalutus tai ruuviperustus).

Varhain keväällä aloitettiin perustusten teko. Kaivettiin toista metriä syvälle tiukkaan moreeniin ja koko mökin pohjan ala samaan tasaan! ja laitettiin pohjalle sorapatja. Tärytetyltä sorapatjalta aloittaen seinien alle valettiin vahvasti raudoitettu antura ympäri talon ja sen päälle muurattiin seinien alle harkkosokkeli. Lattiapalkkeja ja terassia tukemaan laitettiin samalle sorapatjalle anturat ja harkkopilarit. Anturan pohjan tasalta lähtien alettiin täyttämään hiekalla ja noin 30 sentin täytön päälle asennettiin Solimate-routaeristys koko pohjan ja terassin alalle ja puolitoista metriä vielä seinästä ulospäin ettei routa tunge sivulta talon alle. Harkkojen ulkopintaan patolevyt ja eristeen päälle taas hiekkaa ja paljon. Anturan alla ei ole lämpöeristystä kun kevytsoraharkot eivät johda sinne pakkasta. Salaojat tietysti kiertävät taloa anturoiden tasoa alempana.

Näihin rakenteisiin ei ollut itsellä sanan sijaa, vaan tässä ammattilaiset sanelivat ratkaisut, vaikka vanhat äijät olisi varmaan laittaneet salvokset maakivien päälle ja talo olisi seisonut niillä liikkumatta. -Arvannet, että pidän tehtyä perustusta ylimitoitettuna, mutta ymmärrän kyllä suunnittelijoita ja vastaavaa mestaria: heitä minä ensimmäisenä hakisin vastuuseen, jos rakennuksen todettaisiin vuositarkastuksessa liikkuneen tolpillaan. Vaan nyt ei liiku.

Ihan samanlainen varman päälle mitoittava suunnitteluperiaate tuli vastaan jätevesien käsittelysuunnittelussa: jos et käytä suunnittelijaa paikalla ja teetä maaperätutkimuksia, niin suunnittelija sutaisee sinulle raskaimman systeemin, joka toimii vaikka liejusavikossa. Näin hän pesee kätensä tulevilta reklamaatioilta, mutta sinä maksat mitoituksen takia xtraa. Ja tietysti myös ilmanvaihdossa pätee sama...

Tuntuisi siltä, että ensimmäiseksi pitäisi kokemattoman rakentajan löytää kokenut vastaava mestari hakemaan kohteeseen sopivasti mitoitettuja suunnitteluperusteita ja sitten huolehtimaan niiden toteuttamisesta ja toimeenpanosta. Amatööri voi teettää huonoa tai kallista jos ei molempia.

Lue lisää

joka kunnassa. Eikä kummosia piirrrustuksiakaan tarvita, kunhan perustusten tyyppi näkyy mökkikuvista niin riittää.

Jakari kirjoitti:

joka kunnassa. Eikä kummosia piirrrustuksiakaan tarvita, kunhan perustusten tyyppi näkyy mökkikuvista niin riittää.

Jätevesien käsittelysuunnitelmista ei ollut muuta juttua kuin viiden sanan selvitys rakennuslupahakemukseen. Jos rakentaa kesämökkiä ja pärjää ilman vesivessaa niin todella yksinkertaisella (60cm:n kaivonrengas) imeytyssysteemillä pärjää.

riittää 10x10 4 kpl.
Oikeassa talossa pitää tuulettaa kunnolla.
Rakennesuunnittelija (se pitää kuitenkin hankkia) voi mitoittaa riittävän tuuletuksen.

tms ehkä kirjoitti:

riittää 10x10 4 kpl.
Oikeassa talossa pitää tuulettaa kunnolla.
Rakennesuunnittelija (se pitää kuitenkin hankkia) voi mitoittaa riittävän tuuletuksen.

Jos haluaa oikeasti tuulettuvan alapohjan niin eipä taida 4 kpl reikiä riittää. Minulle rakennustarkastaja suositteli ehdottomasti kesämökkikäyttöön 50-70cm:n korkusta pilarirakennetta. Maanvarainen laatta olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta tuuletusaukollisia ratkaisuita hän ei missään nimessä suositellut huonojen kokemusten takia.

Toi ruuviperustus laitettiin autokatos aika isokin mihin mahtuu asuntoauto 3 henkilöautoa. Helppo laittaa eikä tarvi möyriä pihaa tohjoksi.

Ei hyvällä pohjalla tarvita eristystä lainkaan. Kokomusta on. Piha on surkea katsella, kun 2 m lähempänä seiniä ei kasva mitään.

Jocu_ kirjoitti:

Ei hyvällä pohjalla tarvita eristystä lainkaan. Kokomusta on. Piha on surkea katsella, kun 2 m lähempänä seiniä ei kasva mitään.

Itsellenikään ei tule minkäänlaista eristystä
mökin perustuksiin.Maa on routimatonta moreenia
ja tein pilarilinjoille täysin yhtenäiset anturat on melkein kuin laatta ja rakennus-suunnittelian mielestä kestää varmasti