Onko tietoa, mitä maksaa tehdä Lammin valettavasta harkosta verrattuna vastaavan kokoiseen puutaloon. Mitä maksaa pinnoitus ulkoseiniin?
Lammin kivitalo
harkitseva
2810056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
HEIPPA:
Rakennamme juuri omakotitaloa... Siihen uudelle omakotialueelle Etelä-Suomeen on tulossa yksi Lammi-kivitalo. Rakennuttaja sanoi meile, että oli pyytänyt tarjouksen vastaavasta puutalosta (kaksikerroksinen) ja että tämä kivitalotarjous oli halvempi. MUTTA: Me olemme pohtineet asiaa ja : Kun alueella on savimaa ja täyty paaluttaa, on kivitalon paalutus huomattavasti kalliimpaa, kuin puurunkoisen talon ja näin ollen talon hinta voi tulla kivestä rakentaen sittenkin jopa huomattavasti kalliimmaksi, jos hintaero tarjouksissa on ollut pieni. Mutta sitten on makuasioita, mikä on talon ulkonäkö..
Meille tulee ihan puutalo. Olen myös asunut aikoinani itse raknnetussa tiilitalossa. Tiilitalo oli kyllä aina tasalämpöinen, oli kesä tai talvi. Tälle alueelle ei saa tiilitaloa rakentaa.
Minulla on kellarikerros Lammin eristeryistä valuharkoista ja päällä talopaketti, jos nyt aloittaisin uudestaan, niin ehkä tekisin koko talon siitä harkosta. Kellarikerroksen koko kiviläjä tuli maksamaan jotain 65tmk raudat, betonit ja uretaanit noin 20tmk lisäksi.
Kivien hinnat löytyy Lamminbetonin sivuilta.
Seinän tekeminen on helppoa ja työvaiheita vähän. Eli seinä ladotaan kasaan (eristetyt palikat liimataan uretaanilla), ontelot letkutetaan täyteen betonia ja sitten tehdään halutun laiset pinnat seiniin (vaikka puuverhous, jos rappaus ei kiinnosta).
Lammia voi todella lämpimästi suositella. Niiden harkkojen kanssa pelailu on niin simppeliä touhua, että siitä selviää tumpelompikin duunari ja samalla selkeät mokausmahdollisuudet vähenevät. Esim puutaloon verrattuna ei ole hankalaa ja huolellisuutta vaativaa höyrysulun tekemistä ollenkaan, sen kun vaan latoo harkkoja päällekkäin, raudoittaa ja ruuttaa betonkilillit sisään. Ja hyvä tulee.
Eikä sitä rappausta tarvitse pelätä. Oikein tehtynä rappaus on kestävä siinä missä julkisivulaudoituskin.
Pitää minut kuitenkin puurakenteessa. Lisäksi harkkorakenne ei ole hengittävä kuten tiilitalo on.
Kerropas nyt oikein seikkaperäisesti mitä myrkkyjä betonista irtoaa? Jos siitä jotain erityisiä myrkkyjä irtoaisi, niin asiasta olisi kyllä julkista tietoa saatavilla ja esim. kylpyhuoneen lattiavaluja jälkeenpäin tehtäessä varoiteltaisiin näistä vaaroista. Sitä paitsi siinä vaiheessa kun betoni "kuivuu" työmaalla, niin talossa ei asu kukaan kuitenkaan. Lisäksi harkkorakenne hengittää ainakin varsin paljon paremmin kuin puutalo johon joudut laittamaan höyrynsulun joka tapauksessa.
Aika heikoilta kuulostavat nuo sinun argumenttisi, sori vaan.
Jos teen hengittävän puutalon, niin mihin sitä muovia tarvitaan. Saan luonnollisella ilmanvaihdolla ilmaa alapohjasta ja seinistä ja yläpohjasta ilma hengittää ulos. Kosteutta riittää eikä mikään kone humise yötä päivää.
Olet ihan oikeassa hengittävyyden kanssa, mutta jotta se toimisi myös rakenteiden kannalta, niin ilman on todella vaihduttava myös! Vanhojen talojen pitkän iän ja hengittävyyden salaisuutena kun on ollut tehokkaasti ilmaa liikuttava tulisija. Tarkoitan tällä että jos teet hengittävän puurakenteen, mutta et huolehdi ilmanvaihdosta niin seinät ovat homeessa hyvinkin nopeasti.
Jos talossa ei ole höyrysulkua, niin kosteus siirtyy sisätiloista seinään! Jos ilma ja kosteus tosiaan liikkuu yläpohjan läpi, niin vintti on homeessa parin vuoden kuluttua.
Nämä nykyiset talot homehtuu kun on muovia joka paikassa eivätkä ne hengitä. Kaikenlaiset ilmanvaihtovehkeet estävät luonnollisen hengittämisen. Tästä on todisteena se, että vasta ilmanvaihtokoneitten myötä on alettu puhua homeista ja muista. Ei 50-luvulla ollut mitään homeita missään. Eikä ennen sotia. Yläpohjassa pitää olla seuraavasti: Pinkopahvi, lauta, sanomalehtiä monta kerrosta, nurmesta leikattua juurimattoa nurin päin ja päällimmäisenä sammalta ja purua.
Alapohjassa pitää olla lauta, sanomalehteä ja päällä sammalta ja hiekkaa.
Lämpölasit ovat hulluttelua. Sisempi lasi viedään kesäksi ullakolle, jotta ikkunat hengittää kesällä. Talveksi ne tiivistetään takaisin liimapaperilla, jottei väliin tule kosteutta. Tikkuaski vain jätetään sinne väliin. Tikkuaski siellä välissä imee kaiken kosteuden siellä välissä ja pysyy talo kuivana.
ja tulee joissain tapauksissa aina olemaan. Ekotietoisen olisi sitten syytä valmistautua siirtämään vesipisteet yms. erillisiin ulkorakennuksiin, vesi on turvallisinta tuoda vain ämpäri kerrallaan sisälle ja heittää se pihalle suoraan astiasta käytön jälkeen, lämpöäkään ei nämä ekohömpät sitten paljoa halua vaan pelkkää vetoa lattianraoista ja niin pois päin. Mikäli halutaan nämä nykyiset asumismukavuudet on syytä sitten totuttautua ajatukseen että niiden vehkeiden kanssa sattuu joskus vahinkojakin, mutta ne ovat helposti esim. puutalossa korjattavissa. Ainoastaan typerykset koettavat enää vierittää syytä muovin käytölle, kyllä se on niin että jos tehdään rakenteessa virhe, se ei taatusti ole materiaalin vika - kyllä se on se idiootti joka on jättänyt niinkin elintärkeästä asiasta, kuin ilmanvaihdosta huolehtimisen oman onnensa nojaan ja sitten raakkuu omaa virhettään.
Jos lämmittää talonsa pelkillä tulisijoilla, niin silloin "eko"-huhaa toimii, koska tulisija hoitaa saman asian, kuin mitä tekee koneellinen poistoilma, eli pitää talon alipaineisena ja ilmavirtauksen suunta on rakenteessa ulkoa sisälle päin. Mutta jos taloa lämmitetään muuten kuin takalla, niin silloin tulee ongelmia ellei rakenteen kosteusvastus ole niin suuri että se pystyy estämään talvella kosteuden siirtymisen sisältä ulos päin.
Muovi on käytetyistä materiaaleista paras höyrynvastukseltaan. Joku tervapaperikin voi riittää, mutta se ei ole missään suhteessa parempi.
Jos haluat elää kuin 50-luvulla, eli lämmität talon uunilla ja peseydyt pihalla erillisessä rakennuksessa, niin "hengittävä ekotalo" on sinulle oikea valinta.
Ihanko ITSE ajattelit! Kuvailemiasi
ylä- ja alapoha- ynnä seinärakenteita ei hengenvaarallisina torakka/lutikka- yms. hautomoina tarvita, kun tehdään maalattialle riuku- eli (malkakartio ) ja se porontaljoin päällystetään. Yläosaan on hyvä tehdä läpällinen tuuletusaukko, ja korvusilma otetaan sisään liepeitä kohottamalla. Tulitikkuaskia ei tarvita, sisällä olevaan tulisijaan voidaan hieroa tuli kahdella puukepillä hullutellen; syttymisen jälkeen ilmat vaihtuu ja kaikki pysyy kuivana. Vuosituhansia hyvin toiminut ja varmasti koeteltu rakennelma! Sopii myös pysyvään asumiseen, mutta rakennusluvan saamisessa varmaankin hankaluuksia? (Jos ei tämä kelpaa, niin on hyvä etsiä luola.)
P.S. Porontaljat ehkä vaihtoehtoisesti voidaan korvata paksuilla sanomalehtikerroksilla?
Tuo esittämäni oli hyvä hengittävä talo. Ei kiinnosta porontaljat ollenkaan. Antura kuuluu muuten tehdä kivipaasista. Sopivasta ehjästä kallioesiintymästä irrotetaan pitkämäisiä kivipaasia. Sen kokoisia, että kaksi pystyy kampeamaan ne rekeen. Kuivaa ruutia pitää olla riittävästi ja kivilekassa pihlajasta tehty varsi. Pihlaja on ainoa oikea materiaali kivilekan varreksi. Fiskarsin lasikuituvarsista tulee kyynärpäät kipeiksi. Ennen eivät kyynärpäät kipeytyneet. Kaikenlaiset rappeumat nivelissä johtuvat muuten näistä kuituvarsista. Kävelysauvatkin pitäisi olla bambua. Vanhista porkista vaan otetaan ne irto-osat poies.
Savupiipusta ja leivinuunista vielä. Semmoiset vuolukiviset uunit ja reikätiiliset piiput on huuhaata ainakin. Ei ole ihme että nämä nykyiset uunit savuttavat vain eivätkä hengitä ulos.
Tiiliä varten kerätään savea. Saveen sekoitetaan sahajauhoja ja hiekkaa. Lyödään muottiin ja kuivataan auringossa. Kuivat tiilet kasataan keoksi ja peitetään turpeella ja kaikenlaisella maa-aineksella. Tiilikasan sisässä poltetaan hyvää tulta muutama päivä.
Noin saadaan hengittäviä tiiliä eikä mistään rautakaupasta.
Sekoitushommassa on hevonen hyväksi avuksi. Eikä homma millään traktorilla onnistuisikaan. Miten sen traktorin panisit kiertämään kuskeineen viikkokausiksi pientä ympyrää. Hevonen on kuin luotu tuohon hommaan. Ja hyvä hiehokin pystyy tuohon. Joku saattaa kysyä, että miksi hieho eikä lehmä. Joku toinen ei tiedä mikä on hiehon ja lehmän ero. Tai miksi ei sonnia lehmän sijaan. En kerro. Todelliset ekotietoiset tietävät nämä jutut.
ajatuksen juoksua kun kiertävät sen humman kanssa viikkokausia ympyrää tehdessään uunia varten hengittäviä tiiliä.
Saman tien voitaisiin ekohengessä kieltää kaikki mikä helpottaa elämistä... voidaan palata aikaan, jolloin tuli ja pyörä olivat tuntemattomia käsitteitä... No jokainen elää kuten haluaa, mutta ainakaan minä en halua luopua nykyajan mukavuuksista.
Siis nämä nykyajan ekorakentajat eivät tiedä ekosta yhtään mitään. Luullaan vain, että väittämällä eko sitä ja eko tätä toteutuvat kaikki 30-50-luvun ihanuudet.
Ajatellaan nyt vaikka noita yhteiskylien rakentajia. Vessa pitää saada sisälle, kun kompostointi on niin täydellistä, että ei tule mitään hajuja. On sitten ulkovessa sisällä. Ja ilmastoinnista ei tietoakaan. Huh huh. Ei noissa sotien aikana tehdyissä taloissa sentään paska haissut vaikka luonnon materiaalia olikin käytetty yllä ja alla. Hyyskä oli jonkun rakennuksen, vaikka navetan takana.
Vielä siitä ekorakentamisesta. Todetaan nyt jotain tästä päivästä ihan tosissaan. Ihmiset ostavat varsinkin syrjästä tontteja, joissa on hyvä puusto päällä. Monikaan ei tiedä, että pienellä järjestelyllä puun voi jalostaa tontilla arvotavaraksi. Otetaan selvää paikallisesta rahtisahurista, siis sirkkelimiehestä, joka tulee koneineen tontille. Puut kaadetaan kevättalvella tai ainakin ennen maan sulamista. Pätkitään 2,7 m kerrannaisiksi ja latvatukki otetaan 13 senttiin asti. Siitä tulee hyvää 2x2. Hyvä sahuri tekee sadasta tavallisesta puusta kaiken talossa tarvittavan lauta- ja lankkutavaran. Ja extreme-tapahtuma kestää noin kolme työpäivää. Normaalivoimaista porukkaa pitää olla vähintään kolme sahurin lisäksi.
Oppina olisi hyvä pyytää sahurin jollekin työmaalle taaplaamaan ja juoksemaan pariksi päiväksi ennen kuin sahuri tulee omalle työmaalle. Näin saa yhden lisähenkilönkin nimittäin.
Muuten höylätavarakin onnistuu tontilla. Kolme kilometriä vaikka ulkovuorilautaa ja sisäkattopaneelia ajetaan rahtihöylääjän koneen läpi kolmessa tunnissa. Siinä saa olla kylläkin juoksijoita kolme molemmissa päissä, mutta kuivalla lautatavaralla onnistuu jo nuorisoltakin.
Olen sitä mieltä, että ekotekona edellä kuvattu on riittävän maksimaalinen monen resursseihin nähden, vaikka talo muuten olisi nykyaikainen.
Älkää uskoko, jos joku väittää runkopuutavaran olevan jotain ongelmajätettä. Vaatii muka liikaa työtä. Tuollaisiinkin väitteisiin törmäsin ennen omaa ekotekoa. Varsinkin kevättalven tukin vääntö ennen rakennustyötä on täydellinen kunnon mittari ja kohottaja. Moposaha kannattaa ostaa ammattilaismallia. Minun maksoi 900 vanhaa rahaa käytettynä, mutta vääntöä riitti ja riittää.
suoraan sahalta plankut seinään ja hyvä tulee - vai ? Ekologisesti tietysti alkaa kyllä vihertää.
Miksi halutaan asua kaikuvassa ja kostean kolkossa betonipöntössä.
kostean kolkko ja kaikuva pönttö????????????????????????????
No niin ,ehkä kokemusta Lammi talossa asumisesta ei minullakaan ole kun viitisen vuotta mutta kolkosta pöntöstä en puhuisi(arkkitehti ei ollut mielikuvitukseton) ei kosteus,eikä kaikuminen ole ikinä edes käyneet mielessä..Mille väitteesi perustat?? Voin suositella lämminhenkistä ja kestävää kivitaloa.Puutaloissa aina omat murheensa!!
kyllä nuo kolkot ym. jutut kyllä osuu pitkälti kohdalleen, siinä ei oikein tahdo arkkitehtikään auttaa kun tuo materiaali on mitä on. Mikäli siitä halutaan viihtyisä/kodikas on se pinnoitettava jollain "sielukkaammalla" materiaalilla kuten puu tms. Esim rapatut ja maalatut "korkeat" sisätila eivät juurikaan luo kovinkaan "lämminhenkistä" tunnelmaa vaan ovat kuin asemien odotustiloja.
no nämä nyt ovat niin makuasioita..heh..en vain satu olemaan "puolipaneeli" ihmisiä enkä muutenkaan pidä ehkä samanlaisesta sisustus tyylistä.Makuasoista ei kannata kiistellä.Pidän modernista ja tyylikkäästä ja that´s it,eikä se tee Lammitalosta huonoa. Puoleltani asia on loppuunkäsitelty!
Lähes kaikki kerrostalot ovat betonia, ovatko ne mielestäsi kosteita ja kaikuvia pönttöjä? Kyllä puutalokin kaikuu tyhjänä...
No nythän sitä alkaa tulla oikeilla vertailukohdilla, nimenomaan noihin hirvityksiin betonikerrostaloihin niitä pitääkin verrata. Ehkäpä tyhjinä kaikuvat puutalotkin, mutta kyllä se ns. betonipömpeli on todellakin hirvitys asua. On kyllä omakohtaistakin kokemusta muutamalta vuodelta - eikä kiitos koskaan enää. Vaikka ensin olikin "fiilis" moderni ja nykyaikainen se meni nopeasti ohi ja sitä alkaa kaivata sellaista kodinomaista asumusta, eikä niinkuin täällä muutaman kerran on mainittu "asumista asemarakennuksen omaisissa pöntöissä"
Mielestäni kivirakenteinen omakotitalo ei ole missään suhteessa vertailukelpoinen nukkumalähiön sdandardikerrostalokompleksin kanssa.
...lammi-talojen kehumiseksi ?
OT:tä koko ketju täynnä.
RAKENTAJA !
Höyrykarkaistu kevytbetoni on yhtä kevyt kuin puutalo..joten pääset samoilla perustuksilla. Toden totta kivitalo tulee huokeammaksi kuin puutalo.
Mieti; valmiiksimaalattu lankku on 45 €/m2 ja rappausmatsku vain 15 €/m2. Työ maksaa mutta rappaus kestää 30-50 vuotta.
Rappaus ulkoseiniin 60 € / neliö teetettynä suomalaisella ammattilaisella ja kuitilla. Lammin talolle tulee hintaa 2000-3000 € / neliö riippuen materiaaleista ja oman työn osuudesta.
Lammi-taloja turha kehua-muutkin osaa. Kuopion seudun Lammi-firmat haalii töitä-asuntomessujen varjossa, mutta mitä on toiminta!