Perheessäni on nyt sellainen tilanne,etten oikein tiedä,mitä tehdä..Isä on sairastanut nyt 3kk ärhäkkää keuhkosyöpää.Tilanne on huono,mutta hän silti on vielä kotona.Lääkäri ilmeisesti siinä käsityksessä,että hänellä on hyvä vaimo kotona hoitamassa.No,vaimo on,mutta hänellä on alkoholi-ongelma.Äiti on aina juonut ahdistukseen ja kaikkeen,mitä nyt alkoholisti keksii.Eikä ole pelkästään mitään tissuttelua vaan kaksin käsin juomista kunnes sammuu:(Tähän asti hän on kyennyt juuri ja juuri käymään isän kanssa sairaalakäynnit,mutta en tiedä,kykeneekö enää.Tilanne vain pahenee siellä kotona ja kukaan sairaalassa ei huomaa mitään.Tai ainakaan tee asialle mitään.Meitä on neljä sisarusta ja olemme kaikki yrittäneet puhua äidille,tuloksetta.Pelottaa,kun isä on siellä äidin kanssa kaksistaan,miten käy jos hän tarvitsee akuuttia apua?!Äiti pitää huolen siitä käytöksellään,ettei kukaan meistä voi siellä oleskella..Minulla on perhe ja pienet lapset,joten on pidettävä huoli myös omasta jaksamisestani heidän vuokseen.Isälle on annettu mahd.jäädä osastolle,mutta haluaa mieluummin olla kotona.Äitikin valittaa hänelle koko ajan,että ei ole varaa osastolle jäämiseen..!Siis valittaa ja narisee kuolemansairaalle miehelleen!Isällä aloitettiin styto viime viikolla ja kunto on huono,oksentelee ym.Ja kukaan ei hänestä pidä huolta,minä soitan joka päivä ja tarkistan tilanteen,mutta...Mitä tässä voi tehdä?Soitanko hoitavalle lääkärille ja selitän tilanteen,voinkohan vaikuttaa asiaan niin?Luulisi ainakin,koska onhan hän isäni.On suunnaton suru siitä,että isä joutuu nyt kärsimään äidinkin tekemiset sairautensa rinnalla..Vaikka puolison pitäisi olla tukena juuri nyt.Alkoholismi ja syöpä samassa perheessä..Tuntuu pahalta.Antakaa neuvoja,koska ajatukset ihan solmussa!!!
Hankala tilanne...
auttakaa
3684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hei
tosi riepova tilanne siellä teillä on.
Voisitko järjestää, että isäsi menisi juttelemaan kuntoutushoitajan kanssa - tai vaikka puhut hänen oman syöpähoitajansa kanssa asiasta. Löytyisi joku mielenterveyshenkilö, joka hienovaraisesti voisi johdatella isääsi kertomaan kotioloistaankin. Ehkä se auttaisi häntä jaksamaan?
Sytostaattien jälkeistä pahoinvointia pystytään nykyään hoitamaan tehokkaasti.
Itse aloitan pahoinvoinnin estolääkkeen syömisen samana iltana kuin sain sytostaatin. On sellaisia, joita otetaan 3 x vrk ja lisäksi sellaisia joita otan 2 x vrk. Niiden yhteisvaikutus on tehokas, viimeksi ei ollut edes tavallista etovaa oloa parina päivänä.
Se paha olo tulee itselläni 2 pv sytojen jälkeen, ja on juuri 2-3päivää.
Sytot vapauttavat elimistössä jotain ainetta, joka aiheuttaa sen pahoinvoinnin. Kyse ei siis ole mistään, mitä ihminen söisi.
Sen takia pahoinvoinnin estolääkkeet pitää aloittaa aiemmin kuin huono olo tulee.
Ehkä nuo voisivat auttaa isäsikin tapauksessa? Eri sytoja kuin mulla, varmasti, mutta kokeilkaa.
Ainakin vähän vähemmän synkkää, ilman oksentelua.
Mitenkä se heidän syömisen laita lienee? Olisko mahdollisuus tilata kaupungin ruokapalvelusta tms lämpimät ateriat ainakin muutamina päivinä viikosta. Syöpäpotilaan pitää syödä tuhdisti, että jaksaa.
Syöpäpotilaiden omaisetkin voivat saada tapaamisaikoja, kannattaa hakeutua puhumaan ammattilaisten kanssa, psyykkinen kuormitus voi siinä helpottua. Ehkä teidän lasten kannattaisi...
Katkaisuhoitoa olette varmaan kokeilleet jo äidille.
Avatkaa tilannetta kertomalla kotioloista isänne hoitajille, miettikää yhdessä heidän kanssa ratkaisumalleja.
Isänne varmasti rakastaa äitiänne, niin kummalta kuin se ulkopuolisesta saattaa tuntua. Ja koti kyllä voittaa sairaalan, aina.
tsemppiä teille!
Ymmärrän, että mieltäsi painaa. Ota kuitenkin huomioon, että ISÄSI HALUAA OLLA KOTONA. Jos noin on, niin antakaa isän olla kotona. Hän varmasti tietää, mitä tekee. Ehkä hän murehtisi sairaalassa, mitä kotona tapahtuu, miten äitinne jaksaisi jne.
Ei ole oleellisen tärkeää, että isäsi saisi kaiken mahdollisen hätäavun nopeasti. Ei tarkoitus ole, että hän eläisi mahdollisimman pitkään, vaan tässä vaiheessa mahdollisimman mukavasti. Jos koti on hänelle rakas, hän haluaa olla siellä.
Olkaa avuksi, jos/kun hän pyytää. Vierailkaa kotona hänen ehdoillaan, älkää pakottako häntä mihinkään. Älkää syyllistäkö äitiä nyt, ei siitä ole kellekään mitään hyötyä. Heillä on oma elämänsä, teillä omanne. Tiedän kyllä, että oman vanhemman kuolema on kova asia, olen sen itse kokenut kahdesti, mutta kaikille se tulee.
Jaksakaa
Ymmärän että isäsi haluaa olla kotona. Oma puolison sairastaa myös syöpää ja haluaa olla kotona aina kun on mahdollista. Menisit isäsi kanssa lääkäriin ja kertoisit tilanteen miten kotiasiat on ne ei varmaan tiedä kotihoidon tilannetta. Varmaan voisi järjestää että kotipalvelu ja kotisairaanhoitaja kävisi isäsi luona säännöllisesti. Voimia sinulle.