Mistä syntyivät nämä vuosien takaiset sitkeät
Esson ikkunapöytien kahvikeskustelut ja urbaanit
legendat 70 ja 80 luvun 200d-220d meseistä,
joiden säännönmukaisesti väitettiin kulkevan 160
kmh ja ylikin? Tehdas ilmoitti nopeudet 130-140
kmh. Rukkailtiinko ruiskupumppuja uuteen uskoon,
olivatko nopeusmittarit erityisen optimistisia
vai katseliko kuski vauhtia vaalenpunaisten
lasien läpi? Olisivatko moottoreiden sietämät
maksimikierrokset ja välitykset edes piisanneet
noille nopeuksille. Nykyautojen teoreettiset
huiputhan ovat helposti 240, vaikka käytännön
max.vauhti jäisi alle 200, kun mylly ei jaksa
kiertää vitosella lähellekään punaista.
Esson ikkunapöytien kahvikeskustelut ja urbaanit
legendat 70 ja 80 luvun 200d-220d meseistä,
joiden säännönmukaisesti väitettiin kulkevan 160
kmh ja ylikin? Tehdas ilmoitti nopeudet 130-140
kmh. Rukkailtiinko ruiskupumppuja uuteen uskoon,
olivatko nopeusmittarit erityisen optimistisia
vai katseliko kuski vauhtia vaalenpunaisten
lasien läpi? Olisivatko moottoreiden sietämät
maksimikierrokset ja välitykset edes piisanneet
noille nopeuksille. Nykyautojen teoreettiset
huiputhan ovat helposti 240, vaikka käytännön
max.vauhti jäisi alle 200, kun mylly ei jaksa
kiertää vitosella lähellekään punaista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mittarit näytti liikaa ja kuskit liioittelivat,
mutta toisaalta (isossa) alamäessä ne kulki
oikeasti ohjenopeuksia lujempaa jos viitsi
vanhusta kiusata.
kokemukset kerättiin, veikkaan. Olen itsekin
ollut W123-korisen 200D:n kyydissä nopeudessa,
jossa nopeusmittarin asteikko oli ylitetty aikaa
sitten. Mittarin suurin näyttämä on tuo 160,
mutta neula kiipesi sen yli sentään suhteellisen
helposti -- ei tarvinnut ihan allakalla mitata.
300D:llehän moinen nopeus on vasta alkupala...
Joissain olosuhteissa valmistajan ilmoittamat
huiput voidaan varmasti ylittää. Saksalaisethan
ovat kautta aikain olleet innokkaita
standardisoimaan kaikkea teknistä, joten
huippujen mittauskin on ollut jonkin DIN????
normin vaikutuspiirissä. Mittaushetken lämpötila,
ilman kosteus, ilmanpaine, tien pinta,
tuuliolosuhteet, auton kuorma jne. Jos tuolloiset
normit ovat esim. vaatineet 3-4 hengen pokan
päälle ( 50 kg tavaratilassa ja täysi tankki),
tasaisen tien, 20 asteen lämpötilan, vakiot
rengaspaineet, 0 m/s tuulen, ja esim. 2 km
kiihdytysmatkan, niin varmasti nuo 130-140 km/h
ovat lähellä totuutta. Otetaan sitten yhden tai
kahden hengen lasti ja muukin paino pieniin,
mukavan viileä, happipitoinen hyvin hengittävä
keli, pitkä loiva suora, rengaspaineet
yläkanttiin, pieni myötäinen tiellä ja tuulen
osalta suotuisa suunta. Näillä eväillä ohjekirjan
nopeuksista mennään varmasti yli, reilustikin.
Varovaisesti ilmotetuilla huipuilla Mersulla on
kaiketi haluttu viestittää, että auto saavuttaa
luvatun nopeuden kaikissa oloissa ja kuormilla,
kunhan vaunua ei ole perässä. Näin arvelen (vrt.
myös Bemarin aina todellista alhaisemmiksi
ilmoitetut kiihtyvyysarvot).
paikkansa, tiedä häntä. Ei kuulosta ollenkaan
hullulta ajatukselta, ja kyllähän autojen huiput
varmaan on mitattu sentään suht yhtenevissä
olosuhteissa.
Oma 200D-kokemukseni oli tosiaan kahden ihmisen
kuormalla ja kesäkelillä. Ja alkuvauhti saatiin
kyllä loivasta alamäestä...
<..Mersulla on kaiketi haluttu viestittää, että
auto saavuttaa luvatun nopeuden kaikissa oloissa
ja kuormilla..>
Sama ilmiö on ollut myös moottoreiden tehoissa.
Seuraavien esimerkkien valossa 200D:hän kehitti
yli 70 hv ja kyllä sillä jo 150 km/n
ylitetään.... :D
Esim. Toyota uhosi -72 Carinan tullessa 102 hv
(JIS)teholla luvaten 165 km/h. Saman kokoinen 1.6
Taunus lupasi 75 hv(DIN) ja kulki saman. Tojon
todellinen teho olikin vain 73 hv. Mazda 818 1.3
koneella kehitti paperilla 82 hv. Oikea käytännön
teho oli 68 hv.
Samaan kastiin voidaan lukea myös bhp-arvot eli
englantilaisten ja jenkkien suosimat
bruttonormit. Nettoheppojen tultua ilmoitetut
teholukemat romahtivat, vaikka autojen kulkupuoli
pysyi entisellään.
Näin ollen tuolloiset nopeus- ja tehoarvot olivat
useimmilla vain teoriaa, saksalaisilla ja
muillakin DIN-normittajilla todistetusti
todellisuutta.
Vastoin melkoisen yleistä käsitystä auton paino
tai kuorma ei vaikuta juurikaan huippunopeuteen.
Kiihtyvyyttä massa toki heikentää. Ilmanvastus on
se huippuvauhdin surma. Vaikkapa tavalliselle S
mersulle ja raskaammalle Langille annetaan samat
huiput ja ne takuusti kulkevat sen 240 vaikka
kyydissä olisi 5 yli satakiloista (entistä?)
IT-miljunääriä ja golfbagit peräkontissa.
MUTTA W116-123. W107-116 KORISET MERSUT OVAT TODELLA HYVANNAKOISIA