Syökö porot puuta

koivun taimia kesällä. Hirvet taas järsivät männyn taimet....

Kevättalvisin paksun hangen aikana porot syövät vanhoista puista hangelle varisevaa luppoa, jota tulee Inarissa 10-15 kg hehtaarille vuodesa.

Tunturiporot taas pääsevät helpommin jäkälän kimppuun tuulenhuuhtomilla paljakkakummuilla, tunturialueilla lumi on epätasaisesti jakautunut, kumpareilla on liki paljasta ja painanteissa metritolkulla.

Outamailla, havumetsissä on yleensä lunta tasaisemmin eikä tuulenhuuhtomia paikkoja juuri ole.

saamelaisten porot söi viime talvena kaikki koivuhalkoni, pitkä pino. porot kulki lynxillä.

Saamelaiset ovat vain pieni osa poronhoitajista. Suurin osahan on suomalaisia eri puolilla lapin ja oulun lääniä. Heille maanomistajuus on vähän eri asia ja metsätkin kasvavat Sodankylän alapuolella aivan eri tahtiin.Moni metsänomistaja eteläisessä poronhoitoalueessa omistaa itseasiassa poroja.

Poro on myös usean elinalueen eläin. Ei siis pelkästään tunturialueen. Poro käyttää siis ravinnokseen muutakin kuin tunturialueen maakasveja.

Ongelmana vanhojen metsien suhteen onkin luppo, naava tai miksi ikinä halutaan puussa kasvavaa ravintoa kutsua. Aikaisemmin myös etelässä kasvoi sitä ja porot nousivat takajaloilleen syömään sitä. Tärkeä talviravinto. 1960-luvun jälkeen vanhoja metsiä oli hyvin vähän täällä etelä-alueella ja samalla luppo alkoi loppumaan. Samantien siirryttiinkin porojen talviruokintaan (yl.kork. 3 kk).Onneksi täällä on vanhastaan peltoja, joilla tuottaa heinää talviravinnoksi, toisin kuin pohjoisessa.

Vanhojen puitten katoaminen johti muuten monenlaisiin seurauksiin täällä eteläisessä osassa: mm. kemijoen uittojen yksi lopetussyy oli vanhojen metsien kaataminen ( ja lisääntynyt vapaa-ajan rakentaminen jokien rannoilla). Sanoivat ettei tuore, lannoiteilla kasvamaan saatu puu kellu enää.

En tiedä tarvitsevatko pohjoisen alueen poromiehet lisämaita. Totuus kuitenkin on, että pelkästään valtion maitten omistus karttaa katsomalla selviää, että valtion osuus omistuksesta kasvaa pohjoiseen päin mennessä. Täällä etelässähän isojaon, joka suoritettiin vasta 1950-luvulta lähtien (toisin kuin teillä siellä etelä-suomessa)perusteet olivat lehmätaloudelle perustettuja. Historialliset perusteet siis täysin erit. Ovatko ne tasa-arvoiset kaikille, siihen en osaa vastata. Toivottavasti Suomesta ei kuitenkaan tule yhden totuuden maata.

Porot eivät syö varsinaisesti puita. Todellinen ongelma lapissa on se, että siellä ei kasva kunnolla mikään.

Toinen poroja vaivaava ongelma ovat maantiet, erityisesti metsäautotiet.

Kolmas ongelma, ja tämän minulle on kertonut Inarin kunnan johto, on se, että poromiehet eivät tee työtä, vaan laiskottelevat ja vievät kaikkien suomalaisten työpaikat.