Tuossa homealtistuksen kohteeksi joutuneet ovat kyselleet hyvän keuhkolääkärin perään.
Jos tarkastelee ylipäätään lääkärikuntamme (keuhkolääkärit mukaanlukien) toimintaa homealtistusta ehkäisevässä mielessä sitten 1960-luvun, hehän ovat olleet yli neljäkymmentä vuotta täysin hiljaa homeiden pakkohengittämisen tuottamasta allergisoitumisesta seurauksineen kuin myös tämän allergisoitumisen tuottamista keuhkosairauksista.
Mitä tulee lääkärikuntamme median kautta välittämiin terveysriskeihin, he pitävät terveysriskeinä syömistä, juomista, pienhiukkasia (jopa puusaunan lämmitystä), kissoja, koiria, marsuja, grillaamista (karsinogeenit), eli AINOASTAAN JA VAIN ihmisen omaa toimintaa, MUTTA EIVÄT HOMEITIÖITÄ.
Ja kun eivät ole korottaneet ääntänsä homeitiöiden terveysriskeistä, siinä suhteessa YKSIKÄÄN LÄÄKÄRI TAI TUTKIJA TAI MAAMME LÄÄKETIETEELLINEN ORGANISAATIÖ, JOKA EI OLE ÄÄNTÄNSÄ KOROTTANUT, ei ole HYVÄ LÄÄKÄRI/TUTKIJA/ORGANISAATIO.
Mitä tulee ammattitautilakimme (vuoden 1962) velvoittamaan diagnostiikkaan astman, allergisen keuhkoputkitulehduksen ja allergisen alveoliitin suhteen katson, että jokainen lääkäri, joka epäonnistuu näiden sairauksien torjunnassa on HUONO LÄÄKÄRI.
Ja homeallergisoitumisen jälkeen, jokainen verovaroin ylläpidetty lääketieteellinen tutkimusorganisaatio (keskussairaalat, yliopistosairaalat, TTL), joka epäonnistuu näiden sairauksien diagnostiikassa ON TODELLA HUONO TUTKIMUSYKSIKKÖ.
Ja epäonnistunut diagnostiikka johtaa aina altistuksen jatkuessa mitattavissa oleviin keuhkojen kudosvaurioihin.
Niin kuka ja missä on hyvä keuhkolääkäri?
Jos työpaikkaaltistuksen tuottamassa reaktiovaiheessani olisin hakeutunut NYT MÄÄRITTELEMÄLLENI HYVÄLLE KEUHKOLÄÄKÄRILLENI, lopputulos olisi óllut siitä huolimatta sairastuminen allergiseen alveoliittiin.
Olen sitä mieltä, että maamme keuhko-/työterveyslääkäreistä yksikään ei pysty ennaltaehkäisemään tutkittavansa kohdalla työpaikan homealtistuksen aiheuttamia keuhkoputki- ja keuhkorakkulasairauksia.
Olen myös sitä mieltä, että yksikään lääketieteellinen tutkimusyksikkömme ei pysty toteamaan näitä sairauksia AJOISSA kuin murto-osan kohdalta, josta tästäkään ryhmästä lääketieteemme esustajilta ei heru mitään tietoa.
Perustuslakimme velvoittaa lääketieteemme edustajien toteamaan homeitiöiden tuottaman allergisen reaktion ajoissa ennenkuin se tuottaa sairautta ja sen myötä keuhkojen kudosvaurioita.
Minusta hyvä läkääri on se, joka tietonsa perusteella pystyy ennaltaehkäisemään ulkopuolisen tekijöiden aiheuttaman sairauden synnyn?
Mitä mieltä te muut olette?
Jos tarkastelee ylipäätään lääkärikuntamme (keuhkolääkärit mukaanlukien) toimintaa homealtistusta ehkäisevässä mielessä sitten 1960-luvun, hehän ovat olleet yli neljäkymmentä vuotta täysin hiljaa homeiden pakkohengittämisen tuottamasta allergisoitumisesta seurauksineen kuin myös tämän allergisoitumisen tuottamista keuhkosairauksista.
Mitä tulee lääkärikuntamme median kautta välittämiin terveysriskeihin, he pitävät terveysriskeinä syömistä, juomista, pienhiukkasia (jopa puusaunan lämmitystä), kissoja, koiria, marsuja, grillaamista (karsinogeenit), eli AINOASTAAN JA VAIN ihmisen omaa toimintaa, MUTTA EIVÄT HOMEITIÖITÄ.
Ja kun eivät ole korottaneet ääntänsä homeitiöiden terveysriskeistä, siinä suhteessa YKSIKÄÄN LÄÄKÄRI TAI TUTKIJA TAI MAAMME LÄÄKETIETEELLINEN ORGANISAATIÖ, JOKA EI OLE ÄÄNTÄNSÄ KOROTTANUT, ei ole HYVÄ LÄÄKÄRI/TUTKIJA/ORGANISAATIO.
Mitä tulee ammattitautilakimme (vuoden 1962) velvoittamaan diagnostiikkaan astman, allergisen keuhkoputkitulehduksen ja allergisen alveoliitin suhteen katson, että jokainen lääkäri, joka epäonnistuu näiden sairauksien torjunnassa on HUONO LÄÄKÄRI.
Ja homeallergisoitumisen jälkeen, jokainen verovaroin ylläpidetty lääketieteellinen tutkimusorganisaatio (keskussairaalat, yliopistosairaalat, TTL), joka epäonnistuu näiden sairauksien diagnostiikassa ON TODELLA HUONO TUTKIMUSYKSIKKÖ.
Ja epäonnistunut diagnostiikka johtaa aina altistuksen jatkuessa mitattavissa oleviin keuhkojen kudosvaurioihin.
Niin kuka ja missä on hyvä keuhkolääkäri?
Jos työpaikkaaltistuksen tuottamassa reaktiovaiheessani olisin hakeutunut NYT MÄÄRITTELEMÄLLENI HYVÄLLE KEUHKOLÄÄKÄRILLENI, lopputulos olisi óllut siitä huolimatta sairastuminen allergiseen alveoliittiin.
Olen sitä mieltä, että maamme keuhko-/työterveyslääkäreistä yksikään ei pysty ennaltaehkäisemään tutkittavansa kohdalla työpaikan homealtistuksen aiheuttamia keuhkoputki- ja keuhkorakkulasairauksia.
Olen myös sitä mieltä, että yksikään lääketieteellinen tutkimusyksikkömme ei pysty toteamaan näitä sairauksia AJOISSA kuin murto-osan kohdalta, josta tästäkään ryhmästä lääketieteemme esustajilta ei heru mitään tietoa.
Perustuslakimme velvoittaa lääketieteemme edustajien toteamaan homeitiöiden tuottaman allergisen reaktion ajoissa ennenkuin se tuottaa sairautta ja sen myötä keuhkojen kudosvaurioita.
Minusta hyvä läkääri on se, joka tietonsa perusteella pystyy ennaltaehkäisemään ulkopuolisen tekijöiden aiheuttaman sairauden synnyn?
Mitä mieltä te muut olette?
Vastaukset 2
Vanhimmat
lisätä, että tähän kuuluu myös "ulkopuolisten" vaikuttamisen ennaltaehkäisy.
Pitäisihän perustuslain koskea myös näitä "ulkopuolisiakin".
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Miksi itse aion yrittää jatkossa hakeutua HYVÄN keuhkolääkärin vastaanotolle? Siksi, että tutkimustuloksissa on tullut ilmi sellaisia tuloksia, että haluan mahdollisimman luotettavan arvion siitä mistä on kyse. Haluaisin tietää kuinka vaarallista on olla homeiselle työpaikalla. Lisäksi minun pitäisi olla jatkuvassa seurannassa, jota ei todellisuudessa ole. Haluaisin pysyä työkykyisenä enkä haaveile eläkkeestä. Mutta menetänkö keuhkojeni lopullisen terveyden lähivuosina ja missä menee rsja miten saa sairastua??? Mielestäni kokeneen keuhkolääkärin pitäisi pystyä jotenkin arvioimaan riskit. Kukaanhan ei saisi edes sairastua työpaikkansa vuoksi lain mukaan, silloin on jo liian myöhäistä.