Rupesin tässä pohtimaan näitä täällä esiintyviä lueskellessani, että onko jonkun asenteet ihan oikeasti muuttuneen näiden kirjoitelmien vaikutukseesta(suora/epäsuora vaikutus?), mihin suuntaan ja miksi?
Asenteet
Onko näin?
6309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä sen voi rivien välistä lukea. Tässä pitää osata vain katsoa asiaa tarpeeksi pitkän ajan sisällä.
Tässä ei tarvitse mennä kuin pari vuotta taaksepäin, kun meininki oli paljon pahemmin ummehtunutta. Silloin oli tilanne vielä se, että näiden järkevien ihmisten kanssa jotka epäilevät humaania päihdepolitiikkaa -oli hyvin vaikeaa muodostaa heihin keskusteluyhteyttä heidän ennakkoasenteittensa takia. Nykyään on toisin. Järkevä ihminen ymmärtää, että yksilön hyvinvointi on aina monimutkainen algoritmi, ja seassa voi olla paheksuttaviakin asioita. Järkevä konservatiivi kuuntelee, kommentoi ja muodostaa mielipiteensä tuon pohjalta.
Mikä on näiden palstojen osuus yleisen asenneilmapiirin muokkaajana, sitä voimme vain arvella. Uutis, ja informaatiokanava se on ainakin, muunmuassa maailmantapahtumille ja aihepiirin tutkimuksille. Näistähän valtamediat vaikenevat, kuten tiedämme.
Suunta on suvaitsevaisuuteen. Siksi koska järjellä perusteltavissa olevaa asiaa ei voi loputtomiin kieltää.
Negatiiviseen suuntaan kannabiksen käyttäjien kannalta.
Tuommoinen jokapäiväinen uskonhurmiossa paasaaminen on vastaavaa kuin jehonvantodistajien sepustukset.
huudetaan sen kannabiksen perään kuin se olisi yhtä tärkeää kuin happi ihmiselle.
niin ja siitä asenteesta...palstan vakio pölisijät ovat pilanneet kannabiksen käyttäjien maineen totaalisesti tavantallaajien silmissä.
Johtopäätös: kannabis oli pari vuotta sitten laitonta ja se on sitä myös tänäpäivänä täällä arvonisänmaassamme.
"palstan vakio pölisijät ovat pilanneet kannabiksen käyttäjien maineen totaalisesti tavantallaajien silmissä"
Millä tavalla? Olemalla kirjoituksissaan mielestäni hyvin usein korrekteja ja asianlinjoilla? Päinvastoin kuin monet mainitsemistasi "tavantallaajista".
Usein he ovat vastanneet asiallisesti täydellisiin paskaviesteihinkin, mikä on jo hieman outoa, mutta kuitenkin ymmärrettävää.
Näinkö se maine sitten pilaantuu? Jos niin on, antaa sitten mennä vaan.
En ryhdy puhumaan jonkin suuremman viiteryhmän (tavalliset ihmiset, suomalaisten enemmistö, ei-narkit jne) puolesta, vaan vastaan ainoastaan omasta puolestani. Vastaukseni arvioimiseksi annan ensin hieman taustaa itsestäni. Olen keski-ikäinen, korkeastikoulutettu nainen. Ystäväpiiri on nuoresta pitäen koostunut taiteilijoista ja tieteilijöistä, joiden asenteet päihteitä/huumeita kohtaan ovat olleet keskimääräistä vapaamielisempiä, kuten omanikin.
Olen seurannut näitä keskusteluja muutaman kuukauden. Eksyin suomi24:n keskusteluihin vahingossa, kun googletin tietoa jostakin ihan eri asiasta, tsekkailin mitä täältä löytyy ja löysin mm. tämän palstan, johon jäin koukkuun kertalaakista. Miksikö, no siksi, että täällä edes keskustellaan asioista, joista ei muualla julkisesti voi/saa keskustella.
Ensi alkuun ihmettelin hämmentyneenä keskustelun tyyliä ja tasoa. Toisaalta ihastelin joidenkin laajaa tietämystä, perehtyneisyyttä ja poliittista attitudea; toisaalta olin tyrmistynyt joidenkin 'saunan taakse ja nappi otsaan' -ratkaisuista ja kielenkäytöstä. Rintamalinjat vaikuttivat selkeiltä: toisaalla älyköt ja avarakatseiset kannabisaktivistit, toisaalla tyhmistettyyn kansaan ja kurinpitokoneistoon vetoavat ilmeisen häiriintyneet kannabiksen vastustajat.
En ole erityisemmin perehtynyt huumausainepolitiikkaan enkä ole juurikaan tuntenut hamppuaktivisteja, mutta jossakin vaiheessa tämä sotatila sai minut innostumaan asiasta siinä määrin, että ajattelin varmasti ensi vuonna lähteä mukaan hamppumarssille, jos sellainen järjestetään. Tuli siis sellainen uho, että saatana, tässä on vääryys, joka täytyy korjata, ja raukka on se joka ei uskalla osoittaa solidaarisuuttaan.
Mutta mutta. Edelleen keskustelua seurattuani olen huomannut, etteivät rintamalinjat olekaan niin selkeitä ja etteivät asiatkaan ole niin mustavalkoisia. Sekä hampun ylentäminen että sen demonisointi edustavat sellaista sokeaa ideologisuutta, joka ei vain kohdallani toimi. Myös hampun ylentäjät ilmentävät täällä kohtuutonta ja suhteetonta vihaa, suhtautuvat ymmärtämättömästi ja pahantahtoisesti toisiin keskustelijoihin (vieraisiin ihmisiin), eivätkä aina osaa sen enempää lukea kuin ajatellakaan ennenkuin hyökkäävät. Minuun ei myöskään yhtään vetoa hamputtelijoiden taipumus hyökätä alkoholia tai muita nautintoaineita/huumeita vastaan. Onko sittenkään järkevää osallistua esim. hamppumarssille, jos se tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa jotkut saavat vapaasti sekoittaa päänsä kannabiksella, kun taas muiden vapautta rajoitetaan ja ylipäänsä valtion kontrollia kiristetään.
Illuusioita on siis karissut näiden kirjoitelmien vaikutuksesta, mitä pidän todella hyvänä kehityksenä. On tämä muutenkin opettanut, sillä tavattoman paljon täältä on saanut tietoa ja on ollut hyödyllisiä linkkejä. Sitä en tiedä, mikä vaikutus puhtaalla tiedolla on asenteisiin; ehkä hyvin hidas. Sen sijaan tiedon, kokemuksen ja tunne-elämän yhdistelmä, mikä keskustelussa toisinaan ilmenee, voi olla varsin tehokasta. Minuun teki suuren vaikutuksen esim. erään heroiininkäyttäjän tarina, joka kertoi heroiinin olevan ainoa lääke hänen harvinaiseen sairauteensa. Kyllä se jotakin minussa muutti, avarsi varmaankin sitten niitä asenteita.
"Ei ajatus ole vastuussa siihen uskovista ihmisistä."
-Don Marquis
On valitettavaa mutta totta että keskustelu latistuu usein pelkiksi hajanaisiksi solvauksiksi. Molemmilta puolilta. Mielestäni juuri tässä kohtaa lukijan vastuu astuu kuvaan. Lukijan on erotettava "jyvät akanoista" eri perustellut mielipiteet merkityksettömistä trolleista.
Henkilökohtaisesti olen valmis keskustelemaan kenen tahansa kannabisvastaisen kanssa päihdepolitiikasta, jos keskustelu tapahtuu rakentavassa hengessä. Liian useat kirjoitukset tällä palstalla ovat kuitenkin juuri näitä loukkauksia ja/tai "käännyttämistä".
Ainoa asia mitä ihmisiltä tämän aiheen saralta pyydän, on hieman valveutuneisuutta. Jos kaikki pystyisivät (tai edes haluaisivat) katsoa faktoja objektiivisesti ja tehdä ratkaisunsa pohdinnan jälkeen eikä 70-luvun huumevalistuksen pohjalta tai bongihuurussa, saisimme varmasti hieman edistyneempää keskustelua.
Valitettavasti ihmiset näyttävät olevan kroonisen kykenemättömiä kyseenalaistamaan mielipiteitään.
"Valitettavasti ihmiset näyttävät olevan kroonisen kykenemättömiä kyseenalaistamaan mielipiteitään."
Mitäpä ovat nämä ihmisten mielipiteet? Jostain kuultuja lauseita, joita toistetaan eteenpäin omina; joita omitaan ja haalitaan siinä toivossa, että niistä muodostuisi jokin minä; joiden nojalla lokeroidaan itse ja muut, linnottaudutaan ja rakennetaan sanojen ympärille muureja.
Olin vuosia ja vuosia siinä käsityksessä, että henkilö nimeltä Timo Larmela oli "joku pilvenpolttajahippi, ihan hörhö, jonka sanoihin ei kannata kiinnittää mitään huomiota", koska näin joku asioista perillä oleva kaverini oli minulle kertonut. Sitten luin Teuvo Peltoniemen ja Timo Larmelan keskustelun "Kahta mieltä kannabiksesta", ja huomasin että tässähän on elävä intellektuelli, harvinaisen perehtynyt ja laajasti asioita tarkastelemaan kykenevä ihminen, jonka argumentit ainakin minut vakuuttivat Peltoniemen argumentteja paremmin.
Yleensä mielipiteet ovat juuri tällaisia kuin omani: silkkaa tietämättömyyttä. On aika mielenkiintoista, millaisen arvon mielipiteet nykyisin saavat: joka asiasta tehdään galluppeja ja mielipidekyselyitä vähän joka paikassa. Vastaa päivän kysymykseen pitäisikö siltä-ja-siltä marginaaliryhmältä kieltää se-ja-se asia. Tuloksiin vedotaan ja niiden pohjalta tehdään päätöksiä, koska niin tavan kansa kuin poliittiset pyrkyrit haluavat kuulua enemmistöön, voittajien puolelle.
Käsittääkseni tällainen enemmistödemokratia ja tällainen mielipidedemokratia on jo aika kaukana demokratian ihanteesta. Määrällä jyrättäessä ei ole väliä, toimitaanko perustellusti ja oikein tai onko koko kysymys sellainen, josta pitäisi ylipäätään tehdä yleinen laki enemmistöpäätöksellä.