Tämän palstan keskustelut ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka sosiaalinen puoli kestävässä kehityksessä jää taloudellisen ja ekologisen näkökulman alle.
Ikävä kyllä en usko että kestävät arvot saavat kovin paljoa kannatusta rivikansalaisten keskuudessa jos tähän epäkohtaan ei puututa.
Talous ajaa omia etujaan luonnon ja ihmisten kustannuksella. Ekologinen näkökulma taas usein jyrää sosiaalisen puolen asiassa.
Minusta kansalaisten ja luontoihmisten pitäisikin yhdessä painostaa politiikkoja ja suuria yhtiöitä luonnonsuojeluun ja uusiutuviin polttoaineisiin. Totuushan on että uusiutuvat polttoaineet toisivat töitä.
Öljystä ei haluta senkään takia luopua koska silloin polttoineista saatavat rahat jakautuisivat monelle ihmiselle. Uusiutuvia polttoaineita voi tuottaa kaikki ihmiset jotka pystyvät maata viljelemään. Öljyä taas ei voi kaikki ihmiset tuottaa.
Toisaalta kuten eräs asiaan perehtynyt sanoi, niin öljy-yhtiöillä on ratkaisu olemassa jos käy niin että uusiutuvia polttoaineita aletaan suosia. Laaditaan standardit. Eli aletaan väittää, että yksityisen ihmisen tuottama esim. biodiesel ei ole tarpeeksi tasalaatuista. Se pitää tuottaa keskitetysti.
Kanslaiset on jätetty siivoamaan sotku, joka on syntynyt yhteiskunnan rakennemuutoksesta ja kestämättömästä elämäntavasta. Tämä näkyy työttömyytenä. Ihmisille pitäisikin luoda kansalaispalkka. Nykyteknologialla (joka aina vaan edistyy) ei voi olettaa, että kaikille ihmisille riittäisi työtä.
Ja toisekseen yksi joka syöksee ihmiskunnan tuhoon on kulutuskeskeinen elämäntapa. Ei työstä saatava palkka voi olla se mihin pyritään jos halutaan pyrkiä pois kulutus keskeisestä elämäntavasta.
Nykyelämä on täysin kestämättömällä pohjalla. Lyhyesti sanottuna olen sitä mieltä ,että ihminen tulee kuolemaan sukupuuttoon jos asiat ei muutu. Maasta me elämme, jos tuhoamme tämän maapallon mihin me oikein mennään?
Koko meidän yhteiskunta perustuu materiaali keskeiseen elämäntapaan. Pitää kuluttaa, jotta ihmisillä olisi työtä jne. Tähän olisi tultava muutos.
Kun asiaa ajattelee niin monet ongelmat tällä hetkellä johtuvat siitä ,että talouselämä ei ole mukana siinä ajattelussa, että elintapoja pitäisi muuttaa.
Luonnonsuojelijat ovat oikealla asialla, mutta talouselämä ei ole hommassa mukana.
Koko ristiriidasta kärsivät tavalliset ihmiset (Mikä näkyy tällä palstalla esimerkiksi.)
Asiat eivät parane sillä että me kaikki tapellaan keskenämme.
Ikävä kyllä en usko että kestävät arvot saavat kovin paljoa kannatusta rivikansalaisten keskuudessa jos tähän epäkohtaan ei puututa.
Talous ajaa omia etujaan luonnon ja ihmisten kustannuksella. Ekologinen näkökulma taas usein jyrää sosiaalisen puolen asiassa.
Minusta kansalaisten ja luontoihmisten pitäisikin yhdessä painostaa politiikkoja ja suuria yhtiöitä luonnonsuojeluun ja uusiutuviin polttoaineisiin. Totuushan on että uusiutuvat polttoaineet toisivat töitä.
Öljystä ei haluta senkään takia luopua koska silloin polttoineista saatavat rahat jakautuisivat monelle ihmiselle. Uusiutuvia polttoaineita voi tuottaa kaikki ihmiset jotka pystyvät maata viljelemään. Öljyä taas ei voi kaikki ihmiset tuottaa.
Toisaalta kuten eräs asiaan perehtynyt sanoi, niin öljy-yhtiöillä on ratkaisu olemassa jos käy niin että uusiutuvia polttoaineita aletaan suosia. Laaditaan standardit. Eli aletaan väittää, että yksityisen ihmisen tuottama esim. biodiesel ei ole tarpeeksi tasalaatuista. Se pitää tuottaa keskitetysti.
Kanslaiset on jätetty siivoamaan sotku, joka on syntynyt yhteiskunnan rakennemuutoksesta ja kestämättömästä elämäntavasta. Tämä näkyy työttömyytenä. Ihmisille pitäisikin luoda kansalaispalkka. Nykyteknologialla (joka aina vaan edistyy) ei voi olettaa, että kaikille ihmisille riittäisi työtä.
Ja toisekseen yksi joka syöksee ihmiskunnan tuhoon on kulutuskeskeinen elämäntapa. Ei työstä saatava palkka voi olla se mihin pyritään jos halutaan pyrkiä pois kulutus keskeisestä elämäntavasta.
Nykyelämä on täysin kestämättömällä pohjalla. Lyhyesti sanottuna olen sitä mieltä ,että ihminen tulee kuolemaan sukupuuttoon jos asiat ei muutu. Maasta me elämme, jos tuhoamme tämän maapallon mihin me oikein mennään?
Koko meidän yhteiskunta perustuu materiaali keskeiseen elämäntapaan. Pitää kuluttaa, jotta ihmisillä olisi työtä jne. Tähän olisi tultava muutos.
Kun asiaa ajattelee niin monet ongelmat tällä hetkellä johtuvat siitä ,että talouselämä ei ole mukana siinä ajattelussa, että elintapoja pitäisi muuttaa.
Luonnonsuojelijat ovat oikealla asialla, mutta talouselämä ei ole hommassa mukana.
Koko ristiriidasta kärsivät tavalliset ihmiset (Mikä näkyy tällä palstalla esimerkiksi.)
Asiat eivät parane sillä että me kaikki tapellaan keskenämme.
Vastaukset 16
Vanhimmat
No niin tietysti! "Ihmisille pitäisikin luoda kansalaispalkka. Nykyteknologialla (joka aina vaan edistyy) ei voi olettaa, että kaikille ihmisille riittäisi työtä."
Eli suomenkielellä ilman propagandaa: Minä en halua tehdä töitä! Mutta haluan palkkaa! Olen typerä!
Mene katsomaan niitä, jotka EIVÄT ole mukana kulutusyhteiskunnassa. Masai-heimolaisia, Amazonin alueen intiaaneja. 25 vuotiaita, jotka näyttävät 50 vuotialta. Miksikö? No kun he joutuvat tekemään niin paljon TYÖTÄ! Yksikään ihmisyhteiskunta, simpansseista puhumattakaan ei kestä 'vapaamatkustajia' sellaista ei ole Uuden Guinean heimokulttuurista aina tietoyhteiskuntaan. Syy on yksinkertainen: Ei ole mitään syytä ruokkia sinua, jos et tee jotain yhteisön eteen.
Onhan noita yrityksiä. Elämäntapaintiaaneja. He hankkivat maatalon jostakin ja kaksikymmentä nuorta menee sinne elämään 'oikeaoppista elämää'. He kyntävät maata hevosvetoisella auralla (tai Matti kyntää) ja muokkaavat yrttimaan (tai Maija muokkaa). He hankkivat lehmän, josta lypsää maitoa (tai Maija lypsää) ja kirnuta voita (Maija taas). Lantaa ajetaan pellolle (Matti) ja viljaa kylvetään vuorotteluperiaatteen mukaan (Matti).
Taloa korjataan, ruokaa laitetaan, hevosta hoidetaan ja hakaan rakennetaan aita (Matti, Maija, Maija ja Matti). Kuitenkin paikalla on kahdeksantoista muutakin 'New-Age:Paluu luontoon'-tyyppiä, mitä he tekevät? No ihan yksinkertaisesti makaavat pihanurmella ja jauhavat paskaa siitä, kuinka loistava idea tämä vanhoihin arvoihin paluu oli. Tai istuvat ruokapöydässä kehumassa omassa maassa tuotettuja luomutuotteita ja niiden ylivertaisuutta.
Kyllä he silloin tällöin jotain tekevät. He siistivät pöydän ja saattaapa joku vähän haravaa koittaa, mutta pian iskee kyllästyminen ja sitten mennään takaisin pihakeinuun.
Lopulta Matti ja Maija pakkaavat tavaransa ja häipyvät ja silloin koko hoito romahtaa. Lehmä ammuu tuskissaan lypsämistä ja tuvassa vain esitellään, että 'Minä tein tuon ja tuon, en MINÄ tee enää mitään, mutta tuo ei ole tehnyt mitään!'.
Kansalaispalkkaa vaativat haluavat olla yksi noista kahdeksastatoista.
Tarkasi ajatellen nyky-yhteiskunta on edelleen ihan sama, kuin se on ollut tuhansia vuosia: Työt on edelleen jaettu, tietenkin paljon monimutkaisemmin, mutta kuitenkin. Koska minä en enää voi tulla hakkaamaan halkoja tai tekemään ruokaa jonkun toisen puolesta, minä teen jotain joka jonkun mielestä on arvokasta ja saan todistuksen tekemästäni työstä. Jos minä tuon tämän todistuksen jollekin hän puolestaan tekee samasta arvosta työtä minun puolestani. Lisäksi annan osan todistuksistani yhteisölle, jotta se voi pitää huolen niistä yhteisön jäsenistä, joilla ei ole ollut onnea viime aikoina.
Näitä todistuksia me kutsumme rahaksi.
Tästä näkökulmasta on hyvin helppo huomata, miksi kansalaispalkka romahtaisi välittömästi. Ensinnäkin, rahan arvo häviäisi kuin pieru saharaan. Kun kaikki saavat rahaa, kaikki tekevät sitä mikä sattuu huvittamaan ja elintärkeitä tarvikkeita ei tuoteta. Kun on yksi leipä ja tuhat ostajaa, leivän hinta on yksi kansalaispalkka ja silti se myy. Loput kuolevat sitten varmaan nälkään?
Toiseksi, olisimme nopeammin kuin kurrea ehtii sanoa siirtyneet takaisin suoraan vaihtotalouteen. Eli jälleen tilanne, jossa on pakko tehdä työtä. Jos ei tuota mitään, niin ei voi vaihtaa sitä syötävään.
Sillä peruskysymys kaikissa noissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä on tämä: Miksi jollakin olisi velvollisuus tehdä sinun puolestasi yhtään mitään?
Kerro tuo sama tehdastyöntekijälle joka on menettänyt työnsä koneelle.
Sinulla on hyvin ahdas näkemys koko luonnonsuojelu asiasta.
Ennenkuin aletaan esittämään moisia kommentteja, niin olisi varmaan parasta, että mietitittäisiin vaikka että; Mitä jos Rad At.- nimimerkillä on koneistajan tutkinto? Mitä jos hän on ollut työssä 6 vuotta koneistuskeskuksella ja opiskellut samanaikaisesti ja kohonnut ympäristö vastaavaksi oikein tutkinon kera? Mitä jos hän tietää, että teollisuudessa (niillä tehdastyöntekijöillä) on Suomen varmin työpaikka huutavan työvoimapulan takia? Mitä jos hän itse istui koneen ääressä viime viikonloppuna (tehdastyöntekijänä), kun ei kertakaikkiaan löytynyt tekijää huippunykyaikaiselle koneistuskeskukselle?
On varmaan helppo sanoa kapakan pöydän yli toiselle työttömälle, että :'Koneiden takia meillä ei ole työtä!' ja seuraavana päivänä työvoimatoimistossa kieltäytyä koneistajan/hitsaajan/asentajan kurssituksesta.
Ja mitä tekemistä tällä on luonnonsuojelun kanssa? No jos luonnonsuojelijat menettävät lopunkin kosketuksensa todellisuuteen, niin ei niitä usko kukaan edes silloin, kun he ovat oikeassa.
Vielä jos tuohon lisäisin omaisuuden epätasaisen jakautumisen, olisin kanssasi ihan samaa mieltä. Kyllä kansalaispalkkaan rahaa olisi, nykyisin rahojen vaan pitää kerääntyä harvojen pörssiyhtiöiden pääomistajien taskuihin. Tämä "eliitti" ei kyllä kasvottomana, rahanahneena taustavaikuttajana juuri ensimmäisenä suojelunäkökohtia eikä sosiaalisia ulottuvuuksia ajattele. Tällaiset Radit sitten pomppaavat näiden pillin mukaan ja kuvittelevat että näinhän asioiden pitääkin olla.
Just.
Toki kaikki on eliitin syytä, kasvoton porukka, joka on sopinut kaiken valmiiksi jossain saunassa.
Ei vain tunneta niistä yhtäkään.
Ja ovat ilmeisesti olleet paikalla aika kauan, kun Antiikin Kreikasta on sananlasku, joka kääntyy: Tavaran hinta on se, mikä siitä suostutaan maksamaan.
Ja tietenkin sama porukka oli Roomassa ajanlaskun alussa, kun inflaatiota vastaan tapeltiin jopa kuolemanrangaistuksin.
Ja he ilman muuta keksivät Weimarin Tasavallan Hyperinflaation 1920-luvulla?
Ja kävivät Barcelonassa 1936, kun kaupunki julistautui anarkistiseksi ja luopui rahasta kokonaan. Vain joutuakseen ottamaan tilalle 'työtodistuspassit' hetkeä myöhemmin. Jotka siis olivat rahaa kaikessa, paitsi nimessä. Ruusu millä muulla nimellä....
Ei niitä kukaan ole määrännyt. On käsittämätöntä, kuinka helposti löydetään aina pari tyhjäntoimittajaa vaatimaan kansalaispalkkaa, vaikka pitäisi jo peruskoulussa takoa sen verran järkeä päähän, että se on mahdotonta.
MITÄ RAHA ON? Tästä on kysymys. Rahalla ei ole arvoa sinänsä. Setecille maksaa 20€ setelin painaminen jotain 1-2 snt verran raaka-ainetta per seteli. Pikkuisen enemmän ehkä, jos työ ja koneiden kuolletuksen otetaan mukaan, mutta arvo raaka-aine tasolla on 2 snt:iä.
Rahan koko arvo tulee BRUTTOKANSANTUOTTEESTA, noin teoriassa. Käytännössä siihen vaikuttaa myös psykologia, eli kuinka arvokkaana ihmiset pitävät rahaa (mikä selittää 2€ kahvikupit), mutta suurin osa on bruttokansantuotetta. Bruttokansantuote on kaikki tavarat, palvelut, tiet, sairaanhoitotunnit, opetus, jne. eli kaikki TYÖ mitä valtiossa tehdään (tai euron aikana kaikissa euro-valtioissa).
Kansalaispalkan ajatus tuhoaa tämän. Jos KAIKKI ihmiset saisivat vaikka 20'000€ vuodessa ja tuottavat bkt:hen 5'000€. Rahan arvo olisi 1/4 alkuperäisestä. Eli ihmiset saisivat palkkaa, jolla pystyisi ostamaan vain 5'000 € edestä tarvikkeita. Jos taas kaikki saavat kansalaispalkkaa 20'000€ ja tuottavat työllä 0€, tulos on että rahalla EI ENÄÄ OLE ARVOA!
Ei raha tule valtiosta, vaan siinä asuvista ihmisistä. Siis kansalaispalkka olisi toisten työn tuloksen riistoa. Laiskojen kuningaskunta.
Tuo otsikko "muaahahah" ei anna sinusta kovin hyvää kuvaa. En siksi kommentoi juttujasi sen enempää.
Vittuilijoita on näillä suomi24:n palstoilla ihan tarpeeksi.
Kun ei ole vara kommentoida, tai tuntee jääneensä omien sanojensa ansaan, niin silloin: "Toi ei anna susta hyvää kuvaa... En kommentoi enää."
Lapsellinen pieni idealisti parka. Eikö maailma ollutkaan niin yksinkertainen, kuin päässäsi ajattelit?
"Maailmassa ei ole yhtään niin varmaa hirmuhallitsijaa, kuin idealisti jolla on vastaukset."
-Tuntematon
On oikeassa siinä, että ongelma ei ole työ sinänsä, vaan se millaista työtä tehdään ja millaiseen kulutukseen se johtaa.
Suuri osa nyt tehtävästä työstä johtaa lyhyellä tähtäimellä tarpeiden tyydytykseen, mutta pitkällä tähtäimellä elinkelpoisen ympäristön häviämiseen. Tässä ristiriitaisessa tilanteessa markkinavoimat kykenevät huomioimaan ja arvottamaan vain lyhyen tähtäimen tarpeentyydytyksen.
Taloustieteen termi "tarpeentyydytys" on tietysti melko harhaanjohtava. Taulutelevisioita ja vesiskottereita osteltaessa olisi selvempää puhua haluntyydytyksestä.
Tietenkin vesiskootterit ja muut puhtaasti huvitteluun suunnitellut laitteet sikseen, mutta en näe eroa taulutelevision ja tavallisen välillä.
Toinen on vain teknisesti edistyksellisempi ja tämä ei ole aina paha asia. Kuinka paljon siihen on käytetty luononvaroja? Ehkä jopa vähemmän, kuin perinteiseen kuvaputkitelevisioon, sillä luonnonvarat maksavat valmistajalle ja mitä vähemmän hän niitä käyttää sen parempi sekä hänelle, että meille.
Lisäksi usein uusiin laitteisiin on myös investoitu kierrätettävyyteen, minkä näen luonnonsuojeluliikkeen ansioksi, koska luontoystäävällisyydestä on tullut markkinointikeino.
Mikä saattaa olla luonnolle haitallista on kuluttaja itse, ei niinkään uusi keksintö. Jos hänen on aika vaihtaa televisionsa ja hän ostaa taulutelevision, niin kauanko hän käyttää sitä? Kauanko se kestää?
Jos hän ostaa halvan, jonka kestosta ei ole takuuta tai vaihtaa usein vain jonkinlaisena status symbolina niin sitten luonnon kannalta on olemassa ongelma. Mutta jos hän ostaa hyvälaatuisen television pitkällä takuulla ja käyttää laitetta yhtä pitkään, kuin kuvaputkimallia, niin ei voida sanoa hänen kuormittavan luontoa yhtään enempää, kuin minkälaisella televisiolla tahansa.
Pitkäaikaishyödykkeet ovat usein sitä luontoystävällisempiä, mitä edistyksellisempiä, uudempia ja laadukkaampia ne ovat. Kierrätyksestä ostettu vanha pakastin voi olla ajatuksellisesti 'vihreä', mutta käytännössä ei. Sen termostaatti on vanha ja jäähdytinaine vuotanut osaksi pois. Sen kompressori on täynnä tomua. Niimpä se pitää paljon meteliä, koska se käy koko ajan. Ja syö energiaa. Ei kulu montaa vuotta, kun se on kuluttanut energiaa yhtä paljon, kuin uuden pakastimen teko vaatii.
Eli kaikki uutuudet eivät mielestäni ole pahasta, mutta ihmisen on tärkeää miettiä mitä tarvitsee ja ennenkaikkea yrittää maksimoida tuotteen elinikä. Pitämällä huolta televisiostasi ja vaikkapa viemällä se kerran vuodessa ammattilaisen puhdistettavaksi, se kestää pitempää, vie vähemmän energiaa ja säästää luontoa.
Lisäksi se työllistää yhden TV-asentajan. Luontoystävällisesti.
Ajattele mitä ajattelet, mutta en tykkää keskustella edes nimimerkin takaa sinunlaisten kanssa.
Käyttäytyä sinä et osaa.
kuulla perustelusi tälle teesillesi:
"Koko meidän yhteiskunta perustuu materiaali keskeiseen elämäntapaan. Pitää kuluttaa, jotta ihmisillä olisi työtä jne. Tähän olisi tultava muutos."
Muutos... mutta mihin? Millainen muutos?
YHTEISKUNNAN, mikä kuvaava nimi, toiminta perustuu siihen, että kaikki mahdolliset sen jäsenet toimivat ja tekevät työtä yhteisen edun nimeen. Kun se tuottaa tulosta, niin ylijäämä voidaan jakaa ikäänkuin yhteiskunnan turvaverkkona heikommille, nuoremmille tai vanhoille. TYÖ on se tapa miten tätä tulosta tehdään. Jos kukaan ei tee työtä, niin tulosta ei synny ja yhteiskunta romahtaa. Samaten, jos työllä ei ole tarkoitusta, puhun nyt siitä mainitsemastasi kulutuskierteestä, se ei kannata ja sitä ei kukaan halua tehdä (vrt. entiset sosialistimaat).
Aiempi vastaaja Rad.at. on ihan oikeassa siinä, että puurolautaselle pitäisi mahtua vain ne, jotka sen eteen ovat työtä tehneet. Lusikoita ei pitäisi jakaa tyhjäntoimittajille. Ei edes valtionkaan!
Eiköhän tuo ole aika selvä juttu että työtä ei riitä kaikille.
Joten miten näille ihmisille sitten perustellaan se, että he eivät saa mitään?
Yhteiskunnan pitäisi muuttua kokonaan (myös ihmisten asenteet joka on tässäkin keskustelussa tullut hyvin esiin). Koska ei me voida kuluttaa samaa rataa niinkuin me tehdään nyt. Koko yhteiskunta perustuu väärälle pohjalle.
Markkinatalous ei voi toimia koska on asioita joita ei voi hinnoitella oikein. Eikä kaikki merkitse kaikille yhtä paljon.
Toisaalta vahvasti keskitetty hallintokaan ei toimi.
Eli jonkinlainen sekoitettu ratkaisu olisi hyvä.
Nämä on niitä asioita jotka on pakko jossain vaiheessa ratkaista.
Jos me ruvetaan teettämään ihmsillä jotain töitä sen takia vaan, että työtä on tehtävä elannon etten niin tulee ongelmia. Yhteiskunta eriarvoistuu entistä enemmän esim. ranskan mellakat.
Niin kauan kun kulutus ( eli raha) on se joka määrää ihmisen arvon meillä on kulutuskeskeinen yhteiskunta joka enemmin tai myöhemmin tuhoutuu.
Jokainen enemmän asioita lukenut tietää, että nykyinen kulutus tälle maapallolle ihan liikaa.
logiikkaasi. Puhut toisaalta siitä, että joillekin työ ja kulutus ei merkitse "niin paljon", mutta jo seuraavassa lauseessa kannat huolta eriarvoistumisesta!
Onko niin, että mielessäsi väärät ihmiset joutuvat "sietämään" kuluttamisen tuskaa (pappa betalar) ja väärät ihmiset sitten joutuvat kärsimään siitä, että eivät pääse kuluttamaan niin paljon kuin haluaisivat? ?:/
"Eiköhän tuo ole aika selvä juttu että työtä ei riitä kaikille.
Joten miten näille ihmisille sitten perustellaan se, että he eivät saa mitään?"
YKSI: Ei ole selvää. Koneet eivät koskaan ole vieneet 'kaikkien' töitä. 1800-luvulla käytiin teollinen vallankumous ja vaikka hetken ajat olivat heikkoja, lopputulos ei ollut että vain yksi kuudesta kutojasta olisi ollut töissä (vaikka kehruu-jenny teki kuuden kutojan työt), vaan että työviikon pituus tippui 80-120 tunnista 40 tuntiin. Tätä vain VAUHDITTI Henry Fordin liukuhihna teollisuus. Lisäksi samanlainen 'matala' koettiin 1930-luvlla. Siitäkin päästiin ylös.
KAKSI: Koko ideasi on sairaalloisen itsekeskeinen. Koko ajatushan lepää siinä, että SINÄ jäät kotiin ja saat siitä palkkaa. Mutta entäs ne ihmiset, jotka tekevät vaatteesi? Ne jotka viljelevät maata ja tuottavat sinulle ruokaa? Ne jotka pitävät sähkön pistokkeissa tai vaikka myivät tuon tietokoneen? Entäs he? No heidän tietenkin pitäisi pysyä töissä vai kuinka? Samoin kuin hammaslääkärisi ja kaikkien ensiapupolin työntekijöiden ja sairaanhoitajien. Ihan vain siltä varalta, jos sinulle sattuu jotain. Entä jos he päättävät jäädä kotiin? Entä jos he eroavat viroistaan? Miksi kukaan haluaisi lääkäriksi, jos siitä ei saa rahaa? Miksi kukaan rakentaisi kutomakoneen, jolla tehdä kangasta tai tekisi takin sinulle, jos voi jäädä kotiin?
Vastaus on: Ei minkään takia. Ei ainakaan sinun.
Tästä aiheesta on kirjoitettu koknaisia kirjoja joten on vaikea lyhyesti selittää tätä.
Ehkä minun vastakset vähän rönsyilee...
Siis, jos ihmisiä hinnoitellaan niin väistämättä joku jää ulkopuolelle. Esim. miksi yritysjohtajan työ on arvokkaampaa kuin sairaanhoitajan. Yritysjohtajahan tekke tärkeämpää työtä jos palkka on se jolla osoitetaan arvostusta.
Ja miksi ylipäätään ihminen ei voi olla arvokas sen takia että on ihminen. Miksi pitäöä tuottaa jotain että on arvokas.
Siksi mielestäni kulutuskeskeinen ajattelu pitäisi lopettaa. Se eriaroivtsaa ihmisiä ja toisekseen maailma (ekosysteemit yms.) ei kestä nykyistä kulutuksen tasoa.
Mutta kulutusta ei voi vähentää jos yhteiskunta perustuu kulutukseen. Mitä tapahtuisi jos ihmiset lopettaisivat kulutuksen? Pikkuhiljaa pysähtyisi koko yhteiskunta. Siksi kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntaa ei voi rakentaa nykyiselle pohjalle.
Kun nykyiset yhteiskunnat luotiin niin ne perustuivat sille ajatukselle että luonnonvarat ovat rajattomat. Aina löytyy lisää tai se voidaan korvata jollain. Nykyisin ollaan enenevissä määrin sitä mieltä, että näin ei ole (järkikin jo sanoo ettei näin voi olla). Esim. metallimalmien saanti voi olla yhä vaikeampaa tulevaisuudessa.
Ehkä ajauts voi olla josuatkin itsekeskeinen, mutta minusta taas näiltä väittäjiltä jää vrajoon se tosiasia, että ei ihmiskunta voi jatkaa tätä rataa. Joku perustavanlaatuinen muutos pitäisi tulla. Pienellä populaatiolla voisi nykyinen yhteiskunta toimia, mutta tällä populaatiokoolla, joka syövän tavoin jäytää tätä maailmaa, nykyinen yhteiskunta kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Totta, kansalaispalkka idea ei ole ongelmaton, mutta ei tämä nykyinenkään systeemi ole hyvä.
Meillä on nyt jo suuria terveydenhuollon kustannuksia jotka syntyvät ilmansaasteista ja muista toksisita yhdisteistä (esim. astma), lisääntyvistä syövistä, masennuksista (voi olla kemikaaleista johtuvaa myös) yms.
Hiilidioksidi varantoja otetaan käyttöön kokoajan lisää (metsät, fossiiliset polttoaineet) enemmän kuin hiilidioksidia sitovaa eliöstöä tulee tilalle.
Nykyisen kulutus pakon takia rakennetaan tehtaita jotka käyttävät energiaa toimintoihinsa, vievät tilaa (osa ehkä esim. hyvää viljelysmaata), käyttävät raaka-aineita jne.
Ja nykyisellä systeemillä ei voi kulutusta lopettaakaan, koska koko yhteiskunta pysähtyisi.
Ihmiset ovat vielä niin "fiksuja" että heittävät tavaraa kaatopaikalle, jossa kukaan ei tiedä mitä niille vuosien kuluessa tapahtuu. Tällä tarkoitan sitä, että sinne viedyt tavarat hajoavat ajan myötä. Osa vaarattomista yhdisteistä voi hajota vaaralliseksi ja osa aineisat voi lähteä liikkeelle vaikka ne olisikin esimerkiksi kemiallisesti sidottu paikalleen.
Kulutuksen vähentäminen on myös jätehuollon kannalta paras ratkaisu.
Siksi minusta esim. kansalaispalkan edut ovat haittoja suuremmat.
Varmaankin muistatte missä koulutuksenne vaiheessa olette saaneet sen ekologia-annoksen, jolla elämässä pitäisi orientoitua. Lukiossa ensimmäisenä opiskeluvuonna äärimmäisen lyhyessä ajassa ja juosten kustu-tyylillä. No, myöhemmin joillakin oli ehkä tilaisuus syventäväänkin kurssiin.Minulla nousee väkisinkin mieleen "salaliittoteoria". Ekologiaa ei pidetä tärkeänä eikä katsota tarpeelliseksi kansalaistaidoksi. seuraukset näkyvät kansan kulttuurissa kahdella tavalla: Vieraantuneena vihana "piipertäjiä" kohtaan ja toisaalta ihan oikeana piiperryksenäkin siellä pihakeinussa.