Yritän kuvata tuolla aloitusotsikolla sitä, minkälaiseksi itse koen tämän foorumin keskustelupaikkana uskonasioista VL:nä.
Jos kuvitellaan, että on tie, jota uskovaiset kulkevat, toinen toistaan tukien, uskonelämäänsä hoitaen ja näin yhteisessä neuvossa tekevät matkaa kohti kunnian taivasta.
Koemme sydämessämme myös iankaikkisen elämän elävää toivoa, taivastoivoa, jota ei voi tämä maailma meiltä pois ottaa.
Pyhä Henki todistaa sydämessämme meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset.
Sen sijaan keskustelu, jota tällä palstalla enimmäkseen käydään, sitä käydään paikassa, jota kuvasin jo tuossa aloitusotsikossa.
Sinne laskeudutaan tieltä, mennään ojan yli metsikköön. Näin minä ainakin koen tämän asian.
Tosiasia on myös se, jonka olen pannut merkille, että harvemmin tällä palstalla tapaa ihmistä, joka ihan oikeasti kysyy sillä mielellä asioita, että "Mitä minun pitäisi tekemän, että minä autuaaksi tulisin."
Samoin on muiden kysymysten laita. Enemmän kysymyksiä esitetään kiusaavassa mielessä.
Joku joku aivan oikeasti vakavalla mielellä kysyy mitä tahansa asiaa, tottakait meillä on velvollisuuski asiallisesti vastata.
Ei ole väärin, jos me tieltä käsin käymme jonkinlaista keskustelua, mutta ei meidän kannata lähteä askelia montaa ottamaan ojaan päin, puhumattakaan, että lähtisimme tuonne metsikköön "keskustelemaan." Muuten siellä saattaa olla kohta itsekkin liiallisen järkeilyn takia.
Usko ja järki kun sotivat toisiaan vastaan. Siksi meitä kehoitetaankin, että "järki vangiksi ottakaa", ku uskonasioista on kysymys.
Mitä usko on? "Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan ja ei näkymättömistä epäile."
Tämä on se asia, jonka saamme kokea todeksi, kun me uskoa tunnustamme.
Saamme pyytää myös Taivaan Isältä, kuten opetuslapset aikanaan pyysivät Jeesukselta, että "Lisää meille uskoa."
Voisi luulla, että opetuslapsilla oli helppo uskoa, kun he elivät aikana, että Jeesus oli vielä heidän keskellään ihmisenä.
Silti hekin kokivat välillä uskon puutetta, kuinka sitä eivät sitten kokisi tämän ajan Jumalan lapset.
Jos kuvitellaan, että on tie, jota uskovaiset kulkevat, toinen toistaan tukien, uskonelämäänsä hoitaen ja näin yhteisessä neuvossa tekevät matkaa kohti kunnian taivasta.
Koemme sydämessämme myös iankaikkisen elämän elävää toivoa, taivastoivoa, jota ei voi tämä maailma meiltä pois ottaa.
Pyhä Henki todistaa sydämessämme meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset.
Sen sijaan keskustelu, jota tällä palstalla enimmäkseen käydään, sitä käydään paikassa, jota kuvasin jo tuossa aloitusotsikossa.
Sinne laskeudutaan tieltä, mennään ojan yli metsikköön. Näin minä ainakin koen tämän asian.
Tosiasia on myös se, jonka olen pannut merkille, että harvemmin tällä palstalla tapaa ihmistä, joka ihan oikeasti kysyy sillä mielellä asioita, että "Mitä minun pitäisi tekemän, että minä autuaaksi tulisin."
Samoin on muiden kysymysten laita. Enemmän kysymyksiä esitetään kiusaavassa mielessä.
Joku joku aivan oikeasti vakavalla mielellä kysyy mitä tahansa asiaa, tottakait meillä on velvollisuuski asiallisesti vastata.
Ei ole väärin, jos me tieltä käsin käymme jonkinlaista keskustelua, mutta ei meidän kannata lähteä askelia montaa ottamaan ojaan päin, puhumattakaan, että lähtisimme tuonne metsikköön "keskustelemaan." Muuten siellä saattaa olla kohta itsekkin liiallisen järkeilyn takia.
Usko ja järki kun sotivat toisiaan vastaan. Siksi meitä kehoitetaankin, että "järki vangiksi ottakaa", ku uskonasioista on kysymys.
Mitä usko on? "Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan ja ei näkymättömistä epäile."
Tämä on se asia, jonka saamme kokea todeksi, kun me uskoa tunnustamme.
Saamme pyytää myös Taivaan Isältä, kuten opetuslapset aikanaan pyysivät Jeesukselta, että "Lisää meille uskoa."
Voisi luulla, että opetuslapsilla oli helppo uskoa, kun he elivät aikana, että Jeesus oli vielä heidän keskellään ihmisenä.
Silti hekin kokivat välillä uskon puutetta, kuinka sitä eivät sitten kokisi tämän ajan Jumalan lapset.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Aloituksesta paistaa läpi se hengellinen ylpeys ja erinomaisuus, jota VL-kristityt kantavat. Puuttuu vaan että sanoisitte, että me olemme tie, totuus ja elämä. Fariseuksetkin kiittivät sitä, etteivät ole niinkuin nuo syntiset ja buplikaanit, mutta Jeesushan seurusteli ja oleili juuri noiden syntisten seurassa, siellä teidän "metsässä". Uskovaisen tulisikin mennä juuri sinne metsään etsimään kadonnutta, eikä linnoittautua erinomaisuuden muurien suojaan tarkastelemaan maailman pahuutta. Uskon hedelmä on rakkaus ja se ei koske pelkästään uskon veljiä, vaan kaikkia ihmisiä. Jos tämä Jumalan sanan neuvo ei koske teitä, olette itse jo metsässä ja syvällä siellä.
Lesta
...
Ilmaisu sopisi varmaan tähän yhteyteen.
...asiasta, mutta minähän kerroin ja käytin kuvakieltä, mitä tunnen.
Et sinä voi sitä tyhjäksi tehdä, mitä minä tunnen sydämessäni.
Niin vastakkaisia ovat monien keskustelijoiden mielipiteet uskovaisen ajatuksista, että niistä keskustelu ei vie minnekkään.
Vastasin tuohon edelliseen aloitusviestiin, lueppa se.
Asian voi ilmaista monella tavalla.
Uskovainen on kuitenkin matkalla taivastiellä ja ei meillä ole vara lähteä todellakaan leiristä ulos. Eikä myöskään lähteä väärille tulille lämmittelemään. Siellä voi usko käydä heikoksi.
Ei se ylpeyttä ole, jos ei tieltä lähde. Sillä mitä se kumpaakaan auttaisi, jos molemmat eksyisivät. Silloin, kun metsikkö on niin lähellä, että huutelevan ääni kuuluu, tiellä olija pysähtyy ja vastaa, että täälläpäin, tule tänne. Jos toinen on niin syvällä metsikössä, ettei ääni edes kuulu, ei tielläkulkija voi aavistaa, että metsässä joku olisi.
Entä jos joku huutaa, että en pysty tulemaan . Olen niin väsynyt tai loukkaantunut, etten jaksa muuta kuin huutaa. Silloin taatusti tiellä kulkijat porukalla hakevat apua tarvitsevan,hoitavat ja kantavat häntä, ettei jää jälkeen.
Se metsästä tielle tulo vaatii jonkin merkin, jotta ohikulkija pysähtyy. Kivillä ja kävyillä syyteleminen ei oikein hyvä merkki ole. Saa vain väistelemään pahimpaa kuuroa.
...tuki aloitusviestiäni tarpeellisella tavalla.
Kun tuota kuvakieltä käytin, se ei todella tarkoitakkaan sitä, että uskovainen kulkee tiellä "rinta rottingilla", vaan se matkanteko on enimmäkseen raahustamista.
Mutta helpompi tiellä on kulkea raahustamallakin, kuin että kulkea tien ohessa, tai vielä kauempana tiestä.
Niinhän meitä kehoitetaankin Jumalan sanassa, että jos te kerskaatte, niin te Jumalasta kerskatkaa. Uskovaisella ei ole omalta puolelta mitään kerskauksen aihetta.
Miksi Jeesus puhui ihmisille vertauksilla?
Jotta kaikki olisivat ymmärtäneet, mitä Jeesus halusi kuulijoilleen sanoa.
Jotta uskosta osattomatkin olisivat ymmärtäneet Jeesuksen puhetta, kun hän vertauksissaan käytti aivan arkipäiväisiä tapahtumia ihmisten elämässä.
Miksi Jeesus puhui ihmisille vertauksilla?
"Jotta kaikki olisivat ymmärtäneet, mitä Jeesus halusi kuulijoilleen sanoa.
Jotta uskosta osattomatkin olisivat ymmärtäneet Jeesuksen puhetta, kun hän vertauksissaan käytti aivan arkipäiväisiä tapahtumia ihmisten elämässä."
Asia ei ole niin yksinkertainen kuin ehkä ajattelet. Nämä vertaukset voi tulkita väärin jos oikea usko puuttuu. Vain uskomalla Jeesukseen ymmärtää myös vertaukset mitä ne tarkoittavat. Jos usko puuttuu niin ne vain luetaan ymmärtämättä kuienkaan mitä niillä halutaan sanoa, lukija näkee vain kirjoituksen ei Jeesuksen opetusta. Ymmärtää vain sen mitä silmillään lukee ja kaikki muu jääkin sitten pimentoon.
...sanoo näin. Nimenomaan hän vertauksilla halusi, voisko sanoa, "kansantajuisesti", kuin rautalangasta vääntäen, selitti asioita. Jotta kaikki ihmiset, myöskin epäuskoiset olisivat ymmärtäneet.
on kuitenkin kaksi kirjaa. Se joilta oikea usko puuttuu lukee sen väärin, vain sen miten se on kirjoittu ymmärtämättä kuitenkaan tarkoitusta. He joilla on oikea usko Jeesukseen ymmärtävät sieltä myös Jeesuksen opit ja sen mitä kirjoitukset tarkoittaa.
Jeesus opetti opetuslapsiaan näillä vertauksilla. Usko kuitenkin heille antoi sen ymmärryksen mitä Jeesus niillä tarkoitti, Hän ei sitä heille kertonut vaikka kysyivätkin. Opetuslapsien tehtävä oli sitten viedä eteenpäin sitä oikeaa uskoa Jeesukseen koska he ymmärsivät varmasti oikealla tavalla.
Niin moni sanoo ymmärtävänsä sen juuri oikein, mutta kuka ne opit sitten todellisuudessa oikein ymmärtää?
...VL:t mielestäsi Raamattua väärin vai puuttuuko VL:tä elävä usko?
Jos vastaus on ei, niin asiassahan ollaan yksimielisiä.
Jos vastaus on kyllä, niin kenen mittapuun mukaan?
voi vastata. Jokainen itse sen tietää miten sitä Raamattua lukee. Raamattu on ihmiselle henkilökohtainen uskon lähde.
Mikään yhdistys tai yhteinen oppi ei voi määritellä ihmisen henkilökohtaista uskoa, Hän ymmärtää Raamatusta Jeesuksen opit joka Häneen uskoo.
Niin että lue vain viestit yksittäisten ihmisten tekstenä. Monen lestan mielestä sekä sinä että aloittaja olette aivan ojassa. tämä kohdistuu nyt tekstinne laatuun eikä hengellisyyteen, huomaa.
...kuitenkaan ymmärrä samalla tavalla, eihän muuten keskustelua uskosta tarvitsisi käydäkään.
On vain yksi oikea usko, joten joku/jotkut ovat väistämättä väärässä. Jeesukseen uskovia on paljon, mutta silti ollaan erimielisiä syystä ja toisesta.
uskovat yksin Jeesukseen, niin ymmärtävät asiat siten kuin Jeesus ne opetti.
Osaatko kommentoida, miksi kaikki he jotka ovat eronneet jostain ryhmästä esim. vl, mormoonit yms., kuulumatta enään mihinkään ryhmään, kuitenkin eroneet siksi kun kyeenalaistvat opit ja ovat uskoneet eritavaoin, niin heitä kaikkia yhdistää sitten samankaltainen usko sen eron jälkeen. Miten selität sen? Miten ihmisillä voi olla samanlainen usko vaikka sitä ei ole erikseen opettu, ja se poikkeaa täysin siitä mitä on lapsesta asti opettu?
...minä en ole eronnut VL:stä, niin ymmärrän eri tavalla ja väärin(kö)?
"...niin heitä kaikkia yhdistää sitten samankaltainen usko sen eron jälkeen..."
En allekirjoita edellistä, joten en myöskään kommentoi.
takana on oma ihminen ei joukko vl-ihmisiä. Eihän sitä voi sanoa kuka vl uskoo oikein ja uskooko joku väärin.
Kyllä se vain on hämmentävää huomata miten samanlailla ihmiset voivat ajatella uskon, aivan kuin lukisivat omia kirjoituksiaan uskosta vaikka ne on joku toinen kirjoittanut. Kuka heitä on opettanut uskomaan samoin ellei itse Jeesus?
...koskaan VL-uskovaiseen, joka ymmärtää uskon samalla tavalla kuin sinä?
mukaan? Aito oikea vl ei sellaista sano, koska tietää sen olevan vastoin vl-oppia jos ajattelsisi asioista eritavoin kun oppi opettaa. Hän pitää synnillisenä sellaisia ajatuksia ja pistää ne pois koska ei halua muuttua "epäuskoiseksi".
...oli yksiselitteisen suora.
ja vailla mitään järkeä. Tiedät itsekkin hyvin, jos vl-uskovainen sanoisi uskovansa eritavoin kun oppi opettaa, niin hän ei silloin enään ole vl, muiden vl-uskovaisten mielestä. Vl ei siis koskaan voi sanoa niin, jos sanoo niin ei ole silloin vl ja on sitten ex-vl.
vastauksesi kielteinen kysymykseeni?
Mihin ei voi vastata. Kun Hengen yhteyden tuntee jonkun ihmisen kanssa, niin ei hänelle sanota sinä uskot samoin kuin minä. Ajatukset, kirjoitukset, sanomiset teot sen kertovat kuka uskoo samoin.
Ei sanat tai näkyvät teot ole todiste samankaltaiseta uskosta, kaikki se on siitä todiste mikä tulee ihmisen sisältä eikä sitä tarvitse erikseen sanoa, sen tuntee.
Ei voi puhua vl-ihmisistä vastatakseni kysynykseesi, on puhuttava vain ex-vl ihmisistä.
...ja loppukateetti.
Kiitos vastauksistasi, ne riittävät tällä erää. Pääasia tuli kuitenkin selville, eli ei voi olla VL, jotta voisit vastata kysymykseeni. Olemme karsinoituja jonkun toimesta.
Sitten karsinoituneet jonkun toimesta. Mutta vl-uskovainen ei voi ajatella toisin vaikka kenties haluaisikin. Kun vl-uskovaisen kanssa henk.koht. asioista keskustelee, niin hän sanoo ettei muualla voi olla pelastusta kuin heillä, hän lopettaa sitten ajattelemisen siihen jos haluaa olla aito oikea vl.
monella lailla uskomaan, on siis vain yksi usko, ja se on se mitä Jeesus lähetti opetuslapsensa saarnaamaan ensimmäisen Helluntain jälkeen. Usko ja oppi on pysynyt saman siitä asti.
Me saarnaamme Jeesuksesta, ristiin naulitusta meidän syntiemme tähden, ja Hänen ylösnousemisestaan, koska Hän on kuoleman voittanut.
Hänen nimessään ja verensä vuodatuksen tähden saamme uskoa itsemme pyhiksi ja syntisinä vanhurskaiksi.
Meillä on iankaikkisen elämän toivo tämän kilvoituksen jälkeen. Jumala on meidät tähän Jumalanvaltakuntaan saattanut Pyhän Henkensä kautta saarnatun evankeliumin uskomisen kautta.
Siinä valtakunnassa meitä rakastetaan armolla ja totuudella.
Tästä Jumalan valtakunnasta Pyhien yhteydestä Luther kirjoittaa kolmannen uskonkappaleen selityksessä.
" Pyhällä Hengellä on näet ensiksi maailmassa erikoinen seurakunta. Tämä on se äiti, joka synnyttää ja kantaa jokaisen kristityn Jumalan sanalla. Tätä sanaa hän ilmoittaa ja harjoittaa, ja hän valaisee ja synnyttää sydämet,niin että ne sen käsittävät, omistavat, siinä riippuvat ja pysyvät."
joku väittännyt, että Pyhä Henki opettaisi uskomaan muulla kuin yhdellä tavalla? Voi olla vain yhdenlaista oikeaa uskoa, usko Jeesukseen.
...ja jaarittelet.
Tahallaan kai sotket asioita miten sattuu?
siinä vain käydään keskustelua nyt muun kuin sinun kanssasi, ja siksi et pysy mukana. Keskusteluun hyppäsi välkkäreitä kommentteineen;)
...jo sekasi tuosta viestiketjusta ja putosin kärryiltä...
..menemään ulkopuolelle leiristä kanaten hänen ristiään, jotain sinne päin. Jos sinä ajattelet, että vain minun tarvitsee pysyä lerissäni, etten eksyisi, et todellakaan toteuta Kristuksen neuvoa. Jeesuskin oli ja eli syntisten, puplikaanien ja porttojen parissa. On ferisealaista ajatella, etti tuo minua liikuta, kuka pelstuu ja kuka ei, kunhan minä itse säilyn uskomassa ja pääsen taivaaseen. Mulle saa käydä miten tahansa. Voi pimeyttä fariseuksissa!
..voi tyhjäksi tehdä sitä, mitä minä tunsin lukiessani sinun "kuvakieltäsi"
"Niin vastakkaisia ovat monien keskustelijoiden mielipiteet uskovaisen ajatuksista, että niistä keskustelu ei vie minnekkään."
Minä siis olen vain keskustelija, ja sinä olet se uskovainen? Juuri tätä tarkoitan. Miten sinä voit mitata minun uskoni syvyyden ja armon suuruuden, kun et edes tunne minua? Olen uskomassa samaan Herraan ja Vapahtajaan ja saan asua hänen valtakunnassaan kaikesta huolimatta, sanoit sinä asiasata mitä hyvänsä.
...olemme seurassanne. On vain tuo vastustus niin kovaa...
Kukaan ei käy Kristuksen luokse, ellei Jumala itse vedä häntä. Ihminen ja hänen oma tahto ovat aina menossa poispäin Kristuksesta.
Missä ja kenelle Jumala avaa vastaanottavaista mieltä, sinne hänellä on myös keinot kuljettaa sitä evankeliumin ilosanomaa, että poikani ja tyttäreni, ole hyvässä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.
Monesti huolta kaukaisista, jopa maapallon toiselta puolen olevista ihmisistä kantavat juuri sellaiset, joille kutsua itsellekkin esitetään ja evankeliumi on aivan käden ulottuvilla, mutta eivät suostu sitä vastaanottamaan.
...ei ole "yksityisyrittäjyyttä", jos noin voisi sanoa. Eikä uskovainen halua uskoa "salaa."
Niin on myös luonnollinen lammas, se hakeutuu mieluusti laumaan ja paimenen lähelle.
Muuten joutuu pedon kynsiin.
Yksinäinen lammas on viholliselle helppo saalis.
ei puhunut/kirjoittanyt mitään tuollaista, jota kerrot vastauksessasi. Vetäisit tarinat täysin omasta hihastasi.
Usko ja järki? Me vl olemme sitä mieltä, että uskomme perustuu raamattuun. On paljon asioita,joihin ei löydy raamatusta vastausta ja toisaalta taas vastataan kysymyksiin ns irrallisilla raamatunpaikoilla, vaikka jossain toisessa raamatunpaikassa asia onkin toisin. Ihan väkisin alkaa usko ja järki mennä yhteen. Miettii, miten tämä tai tuo voi olla noin, kun raanmattu kuitenkin toisin sanoo tai raamatussa ei ole selitystä.Esimerkkinä mainitsisin ihan mitättömiä, mutta monelle merkitystä.Permanentti hiuksiin sopii, väri ei. Kaikenlaiset korut käy, nilkkaketjut ym mukaanlukien, mutta korvakorut ei. Internet sopii, tv ei, esim kirjoituskilpailu on sopivaa( oli päivämiehessäkin esimerkki hiljakkoin ), mutta moni muu kilpailu ei sovi.Usein tuntuu erittäin ristiriitaiselta, ulkokullaiselta. Monesti uskovaisilla isompana juttuna pitäisin moraalin, jossa on erittäin paljon vaalimista. Uskomisen vapaus on joskus kaukana, sillä pitäisihän meidän luottaa, että omatunto säätelee oikean ja väärän ja mihin rajan vetää.
Vapaus omaan arviointiin on rajoittunutta.
Voisiko sitä vaan rohkaista mielensä ja alkaa käyttämään hiuksissa väriä ja meikkiä. Joidenkin mummujen nutturat voisi suoristua...
Pitäisikö tällaisessa tilanteessa ajatella muita, ettei loukkaa? Vai toisaalta oman omantunnon mukaan, mikä ei sodi mielestäni uskoani vastaan. Ei esittäminenkään minusta erityisen kunnioitusta herättävää ole...
Mutta tietenkin on se puoli, miten läheiset kokisivat...
sillä tämän palstan enemmistö haluaa vain olla iva- ja pilkkamielessä täällä repostelemassa uskoamme.
Itse koen kuitenkin että vahvemmaksi käy se usko ja ymmärrys minkä olen saanut silloin kun Jumalanvaltakuntaan ole sisälle saanut armosta,ilman omia ansioita tulla.
"Sillä armosta te olette autuaiksi tulleet,uskon kautta, ja ette itse teissänne: Jumalan lahja se on!
Ef,2:8 19-22 voit lukea myös tuon.
1 Kor.2:14 Mutta ei luonnollinen ihminen ymmärrä niitä mitkä Jumalan Hengen ovat, sillä ne ovat hänelle hulluus, ja ei taida käsittää, sillä ne hengellisesti tuomitaan.
Ei Jumalan Pyhä Sana opeta monella tavalla siitä miten tullaan autuaaksi. Mutta se on tältä maailmalta salassa,sillä Jumala kutsuu kenet haluaa. Jumalanvaltakunnan evankeliumia on saarnattu, ja saarnataan edelleen, rukoilemme Isä meidän rukouksessa "Tulkoon sinun valtakuntasi.."
ja silloin kun kuulee valtakunnan sanoman,Jumala kyllä antaa tunnon synneistä,ja mahdollisuuden uskoa evankeliumin. Mutta ihmiset ovat kovakorvaisia ja ylpeitä, kuten Fariseukset ja kirjanoppineet Jeesuksen ajallakin. He eivät kestä
tervettä oppia kuulla.
Tämän palstan enemmistön kirjoitukset ovat siitä hyvä esimerkki.
...paljon asustelee, järkeilee paljon enemmän itsekkin, mutta aina tulee kuitenkin siihen lopputulokseen, että tämä usko on oikea, elävä usko.
Jollain tavalla se turhaan rasittaakin matkantekoa.
vanhoillislestadiolaisia lukemasta tätä palstaa. Täällä näet näkee ne monet harhaopit, joita rauhanyhdistyksellä opetetaan ja täällä on vaara oikean Raamatun mukaisen opin tarttua.
...esimerkkejä, miten uskomme ei olisi Raamatun mukainen.
muista uskovaisista kuin vanhoillislestadiolaisista nimitystä "uskovainen" vai "epäuskoinen"?
Älä ystävä kallis sitten täällä roiku jos se aiheuttaa sinulle epäilyksiä uskossasi!! Anna kuitenkin niiden roikkua, jotka kestävät sen, olivat sitten vl:a tai eivät.
Aloitus oli hyvä jo vertauskuvallisestikin. Toisekseen on hyvä, jos joku välillä pysäyttää näitä keskusteluja tällaisellakin. Minulla on ollut juuri samoja ajatuksia kuin Tippasilmällä.
Kyllä tämän palstan keskusteluja on hyvä välillä tarkastella hyvinkin kriittisesti. Helposti, jos alkaa pitää tätä palstaa oikean tien näyttäjänä lipsahtaakin sinne metsään. On mielestäni rumasti sanottu,että uskovainen kulkee tiellä ylpeänä. Koska Jumalan sanassa puhutaan oikeasta tiestä, niin tien käyttö vertauskuvana oli Tippasilmällä aivan oikea.
Kurkkaamme tännekin. Oli muuten kovin lohduttavaa lukea tippasilmän ja muidenkin kanssakulkijoiden kommentteja. Täältä ei juuri uskoa ruokkivia kirjoituksia löydy, joskus kuitenkin. Saattaa myös kohdata harhailevan avun huutajan, jolta voi kysäistä: Mikä hätänä?
...sydäntä ja tuntuu turvalliselta, kun täällä tapaa sisaria ja veljiä, jotka ovat samasta uskosta osallisia.
Vaikka toinen ihminen olisi toiselta puolen maapalloa, niin se Hengen yhteys on aivan ihmeellinen ja yhdistävä.
hengen yhteyttä sellaiseen uskovaiseen (Venäjältä, Togosta), jolla on korvakorut ja meikkiä naamassa?
yhdistää.
...ei korvakoruttomuus, tai meikittömyys.
Nämä mainitsemasi asiat ovat niin marginaalisia, että ei niistä kannata edes paljo keskustella.
Uskovaisten käytännöksi on muodostunut ainakin täällä Suomen kulttuurissa, että korvakoruja ei käytetä. Minun mielestä siihen riittää selitykseksi yksin se, että korvakoruille pitää tehdä reiät kehoon.
Löytyy siihen muitakin tunnesyitä uskovaisella.
Kun katsoo tuolla kadulla tämän maailman menoa, pukeutumista, yliampuvine korvakoruineen, se lyö niin vasten uskovaisen mieleen, että emme halua samaistua ollenkaan siihen.
Luonnollinen kauneus ja kohtuullinen välittäminen itsestään ja ulkonäöstään on evankeliumin arvon mukaista vaellusta.
Mitä tulee tuohon pakkeloimiseen, sekin asia on marginaalinen, ei se ratkaise ihmisen autuutta.
Ja taas olemme tuon saman kysymyksen äärellä, että uskovainen ei halua samaistua tämän maailman naisten ylikorostavaan itsensä meikkaamiseen.
Kun uskovainen tekee valintoja arjen elämässä, kysymme aina mielessämme tämän saman kysymyksen.
Onko tämä valinta, jota olen tekemässä, evankeliumin arvon mukainen valinta.
Se on hyvä ohjenuora päätöksille eri valinnoissa.
Miksi et vastannut alla olevaan kysymykseeni, vaikka kävit tässä ketjussa?
"Käytätkö
Kirjoittanut: Hermannin nuorisoseura 23.11.2005 klo 14.20
muista uskovaisista kuin vanhoillislestadiolaisista nimitystä "uskovainen" vai "epäuskoinen"?"
...tuo tupakointiasiakin. Vaikka se niin paha ja epäterveellinen tapa onkin, Siionissa sitä ei ole synniksi saarnattu, eikä koettu.
Jos olisi, kanta siihen olisi erilainen.
Elävä usko pelastaa, yksi uskosta, yksin armosta. Tupakoimattomuuskaan ei pelasta ketään.
Uskovaisiksi me nimitämme niitä, jotka ovat samasta uskosta osalliset, ei kysymykseesi muuta voi vastata.
Omavanhurskautta, vääräjumalisuutta ja julkijumalattomuutta on tässä maailmassa paljon.
Maailmasta kyllä löytyy paljonkin kiivautta Jumalan puoleen, mutta ei taidon jälkeen.
Silloin sanotaan, että väärässä jumalisuudessa vaeltava ihminen.
...sitten väärässä jumalisuudessa tai epäuskossa, on jokatapauksessa ulkopuolella Jumalan valtakunnan. Ja Jumalan valtakunnan ulkopuolella ei ole yhtään autuutta.
Että tupakointi yhdistää. En ole koskaan polttanut tupakkaa, olen tehnyt työtä sen paheen vastustamiseksikin. Miten siis voit sanoa, että se pahe jotenkin yhdistäisi. Tosin tunnen muutamia rakkaita veljiä, myös tupakoitsijoita, mutta minun tapauksessani se ei todellakaan ole se yhdistävä tekijä. Ei ole!!!! Mutta ei se ole erottavakaan, paitsi, että aivan lähellä edessä en voi olla keskustelemassa. Keskustella kyllä voin.
Ilokseni voin sinulle ilmoittaa, että tupakointi on vähentynyt VL nuorten keskuudessa. sain noin kuukausi sitten sitä vakuutttavan ilmoituksen. Lisääkin voin kysellä, jos se tieto jotenkin auttaa ja rohkaisee.
"Elävä usko pelastaa, yksi uskosta, yksin armosta. Tupakoimattomuuskaan ei pelasta ketään."
Tosin television omistaminen vie pois taivastieltä, se on sen verran vakava asia.
syöksee ihmisen suoraan kadotukseen.
Se on niin turvallista, kun heti toisen veeällän kävellessä kadulla vastaan, tietää nämä kallisarvoiset perusperiaatteet.
Onko väärin tai menty metsään, jos tupakointiasiassa järkeilemme.
Televisio ja muissakin kysymyksissä järkeillään, niin miksi ei myös tupakoinnissa.
Eihän siinä tarvi paljon järkeillä, kun sanoo vaan, ettei tupakointi sovi uskovaiselle.
Tuomitaanko minut näistä sanoista, jos sanon nämä sanat seurapaikalla.
Eihän se ole vielä pahasti sanottu.
Mutta auta armias, jos menen sanomaan, että tupakointi on syntiä.
Kyllähän se synniksikin tulee eräissä tapauksissa.
Pyyhi ne tipat silmistäsi, niin näkisit vähän laajemmin asiat.
...tarjotaan sitä silmävoidetta, että ihminen näkisi silmillään Jumalan valtakunnan.
Sitä silmävoidetta sai myös Saulus tarsolainen ananiaan kautta siellä Emmauksen tiellä ja hän sai sekä luonnollisen, että hengellisen näön.
Saulus sai silmävoidetta. Aha...
...tuohon viestiin, että on se tuo Raamatun sana ihmeellisesti lukittu, kun se Pyhän Hengen kautta on kirjoitettu, että sitä ei ymmärrä ihminen, jos Pyhä Henki ei ole sydämen asukkaana sitä avaamassa.
Ei mennyt turhaan, vaan Jumalan lähettämänä Filippus kyselemään siltä Gandageen kamaripalvelijalta, joka istui vaunuissa ja luki Raamattua, että ymmärrätkös, mitäs luet?
Hän sai parannuksen armon Filippuksen kautta saarnatun evankeliumin kautta.
Jos ei Pyhä henki sydämessä avaa kirjoituksia, niin ei niitä ymmärrä luonnollinen ihminen.
meikata hillitysti ja laittaa korvikset kuin pukeutua viimeisen muodin mukaisesti paljastaen persvakonsa jne. Tätä nimittäin näkee tosi paljon, liekkö se sitten korvaus tästä meikittömyydestä.
Ei sanominen haittaa, mutta kovin usein toistelu kääntyy pian itseään vastaan.
Siksi te varmaan pelkäätte "järkeilyn suota", koska omatuntonne osoittaa, että olette alkaneet kyseenalaistamaan asioita, mikä taas on opittu synniksi.
Teillä on yliherkkä omatunto, niin kuin itsellänikin on (ollut). Toinen vanhemmistani on vl.
Onko se sitten hyvä, jos siksi vaan "uskoo" asioita, että on pakko, ettei kiviä tipahtele päähän ? Jumala antaa meille vapauden Hengen, ei orjuuden, ulkoasanellun. Ei Hän tietenkään meille synnin tekoa lahjaksi anna, mutta valheiden valoon tuominen ei ole syntiä, eikä rehellinen etsintä.
Helposti tällä varomisella saattaa lähteä OMIEN suoritusten tielle. Jumala on luova, ei Hän ensisijaisesti toimi uskonnollisten kaavojen kautta. Heikkojen Jeesuksessa väkevien uskovien kautta kumminkin.
Minä olen uskis, joka käyn useissa kristillisissä seurakunnissa. Olen myös sitä mieltä, että Pyhä Henki avaa Sanan.
Mutta olen sitäkin mieltä, että Pyhä Henki ei ole saanut avata sinulle koko totuutta, jos et usko, että esim. vapaakirkolliset voivat olla Jumalan lapsia myös.
En ole sitä mieltä, että vanhoillislestadiolaiset ymmärtävät Sanan muiden seurakuntien uskovia paremmin.
Toivon teille kaikille Jumalan Sanan VALOA !!! kuin myös itelleni ja kaikille planeettamme asukeille.